Uutiset

Sanapajat jatkavat keväällä – Wordshops for young writers continuing in Vuotalo and Stoa

Sanapaja/Wordshop nuorille Vuotalolla ja Stoassa keväällä 2021
Kokoontumiskerrat syyskaudella keskiviikkoisin Vuotalolla ja torstaisin Stoassa 2.12. ja 3.12. saakka.

Vuotalolla 20.1.-12.5.2021 klo 17-19, Vuotalo, kokoushuone 2
Stoassa 21.1.-6.5. Helatorstain korvaava kerta 20.5., Stoa, kerhohuone
Ohjaajat: Jenni Hurmerinta Vuotalolla, Juho Kuusi Stoassa
Hinta: ILMAINEN

Ensisijaisesti monien kielten parissa kasvaneille nuorille suunnatut ryhmät. Maksuttomiin työpajoihin on tervetullut kuka tahansa aiemmasta kirjoituskokemuksesta riippumatta, eikä tarkkoja ikärajoja ole. Pajoihin saa osallistua vaikka joka viikko. Työpajojen puhekielenä ovat suomi ja englanti ja kirjoituskieli voi olla mikä tahansa. Osallistujien olisi siis hyvä osata vähintään suomen tai englannin kielen alkeet. Pajaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Työpajoja ohjaa sanataideopettaja Jenni Hurmerinta Vuotalolla ja Juho Kuusi Stoassa.

Yhteystiedot
Jenni Hurmerinta: jenni.hurmerinta@sanattu.fi
Juho Kuusi: juhokuusi@hotmail.com

Sanapaja/Wordshop – workshops for young writers in Vuotalo and Stoa
on Wednesdays 20.1.-12.5.2021 at 17-19, Vuotalo, kokoushuone / meeting room 2
on Thursdays 21.1.-6.5. at 17-19, Stoa, kerhohuone / club room
Price: Free of charge
At autumn period Wordshops take place at Vuotalo and Stoa until 2.12. and 3.12.

The Wordshop groups are dedicated mostly for young people who have grown up among many languages. Anyone is welcome to join the groups, you need no experience about writing and there are no specific age limits. If you feel like it, you can join the workshops every week, or every now and then. In the groups we talk in Finnish and English, but you can write in whatever language you please. It would be preferable, if the participants had at least the basics skills in Finnish or English. You don’t need to sign in beforehand. The workshops in Vuotalo are led by Jenni Hurmerinta and in Stoa by Juho Kuusi

Contact:
Jenni Hurmerinta: jenni.hurmerinta@sanattu.fi
Juho Kuusi: juhokuusi@hotmail.com

Ensimmäinen nutakirjasto avataan Kallahden nuorisotalolle

Nuoren Voiman Liiton nutakirjastot-hanke on saavuttanut tärkeän etapin: ensimmäinen nutakirjasto avautuu Kallahden nuorisotalolle torstaina 19.11. klo 18 alkaen.

Nutakirjaston tavoitteena on tuoda lukeminen lähelle nuoria, ja tarjota matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua kirjoihin. Nuoret ovat itse äänestäneet kirjat monipuolisesta valikoimasta.

Avajaisia vietetään Operaatio Pulssin Instagram-livessä torstaina 19.11. klo 18.-18.30. Vieraana livessä on myös projektin koordinaattori, lavarunoilija Juho Kuusi. Projektia jatketaan myös muille nuorisotaloille, joten vuosaarelaisten nuorten valitsema kirjavalikoima saa jatkoa myös muualla.

Tapahtumassa ovat mukana Kallahden Nuorisotalo, Operaatio Pulssi ja Vuosaaren kirjasto. Kiitämme myös WSOY:n kirjallisuussäätiötä ja Niilo Helanderin säätiötä tuesta hankkeelle.

Nuori Voima -palkinto jyväskyläläiselle OI-runozinelle

Vuoden 2020 Nuori Voima -palkinto on myönnetty jyväskyläläiselle OI-runozinelle. Nuori Voima – tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien, ja sen myöntää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Palkinnon saa ensimmäistä kertaa zine-julkaisu.

OI-runozineä kustantaa jyväskyläläinen pienkustantamo Esterin Kirja. Julkaisu on ilmestynyt tähän mennessä seitsemän kertaa. Palkinto myönnetään painetun runouden aseman edistämisestä suurten rakenteiden ulkopuolella ja kollektiivisesti tuotettujen kokonaistaideteosten luomisesta. 

”OI:lle on luonteenomaista eri ikäisten, eri taustaisten ja uransa eri vaiheissa olevien kirjoittajien rauhanomainen rinnakkaiselo. Lehdestä huokuu heidän intohimonsa kirjallisuutta ja kirjoittamista kohtaan”, palkintoperusteissa todetaan.

Valinnan teki Nuoren Voiman Liiton hallitus.

J.H. Erkon uusi kilpailukausi on avattu – lajina on runous ja kilpailuaikaa 31.3.2021 asti

J.H. Erkon kilpailu järjestetään 65. kerran. Kilpailulajina on runous ja kilpailuun voi osallistua 31.3.2021 klo 23:59 saakka. Osallistua voivat vuonna 1991 syntyneet tai sitä nuoremmat kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan tai tehneet kustannussopimusta. Lehdissä, sosiaalisessa mediassa, omakustanteissa tai antologioissa julkaistut tekstit eivät ole este osallistumiselle.  

Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi kirjoittajakurssi Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä alkuvuodesta 2022. Palkintokurssilla voittajatekstejä kehitetään eteenpäin asiantuntevassa ohjauksessa. 

Raadissa vaikuttavat puheenjohtajana runoilija Pauliina Haasjoki sekä raadin jäseninä runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, Annikin Runofestivaalin pitkäaikainen tuottaja Simo Ollila sekä opiskelija Deria Kurkan Kallion lukion KirjaKalliosta. Esiraadin puolestaan muodostavat Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen sekä varapuheenjohtaja, runoilija Tuukka Pietarinen.  

Kilpailuohjeet 2021

Toimita tekstilähetyksesi 31.3.2021 klo 23.59 mennessä tällä lomakkeella:
https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/erkonkilpailu2021.  

1.Täytä tietosi lomakkeelle 
Tietojasi ei käytetä tai tallenneta muuhun tarkoitukseen kuin kirjoituskilpailun osallistumisen kirjaamiseksi.  

2.Tallenna kilpailutyösi  
– Maksimisivumäärä kilpailutyössä on 15 sivua, mahdolliset kansilehdet lasketaan mukaan 
– Yksi runo per sivu. Jos lähetät useita erillisiä runoja, asettele jokainen runo omalle sivulleen. Jos runo jatkuu seuraavalle sivulle, myös toinen sivu lasketaan mukaan sivumäärään. Mikäli tekstisi on esimerkiksi visuaalinen kokonaisuus, josta ei ole erotettavissa yksittäisiä runoja, asettelu on vapaa. Huomaathan, että kaikissa tapauksissa tekstilähetyksen maksimimitta on 15 sivua. 
– Sivu tarkoittaa yhtä A4-arkkia  
– Fontti, fonttikoko ja riviväli voivat olla mitkä tahansa. Huomioi kuitenkin luettavuus. 
– Tiedostomuoto PDF 
– Tiedoston nimeksi nimimerkkisi 
– Älä merkitse tiedostoon oikeita yhteystietojasi vaan itse keksimäsi nimimerkki ensimmäisen sivun ylälaitaan.  Nimimerkki voi olla mikä tahansa sana/sanoja. Nimimerkin tarkoitus on varmistaa, etteivät raadin jäsenet tiedä kenen töitä lukevat. Nimimerkkejä ei julkaista. 
– Ohjeista poikkeavat tekstit hylätään 

3. Liitä kilpailutyösi mukaan lomakkeelle 

4. Lähetä lomake, saat automaattisen vahvistuksen sähköpostiisi 

Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi

Kilpailutekstejä ei palauteta. Voittajatekstien mahdollisesta julkaisusta tiedustellaan palkituilta erikseen.  Palkinnot jaetaan lokakuussa 2021. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syyskuun 2021 aikana. Kilpailun kaikki tekstit talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon. 

Jos haluat tekstistäsi maksullisen palautteen NVL:n arvostelupalvelusta, voit merkitä sen erilliseen kohtaan lomakkeella. Kilpailun yhteydessä tilatut arvostelut voi tilata poikkeuksellisesti alennettuun hintaan 40€. Hinnat ovat samat kaikenpituisille teksteille. Tarjous on voimassa vain kilpailutyötä palautettaessa ja tilaus myös maksetaan samalla kertaa. Jos haluat myöhemmin tilata arvostelun tai lukea lisää arvostelupalvelusta, voit katsoa lisätiedot täältä: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu 

Lisätietoja kilpailusta:
http://erkonkilpailu.net
J.H. Erkon kirjoituskilpailua on järjestetty vuodesta 1957. Järjestäjinä toimivat Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto.

Kolme voittajaa J.H. Erkon kilpailussa – voittajat esittäytyvät

Perinteikkään J.H. Erkon kirjoituskilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle ovat sijoittuneet Pihla Lappalainen Espoosta, Emma Röntynen Turusta sekä Sonja Arstio Oulusta. Lisäksi kunniamaininnan saivat Rae Aiemaa Helsingistä, Saija Liukonen Helsingistä, Ruusu Roitto Kaarinasta, Rosa Aphalo Turusta ja Ella Paija Helsingistä. Kilpailulajina oli tänä vuonna proosa ja kilpailuun osallistui yli 200 kirjoittajaa.

Raati päätti palkita useita tekstejä, sillä tekstien yleinen taso oli korkea. “Halusimme nostaa kärkeen tekstejä, joissa kuului kaikkein vahvimmin kirjoittajan oma ääni, sanomisen palo ja taito luoda kielen avulla syvä, monitasoinen maailma”, kertoo raadin puheenjohtaja, kirjailija Elina Hirvonen.

Alla kilpailun voittajat esittäytyvät.

Emma Röntynen

1. Kuvaile itseäsi kirjoittajana
Kirjoittajana olen ikuinen viivyttelijä ja inspiraation odottelija, mutta onneksi yliopiston luovan kirjoittamisen opinnoissa minua on potkittu kirjoittamaan tehtävänantojen ja deadlinejen avulla. Haluan teksteissäni tarttua rankkoihinkin aiheisiin ja tabuihin, ja tuoda sellaisia ääniä kuuluviin, jotka usein jäävät kuulematta.

2. Tuomariston perusteluissa todetaan, että tekstisi Pahaa verta ammentaa vaikuttavuuttaan novellistiikan keinoista ja pahaenteinen tunnelma rakennetaan ”dramaturgisella yhdistelmällä, jossa eleetön kerronta yhdistyy lapsen tiedollisesti ja ymmärryksellisesti rajalliseen aisti- ja havaintokulmaan”. Kerro tekstisi syntyprosessista. 
Tekstini Pahaa verta sai ensimmäisen kipinänsä dokumentista Mommy Dead and Dearest, joka kertoo tarinaa tytöstä, jonka äiti diagnosoi tälle valheellisesti erilaisia, vakavia sairauksia. Satuin törmäämään aihepiiriin samoihin aikoihin muissakin yhteyksissä, ja päätin tarttua siihen eräällä luovan kirjoittamisen kurssilla. Teksti lähti syntymään, kun sain päähäni ensimmäisen lauseen: ”Isosiskoni sai pyörätuolin, kun täytti kuusi vuotta.” Siitä eteenpäin novelli tuntui kirjoittavan itse itsensä, toki jouduin tekemään jonkin verran taustatutkimusta esimerkiksi tekstissä esiintyvistä sairauksista. 

3. Millaista kirjallisuutta luet? Mitkä kirjat tai ketkä kirjailijat ovat kirjallisia innoittajiasi?
Olen aina lukenut paljon fantasiakirjallisuutta sekä historiallisia romaaneja, mutta omaan kirjoittamiseeni suurimman vaikutuksen on tehnyt ehkä Stephen Kingin tuotanto. Vaikka Kinginkin teksteissä on usein yliluonnollisia elementtejä, löytyy suurin pahuus yleensä ihmisen sisältä.  Tämä psykologinen puoli puhuttelee minua hänen teoksissaan paljon, ja se inspiroi minua myös omassa kirjoittamisessani.  

Sitaatti tekstistä Pahaa verta:
“Sisko ei herännyt enää seuraavana aamuna. Äiti tuli kertomaan sen minulle, ja sanoi että saan nukkua pitkään, jos haluan. Hänellä oli paljon asioita järjesteltävänä. Kun tajusin, mitä oli tapahtunut, itkin niin kauan kunnes kyyneliä ei enää tullut ja hengittäminen oli vaikeaa. Sitten nukahdin uudelleen, enkä nähnyt unia ollenkaan. Kun heräsin, kuulin, että talossa oli muitakin ihmisiä, ihmisiä jotka keskustelivat äidin kanssa hiljaisella äänellä.”

Pihla Lappalainen


1. Kuvaile kirjoittamistasi
Kirjoittaminen merkitsee minulle ajattelemista – tapaa jäsennellä irrallisia palasia, havaintoja ja kokemuksia merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi. Se on aikaa ja tilaa vaativa, hetkittäin kaoottinen prosessi, jossa vähintään yhtä tärkeitä ovat ne hetket ja kaudet, jolloin en kirjoita. Kirjoitan sekä proosaa että runoja ja yhdistelen tekstiä myös visuaaliseen materiaaliin kuten valokuviin. Minua kiinnostavat ihmismieleen, nykyaikaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja vierauteen tai ulkopuolisuuteen liittyvät aiheet. Tarinoiden kertomisessa viehättää tilaisuus leikitellä todellisuudella.

2. Tuomariston perusteluissa Närhet-novellistasi kirjoitetaan seuraavasti: ”Tarkkuus ja kauneus ovat Närhet-novellin kielen piirteitä, joilla syväluodataan ja ohjataan novellin aistillista havaintoa, paikoitellen teksti liukuu eteenpäin kirjain kirjaimelta. Persoonallinen ja kokeileva kieli, kuten “nauhua ja nakahduksia kna kna kna” kaltaiset kuvailut, sekoittaa ja kietoo toisiinsa lintujen ja ihmisten maailmat.” Mikä rooli kielellä ja sen ominaisuuksilla on kirjoittamisessasi?

Kiinnostus kieleen on yksi syy, miksi kirjoitan. Kielen eri tasot ja yksiköt ovat väline ja resurssi, jonka ilmaisuvoiman rajojen ja mahdollisuuksien tutkimista kirjoittaminen on. Kauneimmillaan tekstin luominen tai lukeminen voi olla esteettinen, aisteihin vaikuttava ja syvästi nautinnollinen kokemus. 

Minua kiehtoo monimerkityksisyys ja kielten sekoittuminen. Esimerkiksi Närhet-novellin nimi kurottaa kohti kahta merkitystä: ruotsiksi sana närhet merkitsee läheisyyttä.

3. Millaista kirjallisuutta luet? 

Kiinnitän myös lukiessani paljon huomiota kieleen. Nautin psykologisista ja vakavista kirjoista, joissa todellisuus tai henkilöt saattavat olla jollakin tapaa nyrjähtäneitä tai käsittämättömiä. Esimerkiksi Sjónin teokset puhuttelevat minua. 

Sitaatti tekstistä Närhet:
“On ihme, etteivät marjat lopu. Ruosteiset linnut riipivät nokkiinsa yhden kerrallaan. Maahan pudonneet ovat jo niin kypsiä, että ne värjäävät asfaltin, käyvät ja mätänevät ennen kuin linnut ehtivät tarttua niihin. Kaadan herukoita pakkasesta, puuro sulattaa kohmetta marjojen pinnalta ja marjat värjäävät ympärilleen läiskiä.”

Sonja Arstio


1. Kuvaile kirjoittamistasi
Ihmisen ajattelua ja toimintaa ohjaa usein silkka spekulaatio, jossittelu siitä, mitä tulee tai mitä olisi voinut olla. Sekä minun itseni että kirjoittamiseni syvin olemus on juuri siinä spekulaatiossa, mitä jos -ajattelussa, mikä näkyy J. H. Erkko -tekstissäni varsin konkreettisesti. Minulle kirjoittaminen on työkalu ymmärtää maailmankaikkeutta tai pikemminkin mahdollisuus hyväksyä, ettei niin käy. Ehkä siksi kirjoittaessani sydäntäni lähellä ovatkin juuri sellaiset asiat, jotka eivät kuulu meille tuttuun todellisuuteen. Tuosta todellisuudesta pakeneminen niin lukemalla kuin kirjoittamallakin on minulle elinehto.

2. Tuomariston perusteluissa tekstiäsi Mitä jos -maailmat kuvataan seuraavasti: ”Kokonaisuuden toisiaan heijastavat tekstit piirtävät dystooppisen maailman, jossa ihmisen, ja erityisesti naisen, mahdollisuudet ovat rajatut. Maailman viimeiseksi syntyvän tytön tarina viittaa tihein havainnoin sekä vieraaksi koettujen ihmisten historialliseen esineellistämiseen, että tämän hetken epätasa-arvoisiin rakenteisiin, ja niitä taiteen keinoin tutkiviin, esimerkiksi Margaret Atwoodin Handmaid’s Talen kaltaisiin teoksiin.” Millaisista lähtökohdista käsin kirjoitat?
Me elämme maailmassa, jossa pakolaisia jätetään hukkumaan, jossa vähävarainen ei saa terveydenhuoltoa, jossa homous voi johtaa kuolemantuomioon, jossa nainen ei saa päättää kehostaan, jossa ihonväri määrittää elämän arvon, jossa jatkuva taloudellinen kasvu voittaa kestävyyden ja vastuullisuuden. En kirjoittanut maailman viimeinen tytön tarinaa tietoisena kannanottona, vaan sen lähtökohtana ovat inhimillinen suru ja pelko, omakohtainen sekä kollektiivinen esineellistämisen, vääränlaisuuden ja samaan aikaan riittämättömyyden kokemus.

3. Mitkä kirjat tai ketkä kirjailijat ovat kirjallisia innoittajiasi?
Samanlaisesta lähtökohdasta olen päätynyt lukemaan hyvin paljon Leena Krohnia, joka käsittelee teoksissaan ympäristön, ihmisyyden ja olemassaolon teemoja juuri spekulatiivisen fiktion kautta. Olen aina pitänyt paljon fantasiasta ja scifistä, mutta vasta kirjallisuuden opinnoissani rakastuin ja lopulta myös erikoistuin juuri kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon. Leena Krohn on yksi tärkeimmistä esikuvistani ja olen hänelle kiitollisuudenvelassa kaikista hänen teoksistaan sekä omasta gradustani. Arvostan myös erittäin paljon Johanna Sinisaloa, joka on niin ikään toiminut esikuvanani juuri spekulatiivisen fiktion kirjoittajana, sillä Finlandian voittaminen spefillä ei ole mikään läpihuutojuttu. Listani ei kuitenkaan olisi koskaan täydellinen ilman Siiri Enorantaa, joka kirjoittaa ilmiömäistä kieltä ja sydänjuuriin tunkeutuvia tarinoita. Jo nämä kolme kirjailijaa teoksineen todistavat, että spefillä on paikkansa kotimaisen kaunokirjallisuuden keskiössä – nyt ja tulevaisuudessa.

 Sitaatti tekstistä Mitä jos -maailmat:
“Juontaja: Nyt odotetaan, että mikä valo sieltä syttyy. Aivan pian. Äh! Punainen valohan se sieltä paistaa! Mikael. Tilanne on nyt se, että me siirrymme kahdeksannelle kierrokselle ja sinun on pakko nostaa tässä vaiheessa kortti Suuren Sattuman pakasta. Kyllä, samasta pakasta, joka koitui Oliverin kohtaloksi. Olet tässä vaiheessa kerännyt 79 000 euroa. Odotetaan, että kortit ilmestyvät siihen näytölle. Noin! Nyt kaikki pidetään peukkuja pystyssä ja odotetaan ihan hiljaa, että Mikael valitsee.
Mikael: Otan sen kortin, jota en yleensä valitsisi eli tämän.
Juontaja: Lukitaan se. Oletko valmis, Mikael? Olemmeko me valmiit? Entä kotikatsomo? Tämä kortti saattaa ratkaista Mikaelin kohtalon. Tai oikeammin: hänen siskonsa!
Mikael: Huh. Olen valmis.
Juontaja: No, ei se sitten auta. Käännetään kortti! AIJAI! Ei voi olla totta! Vankila-kortti! Kaikista korteista juuri Vankila-kortti, ei voi olla totta!”

Lisätietoja kilpailusta:
http://erkonkilpailu.net
J.H. Erkon kirjoituskilpailua on järjestetty vuodesta 1957. Järjestäjinä toimivat Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto.

Nuoren Voiman päätoimittajaksi Taija Roiha

Nuori Voima -lehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Taija Roiha. Roiha on kirjoittaja ja kirjallisuuden väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistosta. Hän on työskennellyt aikaisemmin Taiteen edistämiskeskuksessa ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Myös podcastaajana tunnetun Roihan kiinnostuksen kohteet liittyvät feministiseen kirjallisuuteen ja tekijyyteen kirjallisuudessa. 

Roiha aloittaa tehtävässä tammikuussa 2021. Lehden toisena päätoimittajana jatkaa Vesa Rantama. 

“Päätoimittajakaudellani haluan kehittää Nuorta Voimaa ajassaan kiinni olevana ja kunnianhimoisena kirjallisuuslehtenä, joka kontekstoi käsittelemänsä aiheet huolellisesti ja tarjoilee ne kirjallisesti korkeatasoisella tyylillä. Ajattelen ajankohtaisen sisällön tarkoittavan Nuoren Voiman tapauksessa muutakin kuin medianäkyvyydestä kilpailevien uutuusteosten käsittelyä: haluan nähdä lehden sivuilla teosesittelyitä unohdetuistakin kirjoista, jotka ansaitsisivat osakseen enemmän huomiota”, Roiha toteaa.

Erityistä huomiota vastavalittu päätoimittaja haluaa kiinnittää lehteen kirjoittavien moninaisuuteen: “Toivon Nuoren Voiman toimivan julkaisualustana moninaiselle kirjoittajajoukolle. Tällä hetkellä näen erityisen tärkeänä sen, että lehti pyrkii aktiivisesti lisäämään rodullistettujen kirjoittajien osuutta omassa avustajakunnassaan. Suomen kirjallisuuskenttä on häiritsevän valkoinen, eikä asia korjaannu itsestään”, Roiha linjaa.

Nuori Voima on viidesti vuodessa ilmestyvä kirjallisen kulttuurin lehti. Lehteä julkaisee kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto ry.

Lisätiedot:
Vesa Rantama
puh. 050 3680 072
vesa.rantama@nuorenvoimanliitto.fi

Taija Roiha
puh. 050 400 6786
taija.roiha@gmail.com