Tietoa

Tervetuloa mukaan NVL:n toimintaan! Järjestämme kirjallisuustapahtumia, seminaareja, kirjoittajakursseja ja kustannamme Nuori Voima -lehteä. Meillä kokoontuu kirjoittajaryhmiä, ylläpidämme Villa Sarkia -residenssiä ja järjestämme suosittua arvostelupalvelua. Lisäksi olemme mukana monenlaisissa hankkeissa. Kirjoittajaryhmiämme ovat 13-19-vuotiaiden Saniainen, 18-25-vuotiaiden Ikaros ja yli 25-vuotiaiden Daidalos.

Tavoitteemme on auttaa harrastajakirjoittajia kehittymään ammattilaisiksi, muodostaa kirjallisuusalan verkostoja sekä tarjota kohtaamispaikkoja kirjailijoille ja lukijoille sekä yleisesti edistää kirjallisuuden, kirjoittajakoulutuksen ja sanataideopetuksen asemaa Suomessa.

Ollaan yhteydessä! Yhteystietomme löydät täältä

Viisi faktaa NVL:n historiasta ja nykypäivästä

  1. Liitto perustettiin 1921. Varhaisia jäseniä olivat mm. Olavi Paavolainen, Lauri Viljanen, Elina Vaara, Uuno Kailas, Katri Vala ja Erkki Vala. Tulenkantajat-ryhmän toiminta syntyi ryhmän ympärille. Liiton logon suunnitteli Martta Wendelin. Tällä hetkellä liiton jäsenmäärä on noin 1300 henkilöä ja liiton hallitus koostuu kirjailijoista ja tutkijoista.
  2. Liitto oli alkuvaiheissaan sangen monialainen. Harrastuspiireiksi määriteltiin ”teknillinen, kemistien, säveltaiteen, esperantistien, kirjallinen, mehiläishoitajien, urheilijain, valokuvaajien, kuvaamataiteilijain, näyttelijäin ja lausujain, ongelmanharrastajien, kotiseututkijain, postimerkinkerääjäin, pikakirjoittajien ja luonnontieteellinen harrastajapiiri”. Harrastajille myönnettiin suorituksien mukaan kupari-, hopea- ja kultamerkkejä. Nykyisin NVL on kirjallisuusjärjestö, mutta yhteistyötä tehdään säännöllisesti myös muiden taiteenlajien kanssa.
  3. NVL on onnistunut säilyttämään puolueettomuuden vaikeissakin tilanteissa. Esimerkiksi Pentti Haanpään erottamista liitosta esitettiin vuonna 1927, koska hän oli pukeutunut Nuoressa Voimassa sotilaspukuun, mikä muutamien upseerijäsenien mielestä häpäisi Suomen armeijaa. Seuraavana vuonna häntä esitettiin erotettavaksi siitä syystä, että hänen Kenttä ja kasarmi-teoksensa (1928) kritisoi armeijaa. Haanpäätä ei kuitenkaan erotettu. Nykyäänkään liitto ei ota puoluepoliittista kantaa suuntaan tai toiseen – mutta taidepolitiikasta sen sijaan keskustelemme mielellämme.
  4. Mika Waltarin ajatuksista syntyneestä Kerho 33:sta tuli suomalaisen kulttuurielämän merkittävä keskustelufoorumi vuonna 1933. Sotavuosina kerho ei kokoontunut, mutta myöhemmin 40-luvulla kerhon tilaisuuksissa esiintyivät eturivin kirjailijat kuten F. E. Sillanpää, V. A. Koskenniemi, Aale Tynni, Aila Meriluoto, Lauri Viita, Väinö Linna ja Aino Kallas. Tilaisuuksissa keskusteltiin taiteesta ja kulttuuri-ilmiöistä vapaasti, mutta painokkaasti. Sama keskustelevuuden perinne jatkuu mm. liiton Runokuu-festivaalien ohjelmistossa sekä esseesalongeissa.
  5. 80-luvulla alettiin jakaa Reiman päivän palkintoa ”vuoden nuorekkaasta ja voimallisesta kulttuuriteosta”. Nykyisin NVL jakaa Nuori Voima -palkintoa sekä Nuoren Voiman avustajapalkintoa vuosittain.