Yleinen

Nuoren Voiman Liitto muuttaa Tekstin taloon! 

Nuoren Voiman Liiton toimisto siirtyy syys-lokakuun taitteessa Fredrikinkadulta uusiin tiloihin Tekstin taloon Helsingin Sörnäisiin.

Tekstin talon tilojen remontointia viimeistellään parhaillaan. Uusi postijakeluosoite päivitetään pian nettisivuillemme ja astuu voimaan viikolla 40. Käyntiosoite on Lintulahdenkatu 3, 00530 Helsinki. 

Nuoren Voiman Liiton toimisto tulee sijaitsemaan rakennuksen 4. kerroksessa. NVL:n kanssa samaan kerrokseen muuttavat Kriittinen korkeakoulu, Nihil Interit, Poesia, Suomen arvostelijain liitto sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Kerroksessa sijaitsee myös Tekstin talon yhteisiä kokoontumistiloja.

NVL:n toimisto on suljettu muuton vuoksi 11.9.-8.10. muilta kuin työntekijöiltä ja kirjoittajaryhmäläisiltämme.

kuva: Anton Hämäläinen

Toimistolla vierailevien kannattaa varautua siihen, että muutto ja Tekstin talon remontti vaikuttavat NVL:n toimintaan vielä marraskuulle asti. Ilmoitathan tulostasi etukäteen. 

1.9.-18.9. välisenä aikana liiton tapahtumatuotantoon, kirjoittajakoulutukseen ja tiedotukseen liittyvät yhteydenotot tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimisto@nvl.fi. Runokuuhun liittyvät asiat osoitteeseen runokuu@nvl.fi. 18.9. alkaen yhteyttä voi ottaa NVL:n uuteen tuottajaan Kimmo Kallioon: kimmo.kallio@nvl.fi. Kaikissa kiireellisissä asioissa voi olla yhteydessä vs. toiminnanjohtaja Saara Tammiseen: saara.tamminen@nvl.fi

Tekstin talon tilat ovat esteettömät ja tarjoavat hienot puitteet kirjallisuustapahtumien järjestämiseen, kirjoittajaryhmien kokoontumisiin ja monipuoliseen kurssi- ja lukupiiritoimintaan.

Tammikuussa 2024 on odotettavissa myös Tekstin talon avajaiset, jossa luvassa valtavasti erilaista ohjelmaa. NVL näkyy ja kuuluu avajaiskarkeloissa – niistä lisää muuton jälkeen! 

P.S. Jos sinulla on lahjoittaa NVL:lle muuttoa varten laatikoita (muita kuin banaanilaatikoita), tai uusiin tiloihin hyväkuntoisia toimistokalusteita, nojatuoleja tai sohvaa, voit lähettää ehdotuksia meille kuvan kanssa osoitteeseen toimisto@nvl.fi. Kiitos jo etukäteen!

Vapaita paikkoja Villa Sarkiassa syyskuulle!

Villa Sarkia on Nuoren Voiman Liiton ja Sysmän kunnan ylläpitämä ensisijaisesti alle 40-vuotiaille kirjailijoille ja kirjallisuuden kääntäjille tarkoitettu kansainvälinen residenssi kirjalliseen työskentelyyn. Nuoren Voiman Liitto vastaa residenssivalinnoista ja Sysmän kunta residenssin ylläpidosta. Residenssiin valituille asuminen on ilmaista vuoden 2023 loppuun asti.

Residenssissä on vapautunut kaksi aikaa syyskuulle:

3 viikon jakso: pe 1.9.- pe 22.9.

2 viikon jakso: pe 1.9 – pe 15.9.

Paikkoja voi kysellä osoitteesta saara.tamminen@nvl.fi. Liitä viestiin mukaan toivomasi aika, työsuunnitelma ja tekstinäyte. Valinnoista ilmoitetaan vain valituille hakijoille.

Residenssissä on kolme huonetta, joista kaksi on yhden hengen huoneita ja yksi kahden hengen huone. Residenssin yhteisiin tiloihin kuuluvat kaksi olohuonetta, iso tupakeittiö, pesuhuone, wc, sauna sekä suuri pihamaa. Samanaikaisesti residenssissä voi työskennellä 3-4 kirjailijaa tai kääntäjää. Syyskuussa residenssin alakerran huoneessa majoittuu ukrainalainen runoilija lapsineen.

Residenssi on tarkoitettu kirjailijoille, käsikirjoittajille, kääntäjille ja työryhmille. Residenssivieraat sitoutuvat esiintymään kerran residenssijaksonsa aikana päiväkodissa, koulussa, kirjastossa tai muussa Sysmän kunnan järjestämässä tilaisuudessa. Lisäksi residenssijakson päätteeksi kirjoitetaan vapaamuotoinen raportti.

Villa Sarkia on 1900-luvun alussa rakennettu huvila, joka on alun perin ollut Säästöpankin johtajan talo. Se sijaitsee Sysmän keskustassa, Teatteritalon vieressä. Villa Sarkia osoite on Myllymäentie 1, 19700 Sysmä.

Huom! Liikennöinti Sysmään on heikentynyt syyskuusta 2023 alkaen, tarkista linja-autojen päivitetyt aikataulut osoitteesta https://www.matkahuolto.fi/. Lahti-Sysmä -linjaa ei ajeta lauantaisin.

Residenssiä tukee Taiteen edistämiskeskus.

Tapahtumiemme kävijä – vastaa Tekstin talon yleisökyselyyn 27.8. mennessä!

Tekstin talo on uusi kirjallisuusyhteisö, joka kokoaa monia kirjallisen kentän toimijoita kattonsa alle. Myös NVL muuttaa osaksi Tekstin taloa tänä syksynä.

Tekstin talo kerää nyt tietoa jäsentoimijoidensa tapahtumien yleisöiltä. Jos siis olet käynyt jossakin NVL:n järjestämässä tapahtumassa, kuten klubeillamme, julkkareissamme, Runokuu-festivaalilla tai keskustelutilaisuuksissamme, toivomme vastauksiasi! Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa potentiaalisten yleisöjen toiveita, jotta Tekstin talolla voitaisiin järjestää entistä kiinnostavampia ja saavutettavampia tekstipohjaisia tapahtumia erilaisille yleisöille.

Vastausaikaa on 27.8. saakka, ja lyhyetkin vastaukset auttavat. Vastaajien kesken arvotaan pääsy Tekstin talon avajaisten kutsuvierastilaisuuteen tammikuussa 2024. Pääset vastaamaan kyselyyn tästä linkistä.

Tekstin talossa toimivat Helsinki Poetry Connection, Kriittinen korkeakoulu, Kulttuuri-, Mielipide- ja Tiedelehtien liitto Kultti, Mad House Helsinki, Nihil Interit, Nuoren Voiman Liitto, Osuuskunta Poesia, Suomen aforismiyhdistys, Suomen arvostelijain liitto (SARV), Suomen kirjailijaliitto, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat, Suomen PEN, Suomen tietokirjailijat ja Tutkijaliitto.

Avoimet ovet toimistollamme 4.8.

Toimistollamme (Fredrikinkatu 23 D 4, Helsinki) pidetään tyhjennyspäivä perjantaina 4.8. klo 14-17.

Jäsenet, yhteistyötahot ja muut kirjallisuuden ystävät ovat tervetulleita hakemaan poistokirjoja, lehtiä ja pientä irtaimistoa ja vierailemaan viimeisiä kertoja toimistolla ennen muuttoamme Tekstin taloon.

Varastostamme löytyy vielä hyvä määrä mm. ilmaiseksi jaettavia Versopolis-runovihkoja, jotka sisältävät ukrainalaisen Olena Huseinovan ja ranskalaisen Marie de Quatrebarbesin runoja suomennoksineen, sekä runsas valikoima runopostikortteja vuosien varrelta. Tai jos olet vaikkapa haaveillut ostavasi tietyn vuosien takaisen Nuoren Voiman numeron, on nyt tilaisuutesi saapua suoraan varastohyllyn ääreen tarkastamaan saatavuus.

Samalla on mahdollisuus noutaa vuosien varrella liiton haltuun unohtuneita tavaroita ennen roskalavan ammottavaa kitaa. Tavaroista voi kysellä etukäteen: toimisto@nvl.fi

Mikäli et pääse portista sisään, ole yhteydessä toiminnanjohtaja Saaraan: 044 207 4650. Toimistomme on valitettavasti esteellinen: se sijaitsee kolmannessa kerroksessa, eikä rapussa ole hissiä.

NVL:n vuosikokous 31.3. klo 17 toimistollamme Helsingissä

Nuoren Voiman Liitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 31.3. klo 17 liiton toimistolla, os. Fredrikinkatu 23 D 4. Vuosikokouskutsu on toimitettu jäsenistölle jäsenkirjeessä helmikuussa.

Tila ei valitettavasti ole esteetön, mutta etäyhteysosallistuminen on mahdollista. Linkki ja ohjeistus sähköisten äänestys- ja vaalityökalujen käyttöön toimitetaan etukäteen etäosallistumisesta ilmoittaneille.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: vuosikertomus ja tilinpäätös 2022, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2023 sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle. Kokouksessa valitaan myös liitolle uusi hallitus. Kokousmateriaaleihin voi saapua tutustumaan tuntia ennen kokouksen alkua.

Vuosikokoukseen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 30.3. mennessä vs. toiminnanjohtajalle ja ilmoittamaan samalla osallistumistavan: saara.tamminen@nvl.fi tai 044 2074650. Tervetuloa!

Lavan kääntäjä

Miten runon materiaalisuus ja kääntäjän ruumis tulevat näkyviksi lavarunoa esitettäessä?

Matias Loikala kirjoittaa tutustumisestaan lavarunouteen ja sen kääntämiseen syksyn 2022 korkeakouluharjoittelunsa aikana.

Koska kielet ovat epäsymmetrisiä, jää kielten väleihin aina aukkoja, joista purkautuu yllätyksellisiä merkityksiä. Näin käännös koettelee sekä alkuperäistä runoa että kieltä, jolle runoa käännetään – käännös vääntää kummankin merkityssysteemejä odottamattomiin asentoihin. Lavaruno sen sijaan on lähtökohtaisesti esitys – sen konteksti on lava ja se hetki, jossa runo lausutaan, puhutaan ääneen. Se on siis tietyssä ajassa ja paikassa ilmentyvä tapahtuma, joka ei sinänsä toistu koskaan uudelleen, vaikka sen esittäisi sama ihminen samalla lavalla toisessa hetkessä. Tämä on toki totta myös kirjoitetun runon lukemisessa, sillä lukija on joka lukukerralla eri tilanteessa ja kokee sen eri näkökulmasta käsin. Lavarunouden parissa joutuu kuitenkin korostetun tapahtumallisuuden äärelle, jossa ruumis puhuu tilassa runoa ja on konkreettisesti kuultavissa ja nähtävissä. Miten kääntää tämä tapahtuma, laittaa ruumis puhumaan eri kieltä, kiertymään samaan runoon?

Vuoden 2022 Runokuu-festivaalin kynnyksellä löysin itseni tämän kysymyksen ääreltä. Lupauduin kääntämään Aatos Ketvelin, Unne Nirhamon ja Kirsi-Maria Mobergin runoutta suomesta englanniksi ja toisinpäin festivaali-iltamaa varten. En ollut aiemmin kääntänyt lavarunoutta, vaikka painetun runouden kääntämisestä minulla olikin jo kokemusta. En ollut koskaan edes itse kirjoittanut tai esittänyt lavarunoutta, ja sen logiikat olivat itselleni varsin vieraita. Hahmotin lavarunoudesta vain pääasian, eli tilassa tapahtuvan ruumiin ja äänen puheen. Aloitin siis omasta äänestäni. Tunnustelin ääneni avulla käännettävien runojen kaikupintoja ja rytmejä, jotta löytäisin ikään kuin siltoja, joita pitkin runo voisi kulkea kohti toisen kielen soinnullisuutta. 

Nirhamon feminististä halua ja raivoa tihkuvat runot yllättivät suomennettuina affektiensa voimakkuudella, kun taas Mobergin runoissa säilyi englanniksi niille ominainen rauhallinen ja kirkas tempo. Erityisesti Aatos Ketvelin kivuliaan etäisestä ihmissuhteesta kertova runo Kaunis mieli aiheutti äänteellistä päänvaivaa monituisine rytmityksineen ja puhekielisyyksineen. Päätin lukea Ketvelin käännökseni lavalla itse, muuttua lavarunouden ruumiiksi, mutta käännettynä, kääntyvänä.

Lavarunouden käännösprosessini oli sekä Ketvelin, Mobergin että Nirhamon runojen suhteen pitkälti tällaista kääntyilevää ja vääntelehtivää leikkiä: leikittelin runoilijoiden rytmien kanssa, taivuttelin omia käännöksiäni niiden liikkeisiin sopiviksi ja yllätin itseni niiden eriävillä kierteillä. Kääntäminen itsessään on tapahtuma, jossa kääntäjä tunnustelee runon säikeitä, kirjoo toista runoa, joka asettuu alkuperäisen vierelle. Kääntämisen tapahtumassa, kuten lukemisen tapahtumassa, on usein kyse erityisesti runon materiaalisuuden havainnoinnista — äänteistä, rytmin kuluista, Siru Kainulaisen sanoin runon “tuntutilasta”1 — sillä kääntäjä nimenomaan yrittää saada aikaisemman runon kaikumaan toiselle kielelle. Koska lavarunoudessa runo on lähtökohtaisesti kirjoitettu ääneen luettavaksi, ruumiin puhuttavaksi ja ruumiin kuultavaksi, on lavarunon kääntäminen siis erityisen ruumiillinen muoto tehdä runoutta, vuorovaikuttaa tekstin kanssa.

Esityksellisen lavarunon kääntäminen tuo pintaan runoudessa ylipäätään lymyilevän ruumiillisuuden. Käännetyn lavarunouden kautta runous konkretisoituu sekä esiintyvään ruumiiseen että kieleen puhuttuina äänteinä, jotka elävät ja tuntuvat erilaisilta eri kielissä. Lavarunoa kääntäessä runon merkityksen huomaa yhä selvemmin rakentuvan paitsi abstrakteista merkityksistä, myös kielen liikkeestä suussa, sen tavoista muotoilla ääniaaltojen massaa.  Samalla huomaa että ruumiillisuus on keskeistä myös kirjoitetussa, kirjainten symboleihin perustuvissa runouden muodoissa. Runon lukeminen kirjoitettuna tekstinä on yhtä lailla tapahtuma. Siinäkin ruumis lukee kieltä, leikkii kielen materian keskellä.

Kääntäjä on sen sijaan sellainen ruumis, joka kokoaa muita (lava)runouden ruumiita yhteen ja toimii niiden solmukohtana, polttopisteenä. Lavarunon kääntäjän ruumiissa risteytyvät alkuperäisen lavarunon kirjoittajan esiintyvä ja puhuva ruumis; esitetty runo ajassa ja paikassa tapahtuvana ruumiina; tämän tapahtuman uudelleenajattelu toisella kielellä, josta muodostuu uusi tekstuaalinen ruumis; ja lopulta käännetyn lavarunouden esittäjän ruumis, joka palauttaa runon lavalle, uudeksi tapahtuvaksi ruumiiksi. Tässä tapauksessa, Runokuun elokuisella lavalla, esiintyvä ruumis oli lisäksi minun ruumiini. 

Ketvelin runoa esittäessäni kaikki tämä kiertyi yhteen kimppuun – minuun, lavalla, kädessäni käännökseni ja vieressäni kääntämäni runoilija. Lavalla oli kaiken kaikkiaan kaksi lavarunon ruumista — Kaunis mieli ja A Beautiful Mind — ja kaksi lavarunoa esittävää ruumista. Oli kummallista tuntea muitten lavarunon ruumiitten kiertyvän minuun lukiessani. Ketvelin läsnäolo vierelläni tuntui vain korostavan sitä, kuinka kannoin hänen ääntään, puhetapaansa ja elekieltään mukanani omassa luennassani. Samalla käännöksessäni kaikuivat hänen alkuperäisen runonsa koukeroiset rytmit ja sanastot. Tilanteessa konkretisoituivat kääntämiseen liittyvät tekijyyden jännitteet — kenen kielestä on kysymys, millä tavoin teksti ja kirjoittaja eriytyvät toisistaan, mitä ylipäätään on kirjoittajuus. Nämä jännitteet eivät synnyttäneet lavalla minkäänlaista kitkaa meidän välillämme. Koin meidän asettuvan jonkinlaiseen yhteiseen lavarunon leikkiin, jossa eri ruumiillisuudet, tekstilliset ja inhimilliset, vuorovaikuttivat keskenään. Aivan kuin olisimme yhdessä muodostaneet jonkin vielä suuremman kokonaisuuden, hetkellisen mutta moneen suuntaan kaikuvan lavan ruumiin.

________________________
1Siru Kainulainen, 2015: Runon tuntu, s. 22

Teksti on osa Nuoren Voiman Liiton lavarunouden kehittämishanketta. Nuoren Voiman Liiton lavarunouden kehittämishanke 2022 sai tukea Suomen Kulttuurirahastolta.

Etusivun artikkelikuvassa Aatos Ketvel esiintyy Runokuussa 2022. Kuvan on ottanut Saara Tamminen.