Uutiset

Vaihdoksia NVL:n hallituksessa ja henkilöstössä

Perjantaina 31.3. vietettiin NVL:n vuosikokousta ja valittiin liitolle uusi hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin entinen varapuheenjohtaja Tuukka Pietarinen ja varapuheenjohtajaksi Milka Luhtaniemi. Muut uuden hallituksen jäsenet ovat Eeva Turunen, Henrik Pathirane, Jenna Viro, Jouni Teittinen, Katja Raunio, Maaria Ylikangas, Maija Alander, Matias Loikala, Stina Saari ja Taneli Viljanen. Lämpimät onnittelut ja inspiraatiota hallitustyöhön! Kiitämme myös väistyvää puheenjohtajaa Reetta Pekkasta ja vanhaa hallitusta arvokkaasta työstä.

Perjantaina myös Nuori Voima -lehden toimitussihteerinä työskennellyt Emma Hirvisalo siirtyi kohti uusia seikkailuja. Helmikuussa järjestösihteerin tehtävässä lopettaneen Usva Torkin tilalla on aloittanut Tuomas Vaahtoluoto, joka hoiteli järjestösihteerin tehtäviä jo viime kesänä sijaisen ominaisuudessa. Vahvuuteemme on lisäksi palannut vanhempainvapaalta Johanna Osváth, joka sijaistaa virkavapaalla olevaa Nuoren Voiman toista päätoimittajaa Vesa Rantamaa. Henkilöstön ajantasaiset yhteystiedot löytyvät verkkosivujemme Yhteystiedot-osiosta.

Uusi kirjallisuuskeskus Tekstin talo perustetaan vanhaan tehtaaseen Sörnäisissä

Syksyllä 2023 Nuoren Voiman Liitto muuttaa osaksi Tekstin taloa. NVL on ollut mukana hankkeessa sen perustamishetkistä asti. ”Nuoren Voiman Liitossa on tehty jo vuosia töitä tämän unelman toteutumiseksi. Nyt kirjallisella kentällä alkaa uusi aika, jossa yhdessä toimimisen mahdollisuudet moninkertaistuvat. Tekstin talossa kohtaavat kirjallisuuden eri muodot, kaikenikäiset sanataiteen harrastajat ja elävä kaupunkikulttuuri – hienoa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta tästä seuraa!” iloitsee NVL:n puheenjohtaja Reetta Pekkanen.

Tekstialan toimijoita laajasti yhdistävä Tekstin talo – Textens hus ry on solminut vuokrasopimuksen Helsingin Sörnäisissä nk. Elannon korttelissa sijaitsevista tiloista. Yhteensä lähes 1800 neliömetrin tilakokonaisuus sijoittuu kolmeen kerrokseen, joihin on tulossa yli 15 alivuokralaista. Tekstin talo avataan yleisölle syksyllä tilojen peruskorjauksen jälkeen.

Tekstin talo on uudenlainen kulttuurikeskus, joka yhdistää kirjallisuudesta ja tekstistä kiinnostuneen yleisön, järjestötoiminnan ja tekstialan tekijät. Talosta löytyy työ-, koulutus-, kokous- ja tapahtumatiloja. Tekstin talo laajentaa tekstin käsitettä, ja vahvistaa kirjallisen kulttuurin asemaa pääkaupunkiseudulla. ”On taianomaista ja ennen kaikkea suuri kunnia saada olla luomassa kokonaan uutta maamerkkiä suomalaisen kirjallisuuden ja tekstityön kentälle. Monipuolisen tekijäjoukon kanssa luomme myös aivan uudenlaisen taiteiden ja tiedekeskustelun välisen alustan”, tiivistää Tekstin talon puheenjohtaja Jaakko Vilja.

Toimijat edustavat tekstialaa tutkijoista ja käsikirjoittajista kääntäjiin ja runouden ammattilaisiin. Tekstin talo tarjoaa monipuolisesti tapahtumia: lukupiirejä, kirjallisuusesityksiä, keskusteluja, kirjailijahaastatteluja, sanataidekerhoja, luovan kirjoittamisen kursseja, koulutuksia, festivaaleja ja lukudraamaa. Uusissa tiloissa toimii lisäksi yrityksiä, kuten kustantamoja, kirjallisuusagentuuri ja äänikirjastudio. ”Tekstin talo on tekstitaiteen laboratorio. Mitä kaikkea voimmekaan saada aikaan yhdessä? Runous kohtaa performanssitaiteen ja draama tiedemaailman. Esiintymistiloja ja baaria voi käyttää myös koenäyttämöinä. Näköalat ovat huimia niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassakin”, maalailee Nihil Interitin toiminnanjohtaja, Tekstin talon varapuheenjohtaja Jari Nikkola.

Talon sydämenä toimii kaikille avoin ravintola ja kohtaamispaikka. Yrittäjäksi valikoitui festivaalituottaja ja legendaarisen turkulaisen Bar Ö:n perustaja Tuomas Sara, joka visioi tulevaa: ”Tekstin taloon syntyy tapahtumallinen kulttuurikuppila, joka yhdistelee kahvilan, baarin ja klubin ominaisuuksia mutkattoman boheemissa tunnelmassa.”

Mukana on myös esitystaiteen talo Mad House, joka saa käyttöönsä 200-neliöisen, korkean esitystilan. ”On arvokasta päästä jatkamaan työtä vapaan kentän esitystaiteen tekijöiden ja yleisöjen kanssa pysyvällä näyttämöllä. Sille on kaupungissa tarve”, toteaa Mad Housen toiminnanjohtaja Emmi Vainio.

Tekstin talo on esteetön ja sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien risteyskohdassa. Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja Severi Hämäri arvioi Tekstin talon lisäävän kävijöitä, mutta myös mahdollistavan monialaisen yhteistyön: ”Näissä tiloissa voimme tuoda entistä monipuolisemmin väkeä tilaisuuksiin sekä pyöreisiin pöytiin miettimään yhteiskunnan, kulttuurin ja sivistyksen kipukohtia.” Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja Sirpa Alkunen lisää: ”Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa tiivistyy ja saa uusia muotoja, kun ollaan saman katon alla.”

Tilat luovat uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittymiseen. Osuuskunta Poesian puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen näkee Tekstin talon ulottuvuudet laajasti: ”Tekstin talolla tulee olemaan kyky tukea kirjallisuuden monimuotoisuutta ja vaikkapa runouden saavutettavuutta”, ja näytelmäkirjailija Markku Hoikkala jatkaa: ”Näytelmäkirjailijoille ja käsikirjoittajille Tekstin talo tulee olemaan linkki paperilta näyttämöille, valkokankaille ja televisioruutuihin.”

Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo kiittää hankkeen tukijoita: ”Ilman Koneen Säätiön merkittävää alkurahoitusta ja eduskunnan joulukuussa osoittamaa käynnistysrahaa emme olisi nyt tässä. Vaikka talolla on vahva omarahoitusosuutensa, alkuun pääsemiseen tarvitaan enemmän vetoapua.” Vuokrattavat tilat Lintulahdenkatu 3:ssa omistaa Merimieseläkekassa. Sijoitusjohtaja Sauli Hämäläinen kommentoi Tekstin talon kanssa solmittua sopimusta: ”Olemme tyytyväisiä, että saamme vuokralaiseksi uudenlaisen kulttuurikeskus Tekstin talon ja voimme tarjota tilat tärkeälle toiminnalle.” Uutta Tekstin taloa on järjestökentällä suunniteltu ja valmisteltu pitkään. Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja Reetta Pekkanen summaa: ”Nuoren Voiman Liitossa on tehty jo vuosia töitä tämän unelman toteutumiseksi. Nyt kirjallisella kentällä alkaa uusi aika, jossa yhdessä toimimisen mahdollisuudet moninkertaistuvat – hienoa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta tästä seuraa!”

www.tekstintalo.fi

Artikkelin kuva: Anton Hämäläinen

Tekstin talon toimijat:
Book Brothers
Enostone
Helsinki Literary Agency
Helsinki Poetry Connection
Kriittinen korkeakoulu
Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liitto Kultti
Mad House
Nihil Interit
Nuoren Voiman Liitto
Osuuskunta Poesia
Suomen arvostelijain liitto
Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat
Suomen kirjailijaliitto
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund
Suomen PEN
Tuomas Sara
Tutkijaliitto

Ilmoittaudu kevääksi kirjoittajaryhmään!

Ilmoittautuminen kirjoittajaryhmiin keväälle 2023 on auki.

Tilaa on vielä 13-19-vuotiaiden sanataideryhmä Saniaisessa, 18-25-vuotiaiden kirjoittajaryhmä Ikaroksessa sekä aikuisten kirjoittajaryhmä Uraniassa. Ryhmiin kannattaa ilmoittautua nopeasti, sillä paikkoja on rajallinen määrä.

Löydät lisätietoja ryhmistä ja ilmoittautumisohjeet täältä. Tervetuloa mukaan!

Nuori Voima -palkinto Mervi Kantokorvelle elämäntyöstä kirjallisuuskriitikkona

Perjantaina 9.12. vietettiin NVL:n pikkujouluja, ja siellä julkistettiin Nuori Voima –palkinnon saaja. Lisäksi tilaisuudessa juhlistettiin Nuoren Voiman säätiön apurahansaajia sekä Nuoren Voiman avustajapalkinnon voittajia.  

Nuori Voima -palkinto myönnetään tänä vuonna Mervi Kantokorvelle elämäntyöstä kirjallisuuskriitikkona.  

Mervi Kantokorpi on kirjallisuuskriitikko, vapaa kirjoittaja ja merkittävä kirjallisuusalan vaikuttaja. Kantokorven kriitikonura alkoi 1980-luvulla, ja hän on kirjoittanut kritiikkejä Helsingin Sanomiin 2000-luvun alusta lähtien. Hän myös tehnyt pitkän uran kotimaisen kirjallisuuden tutkijana ja opettajana Helsingin yliopistossa, ja toiminut lisäksi taidehallinnossa kirjallisuustoimikunnassa. Kantokorpi on ollut mukana mm. Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkinnon, Kalevi Jäntin palkinnon ja Runeberg-palkinnon raadeissa. Vuonna 2003 hän valitsi kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan. 

Palkintoperusteissa sanotaan:

”Pitkäjänteisellä kriitikontyöllään Helsingin Sanomissa Kantokorpi on pitänyt uuden kirjallisuuden puolta. Hän on laatinut harkittuja, oivaltavia ja kirjallisesti ansiokkaita arvosteluja, joita on ilo lukea.

Kantokorpi on myös johdonmukaisesti toiminut tasa-arvon puolesta kirjallisuuskentällä. Kaudellaan kirjastoapurahalautakunnassa Kantokorpi on painottanut nuorten kirjailijoiden urien tukemista.

Kantokorven kriitikontyö on tuonut herkkävireisellä, huolellisella ja tarkalla tavalla 2000-luvun suomalaisen kirjallisuuden poetiikkojen monimuotoisuutta näkyväksi valtamedian ytimessä. Tässä(kin) suhteessa se on ollut suorastaan ainutlaatuista. Monet monimuotoistuneen ja monimuotoistuvan kirjallisuutemme ilmiöistä ja tekijöistä ovat saaneet ensimmäisen ymmärtävän ja kriittisen mediatilansa Kantokorven ansiosta. Hänen kirjoituksiaan luonnehtiva, moniin suuntiin avautuva uteliaisuus ja avoimuus on hyvin todennäköisesti osaltaan tarjonnut hedelmällistä kasvupohjaa myös kirjallisten muotojen kasvavalle, kunnianhimoiselle moninaistumiselle. Lisäksi se on tarjonnut tilaa sivistyneelle ja luovalle kirjallisuuskritiikille.”

Nuori Voima – tunnustuspalkinto jaetaan vuosittain ansioituneesta toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla. Palkintoa on jaettu vuodesta 1993 lähtien, ja sen myöntää kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto. Palkintosumma on 500 euroa.  

Nuori Voima -lehden avustajapalkinnotmyönnettiin tänä vuonna Niina Holmille ja Carlos Lievoselle. Nuoren Voiman toimitus luonnehtii sekä Holmia että Lievosta lahjakkaiksi, paneutuneiksi ja näkemyksellisiksi tekijöiksi, joiden työn jälkeen voi aina luottaa. Nuoren Voiman avustajapalkintoa on jaettu vuodesta 1997 lähtien. Sen arvo on yhteensä 1 000 euroa. 

Nuoren Voiman säätiön vuoden 2022 apurahat myönnettiin Elina AiriolleAtte Koskiselle ja Sini Silverille. Hakijoita oli tänä vuonna 80. Apurahan suuruus on yhteensä 6000 euroa. Vuonna 1992 perustettu Nuoren Voiman Säätiö myöntää vuosittain nuorille kirjailijoille tarkoitettuja työskentelyapurahoja. Säätiön tarkoitus on tukea Nuoren Voiman Liiton toimintaa. 

Helsingin kirjailijaresidenssi saksaksi kirjoittavalle kirjailijalle – haku auki vuodelle 2023

Goethe-Institut Finnland järjestää yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa kirjailijaresidenssin saksaksi kirjoittaville kirjailijoille vuodelle 2023. Haku on nyt auki ja se kestää 27.11.2022 saakka.

KENELLE?

Residenssiä voivat hakea Saksassa työskentelevät kirjailijat, jotka ovat julkaisseet vähintään kaksi saksankielistä teosta (kaunokirjallisuus ja/tai runous). Residenssin tarkoituksena on luoda ja syventää yhteyksiä suomalaisten kirjailijakollegoiden ja kirjallisuusalan toimijoiden kanssa.


KESTO JA AJANKOHTA

Residenssi kestää neljä viikkoa elo-/syyskuussa 2023 sopimuksen mukaan.

MITÄ RESIDENSSIOHJELMA KATTAA?

Goethe-Institut Finnland maksaa 1500 euron stipendin, järjestää majoituksen Helsingissä sekä korvaa matkan Helsinkiin ja takaisin.


RESIDENSSIN KUVAUS

  • Residenssikirjailijalta edellytetään kiinnostusta suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
  • Kirjailija esiintyy kolmessa eri tapahtumassa Suomessa (osin englanniksi); todennäköisesti mm. Runokuu-festivaalilla Helsingissä. Esiintymisistä maksetaan erillinen, kiinteä korvaus.
  • Kirjailija raportoi Goethe-Institut Finnlandin verkkosivulla Suomen-kokemuksistaan (enintään 5 lyhyttä blogitekstiä).
  • On toivottavaa, muttei pakollista, että kirjailija kertoo oleskelustaan myös Goethe-Institutin some-kanavilla (Facebook, Instagram, Twitter).
  • Noin 10-15 sivun ote yhteisesti valitusta kirjailijan tekstistä suomennetaan tapahtumia varten. Osia siitä julkaistaan mahdollisesti suomalaisissa kirjallisuuslehdissä. 

HAKEMINEN

Residenssin hakuaika on 26.10.-27.11.2022.

Hakemukset tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen kultur-helsinki@goethe.de viimeistään 27.11.2022. Vain hakuaikana saapuneet hakemukset huomioidaan. 

Liitä hakemukseen:

  • ansioluettelo (saksaksi tai englanniksi), luettele julkaistut teoksesi
  • englanninkielinen motivaatiokirje, josta käy ilmi, minkä parissa työskentelet parhaillaan ja mitä olet suunnitellut kirjoittavasi oleskelun aikana
  • ote jostakin jo julkaistusta teoksestasi

Mikäli haluat raportoida residenssistä sosiaalisessa mediassa, mainitse some-kanavat hakemuksessasi.

Tieto valinnasta/hylkäämisestä annetaan hakijoille 13.1.2023 mennessä.

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Goethe-Institut Finnland valitsee residenssikirjailijan yhdessä suomalaisen kirjallisuusjärjestön Nuoren Voiman Liiton kanssa. Myös tapahtumat ja residenssin ohjelma suunnitellaan yhdessä.

Yhteyshenkilö ja lisätiedot

Lena Kingelin, lena.kingelin@goethe.de

J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät – kilpailun ykkössijalle Pauliina Kallio

66:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Helsingissä asuva Pauliina Kallio. Toiselle sijalle sijoittui Maria Bešlić Oulusta, ja jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Pihla Tammisto Helsingistä ja Mirjami Sirén, joka on kotoisin Oulusta ja asuu Kauniaisissa. Kilpailulajina oli proosa. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 27.10.

Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi, opiskelija Johannes Helama Kallion lukiosta sekä raadin puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 182 tekstiä.

Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.

Ensimmäinen sija: Pauliina Kallio

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Tutkiva, lyyrinen, tarkka.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Suodatan ja tiivistän elämää. Proosa mahdollistaa fiktion, esseen ja omaelämäkerrallisen tekstin yhteen kietoutumisen. Beat-kirjallisuuden rytmi elää rakenteessa ja työntää tekstiä kohti proosarunoutta. Sen muoto muistuttaa kehon virittyneisyydestä ja ajattelun fragmentaarisuudesta. Jännite purkautuu laulun kaltaisena.

  1. Palkintoraati toteaa novellistasi mm. näin: “Novellin rakenne on tiivis ja kirkas, teemat syvenevät loppua kohden. Raskaat aiheet, vaikea äitisuhde ja kolonialismi sulavat tehokkaan, paikoin runollisen kielen ansiosta kertojan keveään arkikuvaukseen hetkellisyydestä ja irti päästämisestä.” Miksi valitsit juuri tämän kerrontatyylin näiden teemojen käsittelyä varten?

Nojaan autoteoreettiseen kirjoittamiseen, jossa tutkimustieto historiallisesta traumasta taustoittaa henkilökohtaista. Trauman käsittely tapahtuu arkisen kerronnan tasolla, pienissä hetkissä, joissa todellisuutta luodaan. Kipu, addiktio ja räävittömyys synnyttävät kepeyttä, kun ymmärrys ylisukupolvisesta jatkumosta kasvaa.

Sitaatti:

“Kerrostalo sijaitsee katoavan kylän keskustassa, puisen kirkon varjossa. Kirkon kyljessä toimii Lapinlahden sairaalan ruumishuone, mummin olohuoneen ikkunasta näkyvät krematorion rautaovet. Minulla on tästä lyhyt matka tuohon tien toiselle puolelle, nauraa mummi. Se on harvoja kertoja, kun näen hänen hymyilevän.”

Toinen sija: Maria Bešlić

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, pohdiskeleva, rehellinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska kertomani tarinat asettuvat luonnostaan proosan muotoon.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Kirjallisuudesta kirjoittamalla voisi mennä helposti metsään, mutta novellin leikittely kirjallisuustieteen terminologialla ja tekstianalyysilla toimii … Novelli novellin sisällä on kirjoitettu niin hienosti, että lukija unohtaa sitä ympäröivät metatasot ja hyppää kertomuksen imuun.” Miten omasta mielestäsi tasapainottelet kirjoittamisen metatasojen tutkimista ja imaisevaa tarinaa novellissasi?

Ajattelen, että metatasojen avulla on mahdollista rikkoa totuuden illuusio, josta fiktion lumous yleensä syntyy. Metataso kääntää tarinan peilin nurin: se pakottaa lukijan kyseenalaistamaan tekstin ja pohtimaan, mikä tasoista on varsinainen kertomus. Metatasot ovat keino leikitellä kertomuksen ”totuudella”, jos sellaista voi ylipäänsä olla olemassa. Koska novellini käsittelee totuuden ja kertomuksellisuuden kaltaisia teemoja, oli luonnollista upottaa se jo olemassa olevaan diskurssiin, joka heijastuu tekstini kirjallisuusanalyyttisissä pseudoteksteissä.

Sitaatti:

Tieto on tosi uskomus. Yhtäkkiä muistin hänen sivuprofiilinsa elämänkatsomustiedon tunnilla lukion toisen vuoden keväällä, kun talvi oli jo taipunut väistämättömään häviöönsä. Aurinko oli sytyttänyt hänen hiuksensa liekkeihin, hänen silmänsä läpi paistoi valo tyhjänä ja vihreänä kuin uupunut viestinviejä Marathonin taistelussa. Sitten tulivat muut muistot valoa täynnä, sekunneissa valottuva filmi, lumisokeudelta suojaava viilto kaarnanpalassa, kielletyt leikit ja pimennetyn huoneen lattialla vääntelehtivät kehot, roskakanavan dokumentin siamilaiset kaksoset, joiden sydämet olivat ehtineet kasvaa yhteen ennen väistämätöntä leikkausta, joka irrottaisi heidät toisistaan.”

Jaettu 3. sija: Pihla Tammisto

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

näpyttelen vampyyrikomediaa puhelimelleni

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Omituinen kysymys. En osaa kirjoittaa runoja.

  1. Palkintoraati kuvailee novelliasi mm. näin: “Miestenvälistä rakkaustarinaa ja menetystä käsitellään yliluonnollisten elementtien kautta hienovaraisen koskettavasti. Aavistus kauhuromantiikasta syventää eheää kerrontaa.” Miten päädyit käyttämään yliluonnollisia elementtejä novellisi tematiikkojen tutkimiseen?

Kirjoitan ja luen paljon fantasiaa, sillä nautin mystisestä ja selittämättömästä: taianomaisesta. Kirjoittaessa raja yliluonnollisen ja realistisen välillä menettää merkityksensä, sillä kun nostaa yliluonnollisen ja realistisen pois, jäljellä on yhtä kaikki tarina. Itselleni merkittävin ero realistisen tarinan ja yliluonnollisen tarinan välillä on lopulta lukijan suhtautuminen.

Etiäislintua varten tein paljon taustatutkimusta luodakseni tunteen siitä, että tämä voisi olla totta. Tarinassa oli kuitenkin alusta asti paikka elämän ja kuoleman rajamailla. Selittämätön antoi minulle mahdollisuuden kirjoittaa Etiäislintuun pelko ja toivo tavoilla, joille Tapanilla on sanat. Ehkä yliluonnollinen on Tapanin tarinassa vain toive siitä, ettei yliluonnollista tarvittaisi.

Luulisin.

Olen ensisijaisesti tarinankertoja. En voi vannoa, että mikään tästäkään oli totta. Joskaan en väitä tarinan ja toden poissulkevan toisiaan.

Mitä taas teemojen käsittelyyn tulee, ollakseni hiukan dramaattinen: en päättänyt käsitellä niitä, ne tulivat ja käsittelivät minut. Ja jos ne päättivätkin tehdä sen pienessä veneessä elämän ja kuoleman rajamailla, kuka minä olen niitä siitä kyseenalaistamaan?

Sitaatti (Etiäislintu):

“Kireys helisi kansilla, kun laiva ennen aamukahdeksaa lähti joutuisasti pitkin jäästä paljastanutta ränniä, piippu tuprusi, syöksi muutaman iloisen liekinpätkänkin lumituiskuun. Linnun katse tuntui muuttuneen painostavammaksi, myrsky heijastui sen valkeista silmistä ja kun olimme hyvän matkaa sataman ulkopuolella, kapteeni yritti ampua sen itse. Laukaukset kajahtelivat kansilla, saivat ihmiset säpsähtelemään ja linnun tepastelemaan paikoillaan aivan kuin se olisi nauranut meille. Älä pelkää, käskin itseäni ja kiristin hampaani yhteen. Se on pelkkä lintu. Talvi on kylmä, ehkä se on eksynyt tänne Siperiasta. Mietin, kuinka se kaikki hävettäisi ja naurattaisi minua palattuani Helsinkiin, mutta silti muiden mentyä sisään, astuin lipputangon luokse ja yritin ravistella linnun liikkeelle. Se vain tuijotti nokkaansa pitkin.”

Jaettu 3. sija: Mirjami Sirén

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, seikkaileva, analyyttinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska haluan kuvailla teksteissäni keskusteluja, toimintaa, ristiriitaisuutta ja muutosta. Kirjoitan mielelläni tarinoita, joissa on useita eri näkökulmia ja haluan antaa äänen erilaisille henkilöhahmoille.

Proosassa minua viehättää eheiden, suurien kokonaisuuksien luominen, joissa pikkuhiljaa paljastuu jokin salaisuus tai mysteeri. Nautin lyriikan kielen ja muodon yhdistämisestä proosaan, ja Perintö-novellissani kokeilin runon asettelun yhdistämistä novelliin.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Novellia luonnehdittiin koskettavaksi ja kerronnallisesti laadukkaaksi. Vesi toimii tarinassa mielen, aikatasojen ja siirtymien elementtinä.” Millä lailla näet itse veden merkityksen novellissasi?

Vesi esiintyy novellissa toisaalta uhkana ja erottajana, toisaalta yhdistäjänä. Alussa päähenkilö Jasper kävelee jään päällä ja kuvittelee kaikkea sitä, mitä pinnan alla on. Jää on suojaava kuori, ja hän pelkää menneisyyden kipuja, jotka lymyävät kuoren alla. Samaan aikaan hän myös haluaisi, että meri sulaisi, jotta hän pääsisi käsiksi menneeseen. Jää ei kuitenkaan sula pakottamalla, vaan ottaa oman aikansa.

Kun jää lopulta sulaa ja Jasper pääsee tutkimaan mennyttä veljensä kanssa, hän ymmärtää itseään ja perhettään paremmin. Sula vesi yhdistää hänet vuosia sitten kuolleeseen äitiinsä yllättävällä tavalla.

Sitaatti (Perintö):

“Valo saartaa. Bussipysäkillä ei ole katosta, vain likaisesta, auratusta lumesta törröttävä tolppa.

         Kuukausi on kulunut. Selaan puhelimen kalenteria, joudun pyyhkäisemään sitä sormellani liian monta kertaa. Sinä sanoit, että voisimme mennä takaisin viimeistään kesällä. En kehtaa ehdottaa, että yrittäisimme jo aiemmin. Rasiaa kahlitseva jää saattaisi sulaa vaikka sytkärillä tai kuumalla vedellä. En kehtaa myöskään kysyä, muistatko jo.

         Voisin mennä saareen yksin. Olen jo monta kertaa käynytkin
         rannassa,

                                         ottanut askelia jäällä

                              jähmettynyt

                                          ottanut askelia

                              kääntynyt pois.”