Tiedotteet

J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät – kilpailun ykkössijalle Iiris Miettinen

65:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Kööpenhaminassa asuva Iiris Miettinen. Jaetulle toiselle sijalle sijoittuivat Anni Kaila Helsingistä, Carlos Lievonen Riihimäeltä ja Saana Erkkilä Tampereelta. Kunniamaininnan kilpailussa saivat Isa Hukka Helsingistä, Hermanni Härmälä Helsingistä, Elli Kuusisto Tampereelta, Riikka Kujanen Turusta sekä Anna Kallio Helsingistä. Kilpailulajina oli runous. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 28.10. 

Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, Annikin Runofestivaalin tuottaja Simo Ollila, opiskelija Deria Kurkan Kallion lukion KirjaKalliosta sekä raadin puheenjohtaja, runoilija Pauliina Haasjoki. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 290 tekstiä. 

Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.

Iiris Miettinen 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle?  

Runous on minulle yhtä paljon musiikkia ja tanssia kuin se on kirjallisuutta. Taidan kirjoittaa runoja – tai tanssia niitä paperille – voidakseni tehdä kaikkia kolmea samanaikaisesti. Lisäksi runoja kirjoittamalla hapuilen sekä raivaan tilaa sellaisille olemisen muodoille, joiden ei juuri anneta kielessä näkyä tai kuulua. Etsin kieltä ja sitä kautta tilaa moninaisille sukupuolessa tai -puolissa olemisen tavoille, etsin keinoja kertoa yhdessäolosta muiden lajien kuin ihmisen kanssa. Runous on tapani rakastaa kielen rakoja ja vikoja. 

Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

Rytmi. Liikutun runoista, jotka liikkuvat, joiden rytmi tarttuu minuun ja kuljettaa mukanaan. Minulle vaikuttava runo on usein herkkä, vimmainen, rehellinen itselleen. Sille on antauduttu. Runoilija on antanut runon tulla eikä ole kesyttänyt sitä tylsäksi. Rytmi ja kuunteleminen ovat myös oman kirjoittamiseni ytimessä. Rytmiin paneutumalla toivon voivani mm. häiriköidä järjestyksiä, aurata esiin leikkikenttiä, nauttia ja antaa nautintoa sekä murtaa vastakkainasetteluita.  

Raati toteaa runoistasi näin: ”Tekstit lävistävä kehollisuus on samanaikaisesti haurasta ja voimakasta. Avain kehollisuuden tematiikkaan on kenties otsikossa ”Vallaantua”: voimaantuminen, valta, villiintyminen, laantuminen, kaikki sekaisin kielessä.”. Miten itse kuvailisit kehollisuuden teemojen merkitystä kirjoittamisessasi? Millaista on käsitellä materiaalista kehoa kielen ja runouden voimin? 

Olen kyllästynyt kieli-keho tai mieli-keho  vastakkainasetteluihin ja erotteluihin. En kirjoita kehollisuudesta. Kirjoitan kehossani ja kehollani ja siksi kehoni kuuluu ja tuntuu tekstissäni. Raati osuu naulankantaan mainitessaan “Vallaantua”-otsikon kertovan paljon: jos todella tahdon antaa kehoni “vallaantua”, minun on annettava sen olla läsnä kaikkialla elämässäni, siis myös runoissani.   

Kirjoittamisen hetkellä en irtoa ruumiistani, vaan painaudun niin syvälle ja verevästi sen uumeniin kuin vain voin. On kyse herkistymisestä ja on kyse kolonialismista ja kapitalismista juontavan kehoja väheksyvän, rajoittavan, määrittelevän ja määräävän ajattelun purkamisesta. Kieli osuu kehoihin, koskettaa, satuttaa ja hellii kehoja. Kun suuntaamme kieltä toisiimme, suuntaamme sitä väistämättä toistemme kehoihin. Kirjoitan, koska olen kosketusta tunteva ja tarvitseva eläin ja kieli on yksi raajoistani. 

“ 

kesii, venyy, hikii  

Tuiki tuiki, juonne minusta raju, minun puskema lemu, hellä syys!  

Kesii liikaa kieltä. Ruuhka nielussa, leuoissa melu  

sumu, roju, helisevä tajunta  

TÄLLE TODELLE OLOLLE KATVEISSA  puiden pulsseissa  
olo varpaissa, korsissa  

Nälkä kielen ja kehon välissä?  

kivun ja riemun tila se on  

rako jossa raivo, valta, loputon särkyminen  

hellä  

minun monet huitovat runkoni jotka pysyvät pystyssä enemmän kuin osaan sanoa. 

“ 

Anni Kaila 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle? 

Olen aina lukenut ja kirjoittanut runoja, ja ison osan runorakkaudestani olen varmaankin perinyt äidiltäni ja isoäidiltäni. Olen kirjoittanut tai ainakin yrittänyt kirjoittaa myös proosaa useaan otteeseen, mutta tunnun aina palaavan takaisin runoihin. Runous on kielen liikettä, siinä on jotain ikuisesti kiehtovaa ja kutsuvaa. Runouden kautta on mahdollista käsitellä valtavia aiheita, aikakausia ja olemassaoloa ja toisaalta aivan pieniä liikahduksia ja yksityiskohtia ilman, että jotain tulee selitetyksi puhki, päätymättä mihinkään yksinkertaistettuun lopputulemaan. 

Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

Vaikutun monenlaisista runoista ja pyrin lukemaan sekä uudempaa että vanhempaa runoutta. Usein minuun tekee vaikutuksen se, jos joku onnistuu käyttämään kieltä tavalla, jota en ole koskaan aiemmin edes ajatellut. Luen mielelläni runoja, jotka leikittelevät kielellä ja onnistuvat tavoittamaan jotain kielen takaista tai esikielellistä. Omissa runoissani kuvaan usein pieniä, yksityiskohtaisia ruumiillisia tapahtumia tai tuntemuksia ja pyrin samalla siihen, että jokin ydin ja tausta on aina havaittavissa ja ikään kuin kuultaa runojen läpi. Erilaiset aistiset ja osin synesteettiset kokemukset ja kuvat kiehtovat minua. Olen kiinnostunut myös luomaan teksteilläni laajempia kokonaisuuksia sekä nivomaan runoutta työhöni tanssi- ja esitystaiteilijana. 

Raadin kommenteissa runoistasi sanotaan muun muassa näin: ”Kokoelma rakentaa yhteyttä kuolleen ja elävän, elottoman ja elollisen välille. Sekä kehoja että kosketeltavaa ainetta kuvataan hellästi.” Mikä sinua houkuttelee elottoman ja elollisen, luonnon ja ihmisen kaltaisten vastinparien välisten yhteyksien tutkimiseen runon keinoin? 

Olen ammatiltani tanssitaiteilija ja olen aina ollut kiinnostunut ruumiista, sen eri kerrostumista, kummallisuuksista ja kokemuksellisuudesta. Koen myös että niin sanotusti elollisella ja elottomalla materialla on yhtä paljon yhteneväisyyksiä kuin eroavuuksiakin, että aineella on kyky ymmärtää ainetta jollakin tasolla. Vastinparien sijaan ajattelen tutkivani runoissani sitä, kuinka erilaiset ruumiit ja materiat vaikuttavat toisiinsa. Olen kiinnostunut myös muistista, jäljistä jotka meistä jäävät ja jotka jäävät meihin. 

Kirjoitin kilpailukokoelman runot erikoisessa tilanteessa, jonkinlaisessa puristuneessa ja käpertyneessä tilassa. Puolisoni odotti sydänleikkausta, ja koronan takia olimme useita kuukausia täysin eristyksissä muista ihmisistä. Samaan aikaan Etelä-Suomessa oli pitkästä aikaa kylmä ja luminen talvi, ja aloin myös tyhjentää äitini asuntoa. Lumi, tavarat, hiljaisuus ja pöly tuntuivat eristävän entisestään kaikesta ympäröivästä. Ajattelin paljon muistia ja menetystä, kovia asioita joiden ympäriltä pehmeät asiat kuluvat ja murskautuvat pois, ja myös sanoja jotka tulisivat talvien mukana menetetyiksi, sanoja lumelle ja jäälle, sitä miten menetys tulee kielen mukana materiaaliseksi. Runoissa on surua ja rakkautta. En kuitenkaan ajattele käsitteleväni surua ja rakkautta aiheina – ne vain ovat, ne tulevat runoihin aina. 

“ 
Sormenjäljet ilmestyvät sivujen reunoihin, puiden haarautuvat oksat.  

Peukalon päättyvä kohouma, saari  
nuolaistessa hilseilevää savea, ihohuokosten suolaa.  

Paperin läpi kuultaa toinen paperi johon on kerätty jonkinlaista kirjoitusta:  
ennen tunnistamista kirjaimet muistuttavat eläimen jälkiä  
ne muistuttavat ruumista lumen alla joka voisi olla kone tai pensasaita  
ne muistuttavat luita sanojen muodossa  
ne muistuttavat 

“ 

Saana Erkkilä 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle? 

 Olen aina lähestynyt runoutta hyvin erityisellä mielenkiinnolla ja rakkaudella. Runous tuntuu minulle kaikkein luonnollisimmalta tyylilajilta sekä lukijana, että kirjoittajana. 

 Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

 Jokin aura, puheen- tai musiikinkaltaisuus, näyt. Pyrin omissa runoissani samaan. 

 Raati kuvailee tekstiäsi muun muassa näin: ”lukiessa jää miettimään mikä on tämä paikka tai kuka tulkitsee todellisuutta näin.” Osaatko ottaa kantaa näihin kysymyksiin – millaisesta paikasta ”todellisuuden tulkinnat” runoissasi syntyvät? Mistä saat inspiraatiota ja millainen kirjoitusprosessisi on? 

Kirjoitan oman sisäisen lauluni kanssa, eniten saan inspiraatiota musiikista ja koen runouden syntyvän samassa paikassa musiikin kanssa. Yksi osa kilpailuteksteistäni oli kirjoitettu ajatellen tähtitieteilijää havainnoimassa yötaivaan valtavaa kokonaisuutta, asuttuani jonkin aikaa lähellä erästä tähtitornia tämä aihe tuli runoihin. Muiden runojen kohdalla kyseessä voi olla esimerkiksi jokin näky tai musiikissa syntynyt paikka. 

“ 

Lumi oli hänen sylinsä ja valui metsänvihreällä rintakehällä mustassa puunpimeydessä kivien  
ja ajanmittaamisen alle, siellä olivat hänen valmiutensa pystyyn kohotetut seipäät miekat  
sukset rivissä vajaa vasten, puu rasahteli hänen vajavaisuuksiaan, yöllä ei ollut ymmärrystä  
hengittää se tiesi vain käpertyä itseensä, taitella ihmiset pienempään tilaan he luulivat  
olevansa parkkihallissa, he lakkasivat aistimasta kävelymusiikkia sen katedraaleja,  
ilmapiirustuksia. 

“ 

Carlos Lievonen 

Miksi kirjoitat juuri runoja? Mitä runous tyylilajina merkitsee sinulle? 

Kirjoitan runoja, koska niissä voi kokeilla asioita, joita proosa ei kestä. Runous sallii yhtäältä kirurgisen tarkkuuden ja toisaalta täydellisen ilmaisuun eksymisen. Runous on ainutlaatuinen taidemuoto, vaikka ja koska sen rajat laajenevat jatkuvasti, vältellen tarkkaa määrittelyä. Runouden ajatellaan olevan kuollut, koska se on nykyään niin elävää, että sen on vaikutettava kulissien takaa. Uskon Leevi Lehdon kuuluun mottoon ”Mikään mikä kiinnostaa syntyessään yli seitsemää ihmistä, ei voi muuttaa joukkojen tietoisuutta.” Toivon siis, etteivät kollaasini kiinnosta enää ketään raadin niitä kohtaan osoittaman kiinnostuksen lisäksi. 

Mikä hyvässä runoudessa tekee sinuun vaikutuksen? Mihin pyrit omissa runoissasi? 

Hyvä runo on sellainen, jolla on jotain sanottavaa, mutta se saa vasta lukijan haluamaan sanoa tuon sanottavan hämmennyksensä lomasta. Hyvä runo on myös kielellisesti taitava ja kaunis. En voi pyrkiä muuhun kuin siihen, mikä tekee itseeni vaikutuksen. 

Raati kirjoittaa runoistasi, että ”visuaalinen ilme tuo mieleen punk- ja pienlehtiestetiikan” ja ”runosarja on kuin älykäs puuhakirja, kokoelma harkittua sekoilua”. Kerro hiukan visuaalisesta runoudesta – millainen prosessi kilpailutyösi luominen oli, mistä olet saanut inspiraatiota kollaasitekniikkaan, ja millaisia mahdollisuuksia tekniikka mielestäsi tuo verrattuna tekstimuotoiseen työskentelyyn? 

Yritän kollaaseillani etsiä vanhalle tekniikalle uutta ilmaisuvoimaa tarkastelemalla erityisesti tekstin ja kuvan suhdetta. Pyrkimyksenäni on ollut ”poikkitaiteellisuuden” sijaan pyrkiä kuvan ja tekstin erottamattomaan synteesiin ja kaivaa runojen visuaalisuudesta esiin eräänlainen kuvan poetiikka. Lisäksi olen halunnut tutkia kuvien ja kielen suhdetta käsitteisiin, mielikuviin ja ajatteluun. Eniten minua on inspiroitunut monipuolinen lähdemateriaali, joka olisi selvästi viettänyt seuraavan elämänvaiheensa kaatopaikalla, mikäli en olisi pelastanut sitä silvottavaksi. Esimerkiksi vanhentuneiden oppikirjojen leikkely luo aivan uudenlaisen suhteen paperisaasteeseen, painettuun sanaan, ja digitaalisen materiaalisuuteen. Lähdemateriaalin käyttö sallii myös lukijan vieraannuttamisen tekstin ja kuvan arjesta, sekä tuttujen diskurssien uudelleenarvioinnin. 

Iiris Miettisen kuva: Niilo Miettinen  

Anni Kailan kuva: Sakari Viika  

Saana Erkkilän kuva: Saana Erkkilä  

Carlos Lievosen kuva: Alan Avila Pulido 

J.H. Erkon kilpailukausi on avattu – lue ohjeet perinteikkääseen kirjoituskilpaan

J.H. Erkon kirjoitusilpailu järjestetään 66. kerran vuonna 2022, ja uusi kilpailukausi on avattu. Tekstilaji on proosa, ja raadissa mukana ovat puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma, kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi sekä Kallion lukion opiskelija Johannes Helama

J. H. Erkon kirjoituskilpailuun voivat osallistua alle 30-vuotiaat kirjoittajat. Osallistua voivat vuonna 1992 syntyneet tai sitä nuoremmat kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan tai tehneet kustannussopimusta. Lehdissä, sosiaalisessa mediassa, omakustanteissa tai antologioissa julkaiseminen ei ole este osallistumiselle (ks. lisätiedot usein kysytyt kysymykset tässä tekstissä alimmaisena).

Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi maksuton kirjoittajakurssi. Palkintokurssilla voittajatekstejä kehitetään eteenpäin asiantuntevassa ohjauksessa. 

Kilpailua järjestävät yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuoren Voiman Liitto.

Kilpailun ohjeet, usein kysytyt kysymykset:

Kilpailuohjeet 2022 

Toimita tekstilähetyksesi 31.3.2022 klo 23.59 mennessä tällä lomakkeella: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/erkonkilpailu2022

1.Täytä tietosi lomakkeelle 
Tietojasi ei käytetä tai tallenneta muuhun tarkoitukseen kuin kirjoituskilpailun osallistumisen kirjaamiseksi. 

2.Tallenna kilpailutyösi 
– Maksimisivumäärä kilpailutyössä on 15 sivua, mahdolliset kansilehdet lasketaan mukaan 
– Sivu tarkoittaa yhtä A4-arkkia 
– Fontti, fonttikoko ja riviväli voivat olla mitkä tahansa. Huomioi kuitenkin luettavuus. 
– Mikäli kilpailutyösi koostuu useammasta lyhyestä tekstistä, laita tekstit samaan tiedostoon. Maksimiyhteispituus on 15 sivua. 
– Tiedostomuoto PDF 
– Tiedoston nimeksi nimimerkkisi 
– Älä merkitse tiedostoon oikeita yhteystietojasi vaan itse keksimäsi nimimerkki ensimmäisen sivun ylälaitaan.  Nimimerkki voi olla mikä tahansa sana/sanoja. Nimimerkin tarkoitus on varmistaa, etteivät raadin jäsenet tiedä kenen töitä lukevat. Nimimerkkejä ei julkaista. 
– Ohjeista poikkeavat tekstit hylätään 

3. Liitä kilpailutyösi mukaan lomakkeelle 

4. Lähetä lomake, saat automaattisen vahvistuksen sähköpostiisi 

Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi. Esitäthän mahdolliset kysymykset hyvissä ajoin.

Kilpailutekstejä ei palauteta. Voittajatekstien mahdollisesta julkaisusta tiedustellaan palkituilta erikseen.  Palkinnot jaetaan lokakuussa 2022. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syyskuun 2022 aikana. Kilpailun kaikki tekstit talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon. 

PS. Haluatko palautetta teksteistäsi? NVL:n arvostelupalvelu palvelee osoitteessa  https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu 

*** 

J.H. Erkon kirjoituskilpailun Usein kysytyt kysymykset

Mitä tarkoittaa lyhytproosa? 

Lyhytproosa voi tarkoittaa novelleja, lyhyempiä proosatekstejä, sarjamaista kokonaisuutta tai proosarunoa lähelle tulevia tekstejä. Voit itse päättää, ja muoto saa olla myös kokeilevaa. 

Voiko osallistua useilla nimimerkeillä?  

Vastaus: Ei voi, kilpailuun osallistutaan vain yhdellä kilpailutyöllä ja nimimerkillä.  

Voiko nimimerkki olla taiteilijanimi? Voiko osallistua taiteilijanimellä?   

Vastaus: Nimimerkki voi olla mikä tahansa, eikä nimimerkkisi ole missään vaiheessa julkinen tieto. Osallistuessasi kilpailuun sinun pitää ilmoittaa oikea nimesi. Nimeäsi ei julkaista missään ilman lupaasi.    

Tyttäreni on 14-vuotias. Voiko hän osallistua? 

Vastaus: Totta kai. Kilpailussa ei ole alaikärajaa. Yläikäraja on 30 vuotta. 

Saako 15 sivun lisäksi olla kansilehti? Pitääkö olla kansilehti?  

Vastaus: Ei, kansilehtien ja vastaavien tulee sisältyä 15 sivuun. Kansilehteä ei periaatteessa tarvita mihinkään, mutta sellainen voi harkintasi mukaan kuulua kokonaisuuteen, jos niin haluat.  

Saako laittaa useita erillisiä tekstejä samalle sivulle ja onko niiden pituutta rajattu? Pitääkö kilpailutyön olla yhtenäinen teos?  

Vastaus: Yksittäisten tekstien pituutta ei ole rajattu – kunhan lähetyksen sivumäärä on maksimissaan 15, on kaikki kunnossa. Huomioithan kuitenkin, että lyhyempiä tekstejä ei saa laittaa useita sivulle.  

Laitetaanko mahdolliset useat tekstit erikseen vai yhtenä liitteenä?  

Vastaus: Yhtenä tiedostona, kiitos. 

Tekstejäni on julkaistu antologiassa ja lehdessä. Voinko osallistua? 

Vastaus: Kyllä voit! Osallistua voit, jos sinulla ei ole kustantamon julkaisemaa kaunokirjallista teosta julkaistuna. Omakustanteet eivät ole este osallistumiselle. Omakustanteella tarkoitetaan julkaisua, jonka julkaisemisesta olet maksanut julkaisijalle tai kirjapainolle. Jos tekstejäsi on julkaistu antologioissa tai lehdissä tai muissa medioissa, voit osallistua. Jos olet julkaissut tekstejäsi sosiaalisen median tileilläsi, voit osallistua.   

Huomioithan kuitenkin, että tekstejä, jotka kuuluvat kilpailutyöhösi, ei kuitenkaan saa olla julkaistu näissäkään kanavissa, edes nimimerkillä tai taiteilijanimellä.   

Millä kokonaisuudella voi osallistua? Mitä tarkoittaa, että teksti on julkaistu?  

Vastaus: Kilpailutyösi ei saa sisältää tekstejä, jotka on julkaistu jossain julkisesti. Älä siis sisällytä kilpailukokonaisuuteen tekstejä, jotka on jo julkaistu esimerkiksi lehdessä tai muussa mediassa, antologiassa tai sosiaalisessa mediassa. Jos olet tehnyt postauksen omiin somekanaviisi, lasketaan se julkaisuksi, ja silloin kyseinen teksti täytyy rajata pois kilpailutyöstä. Jos olet lähettänyt tekstisi yksityisviestinä vain rajatulle kaveripiirille esimerkiksi suljetussa Whatsapp-ryhmässä, voit lähettää sen kilpailuun.   

On reilua kaikkia kohtaan, että tekstit ovat julkaisemattomia. Näin taataan myös tasapuolisuus raadin työskentelyssä, eli esimerkiksi se, että raadin jäsenet eivät ole sattuneet näkemään kilpailuun osallistuvaa tekstiä aikaisemmin ja näin pysty päättelemään osallistujan henkilöllisyyttä.  

Mitä jos olen esittänyt tekstin jossain, kuten open micissa?  

Vastaus: Jos olet esittänyt tekstisi yksityistilaisuudessa kuten syntymäpäivillä, voit osallistua kyseisellä tekstillä. Jos tapahtuma on ollut julkinen tilaisuus, kuten open mic, et voi lähettää samaa tekstiäsi kilpailuun.   

Mitä raati arvostaa ja mihin raati kiinnittää huomiota?  

Vastaus: Raadin kokoonpano vaihtuu vuosittain, joten yhtenäistä linjaa ei ole. Raati kannustaa kilpailijoita omaäänisyyteen ja oman ilmaisun tavoitteluun.  

Voinko osallistua samalla tekstillä toiseen kilpailuun?  

Vastaus: Kyllä voit.   

Kenellä ovat tekijänoikeudet?  

Vastaus: Vain ja ainoastaan sinulla. Kilpailun jälkeen olet vapaa päättämään tekstisi julkaisemisesta. Voittajien nimien ja tekstien julkaisuun kysytään myös aina erikseen lupa –  ilman lupaa emme julkaise tekstejä tai nimeäsi missään.   

Mikä on kilpailun tarkoitus? 

Vastaus: Haluamme löytää lahjakkaita ja kiinnostavia kirjoittajia, joista kenties kehittyy kirjailijoita ja muita kirjoittamisen ammattilaisia.  

Runokuu-festivaali yhdistää metsän ja nykyrunouden elokuussa

Runokuu-kirjallisuusfestivaali järjestetään 19.8.-24.8. teemalla Metsä. Festivaalin päätapahtumapaikkoja ovat Suvilahden Tiivistämö ja keskustakirjasto Oodi. Festivaali koostuu iltaklubeista ja kirjallisuuskeskusteluista. Koronatilanne otetaan festivaalilla huomioon ja tapahtumat striimataan. Jos tiukkoja kokoontumisrajoituksia on voimassa, festivaali järjestetään kokonaan etänä. Ohjelman löydät festivaalin nettisivuilta osoitteesta www.runokuu.fi.

Ohjelmassa teema Metsä ottaa erilaisia muotoja. Festivaalin aikana nähdään esimerkiksi runoilija Raisa Marjamäen runoesitys metsässä sekä Selja Ahavan ja Emma Puikkosen luotsaamat Eläin, maisema, romaani -keskustelut 20.8., joissa pohditaan näytelmän ja romaanin keinoja luonnosta kertomisessa. Samaa teemaa jatkaa myös Runokuun päätöstapahtumassa 24.8. nähtävä ristiriitaista luontosuhdetta käsittelevä Katri Naukarin ja Janne Myllymäen Murskautuminen-esitys. 

Runokuussa nähdään myös kansainvälisiä vieraita vallitsevien matkustusrajoitusten mukaisesti joko livenä tai etäyhteydellä. Tänä vuonna Runokuussa nähdään esimerkiksi yhdysvaltalainen runoilija James Meetze, ranskalainen prosaisti Eric Vuillard ja Saksassa asuva suomalaistaustainen kokeellinen runoilija Cia Rinne. Lisäksi festivaalilla vierailevat saksalaiset Iris Hanika ja Lea Sauer, itävaltalainen Judith Pfeifer ja virolainen Jan Kaus.  

Myös proosa on isossa roolissa tämän vuoden tapahtumassa. Perjantaina 20.8. Nuori/Voima -klubilla kohtaavat mm. Niillas Holmberg ja Anni Kytömäki teostensa Halla Helle ja Margarita tiimoilta. Nykyrunoilijoista ohjelmassa esiintyvät muun muassa Vilja-Tuulia Huotarinen, Kaija Rantakari, Sini Silveri, Saad Hadi, Nihkee Akka ja Pauli Tapio. Osana ohjelmaa nähdään myös Runoja raiteilla -kokonaisuus, jonka on kuratoinut kirjailija Henriikka Tavi. Metsäteemaista nykyrunoutta nähdään metroissa ja ratikoissa koko festivaalin ajan. 

Runokuu on Helsingin juhlaviikkojen ystäväfestivaali. Suuri osa ohjelmasta on maksutonta. Maksullisten iltaklubien liput tulevat myyntiin elokuussa. Ohjelmaa järjestetään suomeksi ja englanniksi. 

Lisätiedot:  

Anna Borgman 
Ohjelmajohtaja 
Runokuu 
puh. 044 207 4651 
anna.borgman@nvl.fi 

Usva Torkki 
Apulaistuottaja, viestintä 
Runokuu 
p. 044 307 4675 
usva.torkki@nvl.fi 
 

Debytoi runoilijana -kilpailu on avattu – osallistua voit myös äänitteillä ja visuaalisilla runoilla

Nuori Voima -kirjallisuuslehti järjestää Debytoi runoilijana -kirjoituskilpailun. Kilpailuun voivat osallistua kaikenikäiset tekijät, jotka eivät ole julkaisseet kaunokirjallista teosta tai joilla ei ole kustannussopimusta teoksen julkaisemisesta. Kilpailuun voi osallistua teksteillä, visuaalisilla runoilla tai äänitteellä 4.4. 2021 saakka.

Kilpailu järjestetään nyt 27. Kerran. ”Debytoi runoilijana on ollut tärkeä ponnahduslauta monille hienoille kirjoittajille, ja viime vuosinakin siihen on osallistunut joka kerta satoja ihmisiä. On inspiroivaa todistaa runouden jatkuvasti muuttuvaa ja aikaan reagoivaa luonnetta”, sanoo Nuoren Voiman päätoimittaja Vesa Rantama.

Lehdissä julkaistut tekstit tai omakustanteet eivät ole este osallistumiselle. Kilpailuun osallistuvien tekstien tulee kuitenkin olla ennen julkaisemattomia. Tekstien ja äänitteiden tulee olla suomenkielisiä, mutta kilpailutyö voi olla myös kieletöntä, visuaalista tai kieliä sekoittavaa runoutta. Kilpailuun osallistutaan nimimerkillä, mikä takaa tekstien puolueettoman käsittelyn. Kilpailuun voi osallistua sähköisesti tai postitse.

Esiraatina toimivat päätoimittajat Taija Roiha ja Vesa Rantama, ja kilpailun voittajan valitsevat elokuun numeron vierailevat päätoimittajat Arda Yildirim ja Riina Tanskanen. Voittajat julkistetaan Runokuu-festivaalin yhteydessä elokuussa 2021.

Lisätietoja ja kilpailuohjeet täällä

Nuoren Voiman Liitto täyttää sata vuotta – juhlavuoden ohjelmassa essee-elokuvia, luentosarja ja digitaalisen kirjallisuuden tapahtumia

Kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto täyttää sata vuotta. Nuorten harrastajien järjestöksi vuonna 1921 perustettu yhdistys on koonnut alusta alkaen yhteen kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneita. Ensimmäisiin jäseniin kuuluivat esimerkiksi nuoret Olavi Paavolainen, Lauri Viljanen, Elina Vaara, Uuno Kailas ja Katri Vala. NVL:n alkuaikoina toiminta kattoi kuitenkin laajan kirjon eri harrastusaloja mehiläistenhoidosta esperantoon. Nykyään liitto järjestää kirjoittajakoulutusta, kirjallisuustapahtumia sekä julkaisee Nuori Voima -lehteä.  

”Yhteisöllisyys, tekemisen meininki ja innostus ovat leimanneet liittoa alusta saakka. Kun kulttuurin kentällä on havaittu sokea piste, on luotu uusia muotoja. Liiton ilmapiiri on rohkaissut nuoria tekijöitä leikkimään ja kokeilemaan jo sadan vuoden ajan. Sillä on ollut kauaskantoisiakin seurauksia, kuten vaikkapa Yleisradion synty, johon johti NVL:n radioamatöörien kerhon toiminta 1920-luvulla. NVL:n piiristä nousivat myös Tulenkantajat, jotka uudistivat koko kirjallisuuden kenttää”, toteaa Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Laura Serkosalo.  

Juhlavuoden aikana monipuolista ohjelmaa

Juhlavuoden ohjelma suuntautuu liitolle ominaisesti erityisesti nuoriin tekijöihin, uusiin muotoihin ja yhteistyöhön. Juhlavuoden ohjelmassa nähdään muun muassa Digitaalisen kirjallisuuden hanke, essee-elokuvien sarja ja liiton historiaa tuoreella otteella käsittelevä luentosarja. Juhlavuonna liitto tuottaa myös sanataiteen osuuden Porissa järjestettäville, nuorille suunnatuille Nuori Kulttuuri -festivaaleille toukokuussa. Vuoden huipentaa juhlatapahtuma 4.12. 

Satavuotias liitto on valinnut digitaalisen kirjallisuuden keskeiseksi teemakseen. Digitaalisen kirjallisuuden hankkeessa nähdään kaikille avoin Avauksia digitaalisesta kirjallisuudesta -webinaari 26.3 sekä digitaalisen kirjallisuuden tekemisestä kiinnostuneille suunnattu Digital Literature Hackathon 16.-18.4. Digitaalisesta kirjallisuudesta julkaistaan myös podcast-sarja. Hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa www.digitaalinenkirjallisuus.fi, ja niistä rakentuu hankkeen aikana digitaalisen kirjallisuuden tietopankki. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta digitaalisesta kirjallisuudesta ja tukea uusien digitaalisten kirjallisuusteosten tuotantoa. Hankkeessa ovat mukana Nuoren Voiman Liiton lisäksi Elävän kuvan keskus Elke ry, Aalto-yliopiston Aalto Studios, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelma ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-verkkolehti.  

Essee-elokuvia ja luentosarja

Metropolian elokuvan ja television koulutusohjelman opiskelijat tekevät essee-elokuvien sarjan Nuoren Voiman Liittoon liittyvän monipuolisen dokumenttiaineiston pohjalta alkuvuodesta 2021. Opiskelijat työskentelevät aineistojen inspiroimina ja tuloksena on kokeellisia lyhytelokuvia. Kaikille avoin luentosarja NVL:n historian vaiheista järjestetään puolestaan marras-joulukuussa yhteistyössä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineiden kanssa. Luentosarja laajenee tarkastelemaan NVL:n kautta koko maan kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa. 

“Juhlavuoden tapahtumissa ollaan skarpisti kiinni tässä päivässä ja hetkessä. Samalla kuitenkin vaalitaan ja tehdään näkyväksi sitä ylisukupolvista kulttuurista tietoa, jota liitolla on valtavat määrät ja jota on tärkeää myös välittää eteenpäin. Esimerkiksi luentosarja tulee olemaan tähän hieno panostus”, toteaa Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen.  

Vakituiset tapahtumasarjat jatkavat

Vuoden mittaan liiton vakituisessa ohjelmassa ovat klubisarjat Koettelevan kirjallisuuden klubit sekä Nuori Voima -lehden teemojen ympärille järjestettävät Nuori/Voima -klubit. Lisäksi liitto on mukana järjestämässä lavarunotapahtuma Poetry Jameja sekä Nykyaika-ajattelutapahtumaa. Syyskauden tapahtumista järjestetään klubisarjojen lisäksi Runokuu-festivaali elokuun lopulla. Tapahtumat järjestetään koronaturvallisesti striimaten ja ilman yleisöä niin kauan kuin kokoontumisrajoitukset jatkuvat.  

Juhlavuoden tapahtumien päivämäärät

10.2. Koettelevan kirjallisuuden klubi 
3.3. Nuori/Voima-klubi: Limbo 
26.3. Avauksia digitaalisesta kirjallisuudesta -webinaari 
16.-18.4. Digital Literature Hackaton 
12.5. Nuori/Voima -klubi: Ofelia  
21.-23.5. Nuori kulttuuri -festivaali Porissa, NVL mukana 
2.6. Koettelevan kirjallisuuden klubi  
19.-24.8. Runokuu-festivaali 
5.11.-3.12. Juhlavuoden luentosarja 
4.12. Juhlatapahtuma 

Muutokset aikatauluihin ovat mahdollisia.

Lisätiedot juhlavuodesta

Toiminnanjohtaja  
Laura Serkosalo 
Laura.serkosalo@nvl.fi 
puh. 044 207 4650 
 
Tiedottaja 
Anna Borgman 
anna.borgman@nvl.fi 
puh. 044 207 4651 

Digitaalisen kirjallisuuden hanke käynnistyy – kevään etätapahtumissa tutustutaan digitaaliseen kirjallisuuteen ja luodaan uusia teoksia

Suuren yhteistyöhankkeen taustalla ovat Nuoren Voiman Liitto, Aalto-yliopiston Aalto Studios, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelma, Elävän kuvan keskus Elke ry ja Nokturno.fi-runoussivusto. Digitaalisen kirjallisuuden hanke on SKR:n Uudenmaan rahaston kärkihanke.

Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.ki on käynnistynyt. Hankkeessa järjestetään muun muassa yleisötapahtumia ja digitaalisen kirjallisuuden tekemisestä kiinnostuneille suunnattu Digital Literature Hackathon. Hankkeen tavoitteena on tehdä digitaalista kirjallisuutta tutuksi yleisölle sekä tuottaa uusia teoksia.

Kaikille avoimessa Avauksia digitaalisesta kirjallisuudesta -webinaarissa 26.3. tutustutaan digitaaliseen kirjallisuuteen teosesimerkkien ja asiantuntijapuheenvuorojen avulla. Virtuaalisessa tapahtumassa esiintyvät digitaalisen runouden sivusto Nokturnon päätoimittaja, runoilija Virpi Vairinen, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman vierailijaprofessori, runoilija Mikael Brygger, uraauurtavan Antikythera-runosovelluksen (2015) käsikirjoittaja, runoilija Saila Susiluoto sekä kokeellisen Mannerlaatta-elokuvan (2016) ohjaaja Mika Taanila. Tapahtumassa tutustutaan myös tutkija, runoilija Matti Kangaskosken kuratoimaan monipuoliseen teosvalikoimaan ja kuullaan Osuuskunta Poesian tuottaja Kimmo Kallion juontama paneelikeskustelu.

Digitaalisen kirjallisuuden tekijöille ja tekijätiimeille, kuten kirjailijoille, koodareille ja graafisille suunnittelijoille järjestetään webinaarimuotoinen Digital Literature Hackathon 16.-18.4. Tapahtumassa luodaan verkostoja ja ideoidaan teoskonsepteja uusille yhteistyöpohjaisille digitaalisen kirjallisuuden teoksille. Viisi tapahtumassa kehitettyä teosaihiota valitaan työpajavaiheeseen, jossa teosten valmistelua ja konseptien syventämistä jatketaan mentoreiden kanssa, hankkeen taloudellisella ja tuotannollisella tuella. Valmiit teokset esitellään Digitaalisen kirjallisuuden yössä Cinema Orionissa Helsingissä 19.8. osana Nuoren Voiman Liiton Runokuu-festivaalia.

Hankkeessa julkaistaan Matti Kangaskosken toimittama podcast-sarja, jonka aiheina ovat digitaalinen ympäristö, kirjallisuus ja lukeminen. Vuoden aikana hankkeen verkkosivuilla julkaistaan myös digitaalisen kirjallisuuden ammattilaisten kirjoituksia aiheesta ja sitä ympäröivistä ilmiöistä: sosiaalisen median algoritmeista, kokeellisuudesta ja muista taiteista. Verkkosivuista syntyy hankkeen myötä digitaalisen kirjallisuuden tietopankki.

Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.ki Nuoren Voiman Liiton, Elävän kuvan keskus Elke ry:n, Aalto-yliopiston Aalto Studiosin, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-verkkolehden yhteinen digitaaliseen kirjallisuuteen keskittyvä kehittämishanke. Hanke on SKR:n Uudenmaan rahaston kärkihanke. Hanketta tukee AVEK.

Vieraile hankkeen nettisivuilla täällä.