Yleinen

Luovan tietokirjoittamisen kurssi -ohjaajana Tiina Raevaara

Luova tietokirjoittaminen -kurssi

HUOM. Kurssin päivämäärät ja tapaamispaikka ovat muuttuneet (29.1.)
Aika: lauantaisin 10.4., 24.4. ja 8.5. klo 12-18. Kurssipäivät sisältävät 1h omakustanteisen ruokatauon. 
Paikka: Ravintola Punavuoren Ahvenen kabinetti (Punavuorenkatu 12, Helsinki). Kurssi voidaan järjestää tarvittaessa etäyhteydellä.
Kurssimaksu: NVL:n ja Suomen Tietokirjailijoiden jäsenille 60€, ei jäsenille 80€. Ilmoittautuminen: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/luovatietokirjoittaminen 

Millaista on luova tietokirjoittaminen? Oletko kenties työstämässä käsikirjoitusta, ja haluaisit vinkkejä kaunokirjallisten keinojen hyödyntämiseen tietokirjassa? Tervetuloa ottamaan selvää NVL:n ja Suomen Tietokirjailijat ry:n yhteiskurssille! 

Voit olla joko pidemmälle ehtinyt tietokirjailija tai vasta tietokirjoittamisen maailmaan tutustuva kirjoittaja, mutta sinulla olisi hyvä olla jonkinlaista kokemusta tai tietämystä tietokirjoittamisesta.  

Kurssin ohjaa pitkän kokemuksen sekä kauno- että tietokirjoittamisesta omaava kirjailija Tiina Raevaara. Raevaara (s.1979) on Keravalla asuva kirjailija, tietokirjailija ja tiedetoimittaja. Hän on kirjoittanut kymmenkunta kaunokirjaa sekä tietokirjoja muun muassa tieteen yleistajuistamisesta (Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle, 2016) sekä tietokirjan tekemisestä (Tietokirjailijan kirja, 2019, yhdessä Urpu Strellmanin kanssa). Raevaara on koulutukseltaan geneetikko, FT, ja hän on toiminut myös työelämäprofessorina Turun yliopistossa. Hän kirjoittaa kolumneja muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Turun Sanomiin.  

Ennakkotehtävä: Ilmoittautumisen yhteydessä liitä mukaan maksimissaan yhden liuskan kuvaus omasta tietokirjoittamisen vaiheestasi: onko sinulla esimerkiksi käsikirjoitus työn alla, mikä sen aihe on, miten se edistyy ja onko jokin erityinen asia, johon toivoisit kurssilta apua. Kerro myös, millainen kirjoittajan ura sinulla on takanasi.  

Kurssille otetaan 12 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Huomioithan myös, että kurssi järjestetään ainoastaan lähiopetuksena. Mikäli koronatilanne ei salli kokoontumista keväällä, kurssi siirretään myöhempään ajankohtaan. Kurssi on suunnattu yli 18-vuotiaille.  Yhteistyössä Suomen tietokirjailijat. 

Kuva: Jussi Helttunen

Nuori/Voima -klubin striimilähetys 10.12. – teemana Monumentti

Tervetuloa seuraamaan Nuoren Voiman vuoden viimeistä klubia 10.12. klo 19-21! Lähetystä voi seurata livenä Nuoren Voiman Facebook-sivulla ja se on katsottavissa sunnuntaihin 13.12. saakka.

Klubin Monumentti-teemaisessa ohjelmassa nähdään Ihmissyöjän ystävät-proosabändin soittavan Anu Kaajan Katie-Kate -romaania, Juha Orvo -duon runomusiikkia sekä V.S. Luoma-ahon ja Iida Sofia Hirvosen kapitalismia ja kirjallisuutta käsittelevä keskustelu. Illan juontaa Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama. Lisäksi jaetaan vuotuinen Nuoren Voiman avustajapalkinto.

Lähetys striimataan Nuoren Voiman Liiton toimistolta ilman yleisöä. Ihmissyöjän ystävien keikka on puolestaan on klubia varten tehty tallenne.

Illan suuntaa-antava aikataulu:
19.00 Alkusanat
19.10 Keskustelu
20.00 Juha Orvo
20.15 Avustajapalkinnon jako
20.30 Ihmissyöjän ystävät

Tervetuloa seuraamaan!

Klubilla ovat yhteistyössä kustantamot Teos ja Kosmos. Kiitämme myös Helsingin kaupunkia klubien taloudellisesta tukemisesta.

Kuva: Ote Nuoren Voiman seuraavan numeron kansikuvasta
Alkuperäinen kuva: Ulla Jokisalo

Teksti- ja esityshaku Koettelevan kirjallisuuden klubille 17.12. mennessä

Vuoden 2021 ensimmäisen Koettelevan kirjallisuuden klubin teoshaku on alkanut. Haemme esiintyjiä 10.2. järjestettävälle Koettelevan kirjallisuuden klubille, jonka pystyttävät tällä kertaa Jouni Teittinen ja Stina Saari.

Koettelevan kirjallisuuden klubisarjan tarkoituksena on esitellä eri tavoin koettelevaa kirjallisuutta lukemisen, keskustelun ja esitysten kautta. 

Koettelevuuden voi ymmärtää monella tavalla: kirjallisuuden, ajattelun, kokemuksen, lukijan ennakko-oletusten, ymmärryksen, kärsivällisyyden tai vaikka totuttujen lukutapojen koettelemisena. Esitys voi kulkea eri taiteiden rajoilla, ja ylittää niitä, tai koetella vaivihkaa.

Tarjota voi mihin tahansa kirjalliseen lajiin tai lajittomuuteen kuuluvaa teosta tai kokonaisuutta. Toivomme osallistujalta valmiutta keskustella teoksestaan juontajien ja yleisön kanssa.

Lähetä teoksesi tai esitysideasi osoitteeseen koetteleva@nuorenvoimanliitto.fi 17.12. mennessä. 

Lähetettävän tekstin enimmäissivumäärä on 20 liuskaa, mutta ehdotuksen ei tarvitse olla tekstimuotoinen. Voit ehdottaa myös kokonaista teosta, ja lähettää siitä näytteen. Hakeminen ei edellytä erityisesti rajattua tai määritettyä ammatillista tai koulutuksellista taustaa.

Koettelevan klubin käytännön järjestelyt täsmentyvät koronatilannetta seuraten, ja turvallisuudesta huolehditaan. Ehdotuksessa voit huomioida, että se soveltuu myös tarvittaessa pienimuotoiseen livelähetykseen ilman yleisöä.

Kuvat: Teos/Milka Alanen ja Poesia/Marko Niemi
Kuvankäsittely: NVL

Kolme voittajaa J.H. Erkon kilpailussa – voittajat esittäytyvät

Perinteikkään J.H. Erkon kirjoituskilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle ovat sijoittuneet Pihla Lappalainen Espoosta, Emma Röntynen Turusta sekä Sonja Arstio Oulusta. Lisäksi kunniamaininnan saivat Rae Aiemaa Helsingistä, Saija Liukonen Helsingistä, Ruusu Roitto Kaarinasta, Rosa Aphalo Turusta ja Ella Paija Helsingistä. Kilpailulajina oli tänä vuonna proosa ja kilpailuun osallistui yli 200 kirjoittajaa.

Raati päätti palkita useita tekstejä, sillä tekstien yleinen taso oli korkea. “Halusimme nostaa kärkeen tekstejä, joissa kuului kaikkein vahvimmin kirjoittajan oma ääni, sanomisen palo ja taito luoda kielen avulla syvä, monitasoinen maailma”, kertoo raadin puheenjohtaja, kirjailija Elina Hirvonen.

Alla kilpailun voittajat esittäytyvät.

Emma Röntynen

1. Kuvaile itseäsi kirjoittajana
Kirjoittajana olen ikuinen viivyttelijä ja inspiraation odottelija, mutta onneksi yliopiston luovan kirjoittamisen opinnoissa minua on potkittu kirjoittamaan tehtävänantojen ja deadlinejen avulla. Haluan teksteissäni tarttua rankkoihinkin aiheisiin ja tabuihin, ja tuoda sellaisia ääniä kuuluviin, jotka usein jäävät kuulematta.

2. Tuomariston perusteluissa todetaan, että tekstisi Pahaa verta ammentaa vaikuttavuuttaan novellistiikan keinoista ja pahaenteinen tunnelma rakennetaan ”dramaturgisella yhdistelmällä, jossa eleetön kerronta yhdistyy lapsen tiedollisesti ja ymmärryksellisesti rajalliseen aisti- ja havaintokulmaan”. Kerro tekstisi syntyprosessista. 
Tekstini Pahaa verta sai ensimmäisen kipinänsä dokumentista Mommy Dead and Dearest, joka kertoo tarinaa tytöstä, jonka äiti diagnosoi tälle valheellisesti erilaisia, vakavia sairauksia. Satuin törmäämään aihepiiriin samoihin aikoihin muissakin yhteyksissä, ja päätin tarttua siihen eräällä luovan kirjoittamisen kurssilla. Teksti lähti syntymään, kun sain päähäni ensimmäisen lauseen: ”Isosiskoni sai pyörätuolin, kun täytti kuusi vuotta.” Siitä eteenpäin novelli tuntui kirjoittavan itse itsensä, toki jouduin tekemään jonkin verran taustatutkimusta esimerkiksi tekstissä esiintyvistä sairauksista. 

3. Millaista kirjallisuutta luet? Mitkä kirjat tai ketkä kirjailijat ovat kirjallisia innoittajiasi?
Olen aina lukenut paljon fantasiakirjallisuutta sekä historiallisia romaaneja, mutta omaan kirjoittamiseeni suurimman vaikutuksen on tehnyt ehkä Stephen Kingin tuotanto. Vaikka Kinginkin teksteissä on usein yliluonnollisia elementtejä, löytyy suurin pahuus yleensä ihmisen sisältä.  Tämä psykologinen puoli puhuttelee minua hänen teoksissaan paljon, ja se inspiroi minua myös omassa kirjoittamisessani.  

Sitaatti tekstistä Pahaa verta:
“Sisko ei herännyt enää seuraavana aamuna. Äiti tuli kertomaan sen minulle, ja sanoi että saan nukkua pitkään, jos haluan. Hänellä oli paljon asioita järjesteltävänä. Kun tajusin, mitä oli tapahtunut, itkin niin kauan kunnes kyyneliä ei enää tullut ja hengittäminen oli vaikeaa. Sitten nukahdin uudelleen, enkä nähnyt unia ollenkaan. Kun heräsin, kuulin, että talossa oli muitakin ihmisiä, ihmisiä jotka keskustelivat äidin kanssa hiljaisella äänellä.”

Pihla Lappalainen


1. Kuvaile kirjoittamistasi
Kirjoittaminen merkitsee minulle ajattelemista – tapaa jäsennellä irrallisia palasia, havaintoja ja kokemuksia merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi. Se on aikaa ja tilaa vaativa, hetkittäin kaoottinen prosessi, jossa vähintään yhtä tärkeitä ovat ne hetket ja kaudet, jolloin en kirjoita. Kirjoitan sekä proosaa että runoja ja yhdistelen tekstiä myös visuaaliseen materiaaliin kuten valokuviin. Minua kiinnostavat ihmismieleen, nykyaikaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja vierauteen tai ulkopuolisuuteen liittyvät aiheet. Tarinoiden kertomisessa viehättää tilaisuus leikitellä todellisuudella.

2. Tuomariston perusteluissa Närhet-novellistasi kirjoitetaan seuraavasti: ”Tarkkuus ja kauneus ovat Närhet-novellin kielen piirteitä, joilla syväluodataan ja ohjataan novellin aistillista havaintoa, paikoitellen teksti liukuu eteenpäin kirjain kirjaimelta. Persoonallinen ja kokeileva kieli, kuten “nauhua ja nakahduksia kna kna kna” kaltaiset kuvailut, sekoittaa ja kietoo toisiinsa lintujen ja ihmisten maailmat.” Mikä rooli kielellä ja sen ominaisuuksilla on kirjoittamisessasi?

Kiinnostus kieleen on yksi syy, miksi kirjoitan. Kielen eri tasot ja yksiköt ovat väline ja resurssi, jonka ilmaisuvoiman rajojen ja mahdollisuuksien tutkimista kirjoittaminen on. Kauneimmillaan tekstin luominen tai lukeminen voi olla esteettinen, aisteihin vaikuttava ja syvästi nautinnollinen kokemus. 

Minua kiehtoo monimerkityksisyys ja kielten sekoittuminen. Esimerkiksi Närhet-novellin nimi kurottaa kohti kahta merkitystä: ruotsiksi sana närhet merkitsee läheisyyttä.

3. Millaista kirjallisuutta luet? 

Kiinnitän myös lukiessani paljon huomiota kieleen. Nautin psykologisista ja vakavista kirjoista, joissa todellisuus tai henkilöt saattavat olla jollakin tapaa nyrjähtäneitä tai käsittämättömiä. Esimerkiksi Sjónin teokset puhuttelevat minua. 

Sitaatti tekstistä Närhet:
“On ihme, etteivät marjat lopu. Ruosteiset linnut riipivät nokkiinsa yhden kerrallaan. Maahan pudonneet ovat jo niin kypsiä, että ne värjäävät asfaltin, käyvät ja mätänevät ennen kuin linnut ehtivät tarttua niihin. Kaadan herukoita pakkasesta, puuro sulattaa kohmetta marjojen pinnalta ja marjat värjäävät ympärilleen läiskiä.”

Sonja Arstio


1. Kuvaile kirjoittamistasi
Ihmisen ajattelua ja toimintaa ohjaa usein silkka spekulaatio, jossittelu siitä, mitä tulee tai mitä olisi voinut olla. Sekä minun itseni että kirjoittamiseni syvin olemus on juuri siinä spekulaatiossa, mitä jos -ajattelussa, mikä näkyy J. H. Erkko -tekstissäni varsin konkreettisesti. Minulle kirjoittaminen on työkalu ymmärtää maailmankaikkeutta tai pikemminkin mahdollisuus hyväksyä, ettei niin käy. Ehkä siksi kirjoittaessani sydäntäni lähellä ovatkin juuri sellaiset asiat, jotka eivät kuulu meille tuttuun todellisuuteen. Tuosta todellisuudesta pakeneminen niin lukemalla kuin kirjoittamallakin on minulle elinehto.

2. Tuomariston perusteluissa tekstiäsi Mitä jos -maailmat kuvataan seuraavasti: ”Kokonaisuuden toisiaan heijastavat tekstit piirtävät dystooppisen maailman, jossa ihmisen, ja erityisesti naisen, mahdollisuudet ovat rajatut. Maailman viimeiseksi syntyvän tytön tarina viittaa tihein havainnoin sekä vieraaksi koettujen ihmisten historialliseen esineellistämiseen, että tämän hetken epätasa-arvoisiin rakenteisiin, ja niitä taiteen keinoin tutkiviin, esimerkiksi Margaret Atwoodin Handmaid’s Talen kaltaisiin teoksiin.” Millaisista lähtökohdista käsin kirjoitat?
Me elämme maailmassa, jossa pakolaisia jätetään hukkumaan, jossa vähävarainen ei saa terveydenhuoltoa, jossa homous voi johtaa kuolemantuomioon, jossa nainen ei saa päättää kehostaan, jossa ihonväri määrittää elämän arvon, jossa jatkuva taloudellinen kasvu voittaa kestävyyden ja vastuullisuuden. En kirjoittanut maailman viimeinen tytön tarinaa tietoisena kannanottona, vaan sen lähtökohtana ovat inhimillinen suru ja pelko, omakohtainen sekä kollektiivinen esineellistämisen, vääränlaisuuden ja samaan aikaan riittämättömyyden kokemus.

3. Mitkä kirjat tai ketkä kirjailijat ovat kirjallisia innoittajiasi?
Samanlaisesta lähtökohdasta olen päätynyt lukemaan hyvin paljon Leena Krohnia, joka käsittelee teoksissaan ympäristön, ihmisyyden ja olemassaolon teemoja juuri spekulatiivisen fiktion kautta. Olen aina pitänyt paljon fantasiasta ja scifistä, mutta vasta kirjallisuuden opinnoissani rakastuin ja lopulta myös erikoistuin juuri kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon. Leena Krohn on yksi tärkeimmistä esikuvistani ja olen hänelle kiitollisuudenvelassa kaikista hänen teoksistaan sekä omasta gradustani. Arvostan myös erittäin paljon Johanna Sinisaloa, joka on niin ikään toiminut esikuvanani juuri spekulatiivisen fiktion kirjoittajana, sillä Finlandian voittaminen spefillä ei ole mikään läpihuutojuttu. Listani ei kuitenkaan olisi koskaan täydellinen ilman Siiri Enorantaa, joka kirjoittaa ilmiömäistä kieltä ja sydänjuuriin tunkeutuvia tarinoita. Jo nämä kolme kirjailijaa teoksineen todistavat, että spefillä on paikkansa kotimaisen kaunokirjallisuuden keskiössä – nyt ja tulevaisuudessa.

 Sitaatti tekstistä Mitä jos -maailmat:
“Juontaja: Nyt odotetaan, että mikä valo sieltä syttyy. Aivan pian. Äh! Punainen valohan se sieltä paistaa! Mikael. Tilanne on nyt se, että me siirrymme kahdeksannelle kierrokselle ja sinun on pakko nostaa tässä vaiheessa kortti Suuren Sattuman pakasta. Kyllä, samasta pakasta, joka koitui Oliverin kohtaloksi. Olet tässä vaiheessa kerännyt 79 000 euroa. Odotetaan, että kortit ilmestyvät siihen näytölle. Noin! Nyt kaikki pidetään peukkuja pystyssä ja odotetaan ihan hiljaa, että Mikael valitsee.
Mikael: Otan sen kortin, jota en yleensä valitsisi eli tämän.
Juontaja: Lukitaan se. Oletko valmis, Mikael? Olemmeko me valmiit? Entä kotikatsomo? Tämä kortti saattaa ratkaista Mikaelin kohtalon. Tai oikeammin: hänen siskonsa!
Mikael: Huh. Olen valmis.
Juontaja: No, ei se sitten auta. Käännetään kortti! AIJAI! Ei voi olla totta! Vankila-kortti! Kaikista korteista juuri Vankila-kortti, ei voi olla totta!”

Lisätietoja kilpailusta:
http://erkonkilpailu.net
J.H. Erkon kirjoituskilpailua on järjestetty vuodesta 1957. Järjestäjinä toimivat Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto.

LitAdvisorin vinkit syysloman lukumatkalle


Muistatko tämän? Sitran Maapalloliiga-kehitysohjelmassa palkittu LitAdvisor-ilmastokampanja julkaisi ilmaisen, netistä ladattavan lukumatkaoppaan. Tässä syyslomien kunniaksi linkki oppaaseen.

Opas neuvoo, miten kuka tahansa voi järjestää lukumatkan esimerkiksi perheen tai ystävien kesken. Lukumatkalla luetaan johonkin maahan linkittyvä kirja, keskustellaan siitä sekä inspiroidutaan kirjan maailmasta. Oppaassa huomioidaan eri-ikäiset lukijat, joten oppaan vinkeillä lukumatkan voi järjestää esimerkiksi lapsille.

Oppaan on kirjoittanut kirjailija Hanna Rentola ja sen on kuvittanut sarjakuvataiteilija Milla Paloniemi.

LitAdvisor-kampanjan taustalla olivat kirjallisuusyhdistykset Nuoren Voiman Liitto, Helsinki Poetry Connection ja runoyhdistys Nihil Interit. Kampanja järjestettiin vuosina 2018-2019.

Muutoksia syksyn ohjelmaan

Syksyn ohjelmaan on tullut muutoksia Villa Sarkian, Nykyaika-tapahtuman ja esseesalonkien osalta.

Villa Sarkian kevätkaudelle ei tänä vuonna järjestetä avointa hakua. Koronatilanteesta johtuen syyskauden haussa haettiin sekä syksyn että kevään residenssipaikkoja, minkä lisäksi monet syksyn paikat on siirretty kevätkaudelle. Peruutuspaikkoja voi kuitenkin tiedustella sähköpostilla: laura.serkosalo@nuorenvoimanliitto.fi.

Ennakkotiedoista poiketen myös Nykyaika-ajattelutapahtuma on siirretty keväälle 2021. Lisäksi syksyn esseesalongit on peruutettu. Nuori/Voima-klubit ja Koettelevan Kirjallisuuden klubit järjestetään näillä näkymin tarkoilla turvajärjestelyillä Suvilahti TBA:lla (lisätietoja täältä).