Yleinen

J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät – kilpailun ykkössijalle Iiris Miettinen

65:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Kööpenhaminassa asuva Iiris Miettinen. Jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Anni Kaila Helsingistä, Carlos Lievonen Riihimäeltä ja Saana Erkkilä Tampereelta. Kunniamaininnan kilpailussa saivat Isa Hukka Helsingistä, Hermanni Härmälä Helsingistä, Elli Kuusisto Tampereelta, Riikka Kujanen Turusta sekä Anna Kallio Helsingistä. Kilpailulajina oli runous. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 28.10. 

Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, Annikin Runofestivaalin tuottaja Simo Ollila, opiskelija Deria Kurkan Kallion lukion KirjaKalliosta sekä raadin puheenjohtaja, runoilija Pauliina Haasjoki. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 290 tekstiä. 

Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.

Iiris Miettinen 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle?  

Runous on minulle yhtä paljon musiikkia ja tanssia kuin se on kirjallisuutta. Taidan kirjoittaa runoja – tai tanssia niitä paperille – voidakseni tehdä kaikkia kolmea samanaikaisesti. Lisäksi runoja kirjoittamalla hapuilen sekä raivaan tilaa sellaisille olemisen muodoille, joiden ei juuri anneta kielessä näkyä tai kuulua. Etsin kieltä ja sitä kautta tilaa moninaisille sukupuolessa tai -puolissa olemisen tavoille, etsin keinoja kertoa yhdessäolosta muiden lajien kuin ihmisen kanssa. Runous on tapani rakastaa kielen rakoja ja vikoja. 

Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

Rytmi. Liikutun runoista, jotka liikkuvat, joiden rytmi tarttuu minuun ja kuljettaa mukanaan. Minulle vaikuttava runo on usein herkkä, vimmainen, rehellinen itselleen. Sille on antauduttu. Runoilija on antanut runon tulla eikä ole kesyttänyt sitä tylsäksi. Rytmi ja kuunteleminen ovat myös oman kirjoittamiseni ytimessä. Rytmiin paneutumalla toivon voivani mm. häiriköidä järjestyksiä, aurata esiin leikkikenttiä, nauttia ja antaa nautintoa sekä murtaa vastakkainasetteluita.  

Raati toteaa runoistasi näin: ”Tekstit lävistävä kehollisuus on samanaikaisesti haurasta ja voimakasta. Avain kehollisuuden tematiikkaan on kenties otsikossa ”Vallaantua”: voimaantuminen, valta, villiintyminen, laantuminen, kaikki sekaisin kielessä.”. Miten itse kuvailisit kehollisuuden teemojen merkitystä kirjoittamisessasi? Millaista on käsitellä materiaalista kehoa kielen ja runouden voimin? 

Olen kyllästynyt kieli-keho tai mieli-keho  vastakkainasetteluihin ja erotteluihin. En kirjoita kehollisuudesta. Kirjoitan kehossani ja kehollani ja siksi kehoni kuuluu ja tuntuu tekstissäni. Raati osuu naulankantaan mainitessaan “Vallaantua”-otsikon kertovan paljon: jos todella tahdon antaa kehoni “vallaantua”, minun on annettava sen olla läsnä kaikkialla elämässäni, siis myös runoissani.   

Kirjoittamisen hetkellä en irtoa ruumiistani, vaan painaudun niin syvälle ja verevästi sen uumeniin kuin vain voin. On kyse herkistymisestä ja on kyse kolonialismista ja kapitalismista juontavan kehoja väheksyvän, rajoittavan, määrittelevän ja määräävän ajattelun purkamisesta. Kieli osuu kehoihin, koskettaa, satuttaa ja hellii kehoja. Kun suuntaamme kieltä toisiimme, suuntaamme sitä väistämättä toistemme kehoihin. Kirjoitan, koska olen kosketusta tunteva ja tarvitseva eläin ja kieli on yksi raajoistani. 

“ 

kesii, venyy, hikii  

Tuiki tuiki, juonne minusta raju, minun puskema lemu, hellä syys!  

Kesii liikaa kieltä. Ruuhka nielussa, leuoissa melu  

sumu, roju, helisevä tajunta  

TÄLLE TODELLE OLOLLE KATVEISSA  puiden pulsseissa  
olo varpaissa, korsissa  

Nälkä kielen ja kehon välissä?  

kivun ja riemun tila se on  

rako jossa raivo, valta, loputon särkyminen  

hellä  

minun monet huitovat runkoni jotka pysyvät pystyssä enemmän kuin osaan sanoa. 

“ 

Anni Kaila 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle? 

Olen aina lukenut ja kirjoittanut runoja, ja ison osan runorakkaudestani olen varmaankin perinyt äidiltäni ja isoäidiltäni. Olen kirjoittanut tai ainakin yrittänyt kirjoittaa myös proosaa useaan otteeseen, mutta tunnun aina palaavan takaisin runoihin. Runous on kielen liikettä, siinä on jotain ikuisesti kiehtovaa ja kutsuvaa. Runouden kautta on mahdollista käsitellä valtavia aiheita, aikakausia ja olemassaoloa ja toisaalta aivan pieniä liikahduksia ja yksityiskohtia ilman, että jotain tulee selitetyksi puhki, päätymättä mihinkään yksinkertaistettuun lopputulemaan. 

Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

Vaikutun monenlaisista runoista ja pyrin lukemaan sekä uudempaa että vanhempaa runoutta. Usein minuun tekee vaikutuksen se, jos joku onnistuu käyttämään kieltä tavalla, jota en ole koskaan aiemmin edes ajatellut. Luen mielelläni runoja, jotka leikittelevät kielellä ja onnistuvat tavoittamaan jotain kielen takaista tai esikielellistä. Omissa runoissani kuvaan usein pieniä, yksityiskohtaisia ruumiillisia tapahtumia tai tuntemuksia ja pyrin samalla siihen, että jokin ydin ja tausta on aina havaittavissa ja ikään kuin kuultaa runojen läpi. Erilaiset aistiset ja osin synesteettiset kokemukset ja kuvat kiehtovat minua. Olen kiinnostunut myös luomaan teksteilläni laajempia kokonaisuuksia sekä nivomaan runoutta työhöni tanssi- ja esitystaiteilijana. 

Raadin kommenteissa runoistasi sanotaan muun muassa näin: ”Kokoelma rakentaa yhteyttä kuolleen ja elävän, elottoman ja elollisen välille. Sekä kehoja että kosketeltavaa ainetta kuvataan hellästi.” Mikä sinua houkuttelee elottoman ja elollisen, luonnon ja ihmisen kaltaisten vastinparien välisten yhteyksien tutkimiseen runon keinoin? 

Olen ammatiltani tanssitaiteilija ja olen aina ollut kiinnostunut ruumiista, sen eri kerrostumista, kummallisuuksista ja kokemuksellisuudesta. Koen myös että niin sanotusti elollisella ja elottomalla materialla on yhtä paljon yhteneväisyyksiä kuin eroavuuksiakin, että aineella on kyky ymmärtää ainetta jollakin tasolla. Vastinparien sijaan ajattelen tutkivani runoissani sitä, kuinka erilaiset ruumiit ja materiat vaikuttavat toisiinsa. Olen kiinnostunut myös muistista, jäljistä jotka meistä jäävät ja jotka jäävät meihin. 

Kirjoitin kilpailukokoelman runot erikoisessa tilanteessa, jonkinlaisessa puristuneessa ja käpertyneessä tilassa. Puolisoni odotti sydänleikkausta, ja koronan takia olimme useita kuukausia täysin eristyksissä muista ihmisistä. Samaan aikaan Etelä-Suomessa oli pitkästä aikaa kylmä ja luminen talvi, ja aloin myös tyhjentää äitini asuntoa. Lumi, tavarat, hiljaisuus ja pöly tuntuivat eristävän entisestään kaikesta ympäröivästä. Ajattelin paljon muistia ja menetystä, kovia asioita joiden ympäriltä pehmeät asiat kuluvat ja murskautuvat pois, ja myös sanoja jotka tulisivat talvien mukana menetetyiksi, sanoja lumelle ja jäälle, sitä miten menetys tulee kielen mukana materiaaliseksi. Runoissa on surua ja rakkautta. En kuitenkaan ajattele käsitteleväni surua ja rakkautta aiheina – ne vain ovat, ne tulevat runoihin aina. 

“ 
Sormenjäljet ilmestyvät sivujen reunoihin, puiden haarautuvat oksat.  

Peukalon päättyvä kohouma, saari  
nuolaistessa hilseilevää savea, ihohuokosten suolaa.  

Paperin läpi kuultaa toinen paperi johon on kerätty jonkinlaista kirjoitusta:  
ennen tunnistamista kirjaimet muistuttavat eläimen jälkiä  
ne muistuttavat ruumista lumen alla joka voisi olla kone tai pensasaita  
ne muistuttavat luita sanojen muodossa  
ne muistuttavat 

“ 

Saana Erkkilä 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle? 

 Olen aina lähestynyt runoutta hyvin erityisellä mielenkiinnolla ja rakkaudella. Runous tuntuu minulle kaikkein luonnollisimmalta tyylilajilta sekä lukijana, että kirjoittajana. 

 Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

 Jokin aura, puheen- tai musiikinkaltaisuus, näyt. Pyrin omissa runoissani samaan. 

 Raati kuvailee tekstiäsi muun muassa näin: ”lukiessa jää miettimään mikä on tämä paikka tai kuka tulkitsee todellisuutta näin.” Osaatko ottaa kantaa näihin kysymyksiin – millaisesta paikasta ”todellisuuden tulkinnat” runoissasi syntyvät? Mistä saat inspiraatiota ja millainen kirjoitusprosessisi on? 

Kirjoitan oman sisäisen lauluni kanssa, eniten saan inspiraatiota musiikista ja koen runouden syntyvän samassa paikassa musiikin kanssa. Yksi osa kilpailuteksteistäni oli kirjoitettu ajatellen tähtitieteilijää havainnoimassa yötaivaan valtavaa kokonaisuutta, asuttuani jonkin aikaa lähellä erästä tähtitornia tämä aihe tuli runoihin. Muiden runojen kohdalla kyseessä voi olla esimerkiksi jokin näky tai musiikissa syntynyt paikka. 

“ 

Lumi oli hänen sylinsä ja valui metsänvihreällä rintakehällä mustassa puunpimeydessä kivien  
ja ajanmittaamisen alle, siellä olivat hänen valmiutensa pystyyn kohotetut seipäät miekat  
sukset rivissä vajaa vasten, puu rasahteli hänen vajavaisuuksiaan, yöllä ei ollut ymmärrystä  
hengittää se tiesi vain käpertyä itseensä, taitella ihmiset pienempään tilaan he luulivat  
olevansa parkkihallissa, he lakkasivat aistimasta kävelymusiikkia sen katedraaleja,  
ilmapiirustuksia. 

“ 

Carlos Lievonen 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle? 

Kirjoitan runoja, koska niissä voi kokeilla asioita, joita proosa ei kestä. Runous sallii yhtäältä kirurgisen tarkkuuden ja toisaalta täydellisen ilmaisuun eksymisen. Runous on ainutlaatuinen taidemuoto, vaikka ja koska sen rajat laajenevat jatkuvasti, vältellen tarkkaa määrittelyä. Runouden ajatellaan olevan kuollut, koska se on nykyään niin elävää, että sen on vaikutettava kulissien takaa. Uskon Leevi Lehdon kuuluun mottoon ”Mikään mikä kiinnostaa syntyessään yli seitsemää ihmistä, ei voi muuttaa joukkojen tietoisuutta.” Toivon siis, etteivät kollaasini kiinnosta enää ketään raadin niitä kohtaan osoittaman kiinnostuksen lisäksi. 

Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

Hyvä runo on sellainen, jolla on jotain sanottavaa, mutta se saa vasta lukijan haluamaan sanoa tuon sanottavan hämmennyksensä lomasta. Hyvä runo on myös kielellisesti taitava ja kaunis. En voi pyrkiä muuhun kuin siihen, mikä tekee itseeni vaikutuksen. 

Raati kirjoittaa runoistasi, että ”visuaalinen ilme tuo mieleen punk- ja pienlehtiestetiikan” ja ”runosarja on kuin älykäs puuhakirja, kokoelma harkittua sekoilua”. Kerro hiukan visuaalisesta runoudesta – millainen prosessi kilpailutyösi luominen oli, mistä olet saanut inspiraatiota kollaasitekniikkaan, ja millaisia mahdollisuuksia tekniikka mielestäsi tuo verrattuna tekstimuotoiseen työskentelyyn? 

Yritän kollaaseillani etsiä vanhalle tekniikalle uutta ilmaisuvoimaa tarkastelemalla erityisesti tekstin ja kuvan suhdetta. Pyrkimyksenäni on ollut ”poikkitaiteellisuuden” sijaan pyrkiä kuvan ja tekstin erottamattomaan synteesiin ja kaivaa runojen visuaalisuudesta esiin eräänlainen kuvan poetiikka. Lisäksi olen halunnut tutkia kuvien ja kielen suhdetta käsitteisiin, mielikuviin ja ajatteluun. Eniten minua on inspiroitunut monipuolinen lähdemateriaali, joka olisi selvästi viettänyt seuraavan elämänvaiheensa kaatopaikalla, mikäli en olisi pelastanut sitä silvottavaksi. Esimerkiksi vanhentuneiden oppikirjojen leikkely luo aivan uudenlaisen suhteen paperisaasteeseen, painettuun sanaan, ja digitaalisen materiaalisuuteen. Lähdemateriaalin käyttö sallii myös lukijan vieraannuttamisen tekstin ja kuvan arjesta, sekä tuttujen diskurssien uudelleenarvioinnin. 

Iiris Miettisen kuva: Niilo Miettinen  

Anni Kailan kuva: Sakari Viika  

Saana Erkkilän kuva: Saana Erkkilä  

Carlos Lievosen kuva: Alan Avila Pulido 

Nuoren Voiman Liiton juhlavuosi huipentuu 4.12. – Astoriassa nähdään esityksiä, tavataan ihmisiä vuosien varrelta ja tanssitaan

Paikka: Astoria, Iso-Roobertinkatu 14, 00120 Helsinki
Aika: 4.12. klo 19
Ennakkoliput myynnissä edullisemmin 3.12. klo 16 saakka: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/nvl100
Ovelta ostettaessa lipunhinta on 25 € + palvelumaksu. Jos haluat, voit ostaa myös tukilipun tapahtumaan hintaan 40 € yllä olevan linkin kautta. Lipulla tuet NVL:n toimintaa ja vastikkeeksi saat Nuori Voima -lehden numeron paikan päältä.

Päivitys 12.11.: tapahtumassa on käytössä koronapassi. Varaathan siis mukaan koronapassin ja henkilöllisyystodistuksen. Lataathan koronapassin etukäteen puhelimeesi Omakannasta: www.kanta.fi/koronapassi
Narikka 3€

Tervetuloa vuosisadan bileisiin! Ohjelmassa nähdään NVL:stä ja Nuoresta Voimasta tuttuja hahmoja vuosien varrelta – ohjelmassa nähdään Monika Fagerholmin juhlapuhe satavuotiaalle liitolle, runoilija Peter Mickwitz, kirjailija Anja Snellman Anna Tuluston ja Aleksis Salusjärven haastattelussa, yhteisesitys Pauliina Haasjoelta, Stina Saarelta ja Taneli Viljaselta, runoelmapoppari Lyyti sekä entisistä ja nykyisistä hallituksen jäsenistä koostuva bändi Pientä jälkipyykkiä, jossa vaikuttavat Marjo Niemi, Matti Kangaskoski ja Eeva Turunen! Menoa tahdittaa myös Samuel Abaijon, eli DJ Moonhead, ja luvassa onkin myös tanssilattialla pyörähtelyä!

Tarkempi aikataulu:
Juontajat: Anna Tulusto ja Aleksis Salusjärvi

19.10 Peter Mickwitz, runoja
19.20 Monika Fagerholm, juhlapuhe
19.40 Anja Snellman, muistoja
tauko, DJ Moonhead

20.00 Pauliina Haasjoki, Stina Saari,
Taneli Viljanen
tauko

20.30 Pientä jälkipyykkiä (Marjo Niemi, Matti Kangaskoski, Eeva Turunen)
tauko

21.15 Lyyti
22.00 -> DJ Moonhead
23.00 Pilkku ja siirtyminen jatkoille

Tapahtuma tallennetaan. Noudatamme myös voimassa olevia koronarajoituksia.

Sata vuotta nuorta voimaa -luentosarja alkaa – luennot striimataan ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia

Marraskuussa käynnistyy Nuoren Voiman Liiton satavuotista historiaa tutkiva luentosarja Sata vuotta nuorta voimaa! Suomalaisen kirjallisuuden kuohuihin sukeltavat luentopäivät pidetään 5.11., 19.11., 26.11. ja 3.12. klo 12 alkaen ja ovat nähtävillä ilmaiseksi verkon välityksellä. Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineiden kanssa. 

Voit seurata luentoja etänä. Zoom-linkki luennoille:

https://helsinki.zoom.us/j/65094238156?pwd=dmcvMWFpWndydjliOFFjeTZpVWZaUT09
Meeting ID: 650 9423 8156
Passcode: 400103

5.11. klo 12-16.40 Keskustakirjasto Oodissa kuullaan avausluentona kirjailija Matti Kangaskosken ”Ei savua ilman tulta — miten yhteisö luo uutta”. Lisäksi professori Risto Turunen luennoi NVL:stä suomalaisen modernismin kehtona, sekä lisäksi Päivi Koivisto haastattelee Anja Snellmania Nuoren Voiman Liiton toiminnasta 70- ja 80-luvuilla.

19.11. klo 12-15.15 Metsätalon salissa kuullaan emeritusprofessori H.K. Riikosen luento Olavi Paavolaisesta, Kati Launiksen luento Tulenkantajien ja koskenniemeläisten suhteesta ja NVL:stä 20-30-luvuilla nähtynä koskenniemeläisiin kuuluneiden Hiiskun sisarten kautta. Lisäksi runoilija, kääntäjä ja tutkija Pauli Tapio pitää luennon Martti Haaviosta, P. Mustapäästä ja Nuoren Voiman Liitosta. Luennolle voi osallistua vain etäyhteydellä.

26.11. klo 12-15.15 Metsätalon salissa kuullaan emeritusprofessori Jyrki Nummen luento suomalaisen ja ranskalaisen kirjallisuuden yhteyksistä, väitöskirjatutkija Reeta Holopaisen luento 1950-luvun runouskeskustelusta sekä yliopistonlehtori Anna Hollstenin luento NVL:n kuohuvasta 60-luvusta. Luennolle voi osallistua vain etäyhteydellä.

3.12. klo 12-16.40 Oodin Maijansalissa kuullaan kirjallisuustieteen dosentin Teemu Ikosen luento tradition merkityksestä NVL:lle ennen ja nyt, tutkija Sanna Nyqvistin luento Nuori Voima -lehdestä kirjallisuuskritiikin kehittäjänä, kirjailija Laura Lindstedtin ja Eino Santasen luento 2000-luvun kokeellisuudesta ja runon ja proosan murroksesta sekä kirjan ulkopuolisesta kirjallisuudesta. Lisäksi tutkija Vesa Haapala haastattelee Helena Sinervoa toiseuden ilmiöistä 1990-luvulla

Kaikki luennot tarkempine otsikoineen:

5.11. 

Maijansali, Oodi

Klo 12.00-12.10 Avaus (Reetta Pekkanen & Johanna Osváth)
Klo 12.10-13.00 Matti Kangaskoski: Ei savua ilman tulta — miten yhteisö luo uutta 
Klo 13.00-13.15 Keskustelu
Klo 13.15-13.30 TAUKO / Keskustelu jatkuu
Klo 13.30-14.15 Risto Turunen: Nuoren Voiman Liitto – Suomalaisen modernismin kehto?
Klo 14.15-14.30 Keskustelu 
Klo 14.30-15.00 TAUKO
Klo 15.00-15.45 Päivi Koivisto: Myrskyä ja Kiimaa. Anja Kauranen-Snellmanin muistoja NVL:n toiminnasta.
Klo 15.45-15.55 Keskustelu 
Klo 15.55-16.00 Lopetuspuheenvuoro
 
19.11. Metsätalo, etäyhteydellä 
Klo 12.05 H.K. Riikonen: Olavi Paavolaisen tie Kivennavan taiteilijaseurasta Nuoren Voiman Liittoon 
Klo 13.05 Kati Launis: Hiiskun sisaret ja NVL 20-30-luvuilla – tulenkantajat ja koskenniemeläiset 
Klo 14.10 Pauli Tapio: Martti Haavio, P. Mustapää ja Nuoren Voiman Liitto 
 
26.11. Metsätalo, etäyhteydellä 
Klo 12.05 Jyrki Nummi: Ranska ja Suomen kirjallisuus. Yhteyksiä ja kerrostumia. 
Klo 13.05 Reeta Holopainen: Näkökulmia 1950-luvun runouskeskusteluun 
Klo 14.10 Anna Hollsten: Nuoren Voiman Liiton kuohuva 1960-luku 

3.12. Maijansali, Oodi 
Klo 12.05  Teemu Ikonen: ”Taide on lyöty teoriojen, käsitteiden kahleisiin: vapauttakaa se!” Tradition merkityksestä NVL:lle 100 vuotta sitten ja nyt 
Klo 13.05 Laura Lindstedt ja Eino Santanen: ∞ Mouto / Muotö / Muuto / Mootu / Motou / Outom / Utoom / Tuomo / Toomu / Tmuoo ∞  Laura Lindstedt ja Eino Santanen keskustelevat 2000-luvun kokeellisuudesta, runon ja proosan murroksesta sekä kirjan ulkopuolisesta kirjallisuudesta 
Klo 14.20 Sanna Nyqvist: Nuori Voima kirjallisuuskritiikin kehittäjänä 
Klo 15.20 Vesa Haapala: Toiseuden ilmiöitä 1990-luvulla – Helena Sinervon haastattelu 

Luentosarjaa tukee Otavan kirjasäätiö.

Nuoren Voiman Liitolle Ekokompassi-sertifikaatti – sitoudumme muun muassa painamaan Nuori Voima -lehden hiilivapaasti

Nuoren Voiman Liitto on saanut Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekokompassi-sertifikaatin kaikista toimintansa osa-alueista. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun liiton toimintaa on arvioitu ekologisesta näkökulmasta ammattilaisten toimesta. Ympäristövastuu tarkoittaa konkreettisia tekoja omassa toiminnassamme. Olemme sitoutuneet säästämään luonnon resursseja ja lisäämään positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

Nuoren Voiman Liiton ympäristölupaus on ”Nuoren Voiman Liitto painaa lehdet hiilivapaasti, käyttää 100 % tuulisähköä ja minimoi kansainväliseen toimintaan liittyvästä lentämisestä aiheutuvan hiilidioksidikuorman.”

Liiton toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä arvioidaan ja seurataan vuosittain, ja ekologisesti kestävä elämäntapa otetaan huomioon niin työmatkoissa, tarjoiluissa, viestinnässä kuin siivouksessakin. Myöskin verkko-osallistuminen on mahdollista miltei kaikkiin liiton tapahtumiin, joten yleisökin voi halutessaan seurata tapahtumia etäyhteyden päästä ja näin välttää matkustamista.

Nuori Voima -lehti painetaan Suomessa ja vastuullisuus on huomioitu myös NVL:n käyttämissä kopiopapereissa.

Digitaalisen kirjallisuuden hanke etenee työpajavaiheeseen – jatkokehittelyyn valituissa viidessä teoskonseptissa korostuvat kommunikaation variaatiot, ilmasto sekä luontosuhde

Virtuaalisen Digital Literature Hackathon -tapahtuman tuomaristo on valinnut tapahtumassa luoduista yhdestätoista teoskonseptista viisi jatkokehittelyyn. Digitaalisen kirjallisuuden hankkeen työpajavaiheessa valmistuvat teokset esitellään Digitaalisen kirjallisuuden yössä Cinema Orionissa, Helsingissä 19. elokuuta 2021, osana Runokuu-festivaalia. Lopullisissa valinnoissaan tuomaristo keskittyi ideoiden alkuperäisyyteen, digitaalisen ajattelun ja välineiden kiinnostavaan ja tulkintoja tuottavaan hyödyntämiseen, teosten vaikuttavuuteen, muodon ja sisällön yhteyteen sekä riskien ottamiseen. Tuomaristoon kuuluvat runoilija ja digitaalisen kirjallisuuden tutkija Matti Kangaskoski, elokuvaohjaaja Mika Taanila sekä Aalto-yliopiston Aalto Studiosin tuottaja Hetta Huhtamäki.

Korona-ajan kommunikaatio eri muodoissaan korostuu esimerkiksi Socially Awkward System -teoskonseptissa. Tuomariston mukaan teos on ”pandemia-ajan sosiaalisesta eristäytymisestä ponnistava koneoppimista hyödyntävä sovellus, jossa kone opettelee sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikuttaa yleisön ja julkisen keskustelun kanssa. Se hyödyntää sekä yleisöltä saatuja audio-, video- ja teksti-impulsseja että internetistä louhittua materiaalia.” Työryhmään kuuluvat Lauri Hei, Veera Jussila, Joonas Puuppo, Santeri Salmirinne ja Marloes van Son.

Myös Mukavalla asialla -teoskonsepti käsittelee kommunikaatiota: ”Puhelinmyyntiä roolipelaava teoskonsepti avaa monia mahdollisuuksia dramaturgiselle jatkokehittelylle lyhyistä humoristisista terapiakokemuksista jopa viikkojen mittaiseen virtuaalisen puhelinmyyjän kanssa tutustumiseen”, tuomaristo perustelee. Työryhmässä ovat Hilkka Haaga, Lea Kalenius, Miia Seppänen ja Frida Maria Pessi.

Camilo Sanchezin ja Liisi Soroushin <3-projektissa katse kohdistuu vihapuheeseen. Tuomaristo kuvaa konseptia seuraavasti: ”Brutaali, kaunis, futuristinen projekti aikoo muuntaa internetin hälyn ja etenkin vihapuheen runoudeksi ja rakkaudeksi hyödyntämällä vihapuhesymbolien audiotiedostoiksi muunnettua raakadataa sekä louhittua runoutta monella kielellä.”

Puhu minulle -sovelluksessa tuomaristo kiinnitti huomiota erityisesti sovelluksen metsämäiseen toimintaperiaatteeseen: ”Puhu minulle rinnastaa koneen metsään sekä elonkirjon runonkirjoon kiinnostavalla tavalla. Teoksessa lukija-käyttäjä puhuu sovellukselle, joka oppii puheesta ja reagoi siihen sekä ohjeistaa lukijaa toimimaan. Teoksen vuorovaikutteinen runogeneraattori kasvattaa runopuukantaansa teoksen edetessä ja lukijoiden lisääntyessä, teos kasvaa siis kuin metsä.” Työryhmässä ovat J.P. Sipilä, Heidi Halonen, Kati-Annika Ansas ja Maija Saksman.

Railo -runopeli tarttuu ilmastonmuutokseen ja lukemisen teemoihin. Tuomaristo kiinnitti huomiota siihen, kuinka teos avautuu pohdinnalle ilmastonmuutosajattelun lyhyt- ja pitkäjänteisyydestä: ”Teoksen pelimäisessä rakenteessa ilmastonmuutoksen kiihtyvyys rinnastuu lukijoiden tarkkaavaisuusjänteen lyhenemiseen; pelaajan on hypättävä jäälautalta toiselle runoja lukien ennen kuin jäälautta sulaa alta. Temaattisen rinnastuksen kautta hassut jäälautat ja kepeä pelimäisyys luovat syvyyttä muuten tuttua aihetta luotaavaan konseptiin.” Työryhmään kuuluvat Tuukka Pasanen, Sanna Telkki-Kova, Riika Helle-Kotka ja Timo Salo.

Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.ki on Nuoren Voiman Liiton, Elävän kuvan keskus Elke ry:n, Aalto-yliopiston Aalto Studiosin, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-verkkolehden yhteinen digitaaliseen kirjallisuuteen keskittyvä kehittämishanke. Hanke on SKR:n Uudenmaan rahaston kärkihanke. Hanketta tukee AVEK.

Lue tuomariston perustelut kokonaisuudessaan Digitaalisen kirjallisuuden hankkeen verkkosivuilta: digitaalinenkirjallisuus.fi

Kuva: Marloes van Son, teoskonseptista Socially Awkward System.

NVL:n vuosikokous siirtyy koronatilanteesta aiheutuneiden kokoontumisrajoitusten vuoksi

Nuoren Voiman Liiton hallitus on päättänyt lykätä vuoden 2021 vuosikokousta sovitusta ajankohdasta 9.4. Vallitsevat koronarajoitukset estävät kokoontumisen vuosikokoukseen, eikä rajoituksiin ole nähtävissä lievennyksiä lähiaikoina.

Liiton säännöt eivät myöskään salli etäosallistumista yhdistyksen kokoukseen. Liiton sääntöjen puitteissa vuosikokous olisi pidettävä 30.4. mennessä, mutta NVL:n hallitus on arvioinut, ettei vuosikokousta kyetä turvallisesti ja määräysten puitteissa järjestämään siihen mennessä nykyisessä epidemia- ja rajoitustilanteessa.

Toivomme, että jäsenistö hyväksyy ja ymmärtää lykkäyspäätöksen. Myös Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan yhdistysten kokousten lykkäämistä koskevaa lakimuutosta.

Pyrimme järjestämään vuosikokouksen viime vuoden tapaan elokuussa. Uudesta vuosikokouspäivästä ilmoitetaan viimeistään 14 päivää ennen kokousta kaikissa liiton viestintäkanavissa.