Tiedotteet

NVL:n vuosikokous 31.3. klo 17 toimistollamme Helsingissä

Nuoren Voiman Liitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 31.3. klo 17 liiton toimistolla, os. Fredrikinkatu 23 D 4. Vuosikokouskutsu on toimitettu jäsenistölle jäsenkirjeessä helmikuussa.

Tila ei valitettavasti ole esteetön, mutta etäyhteysosallistuminen on mahdollista. Linkki ja ohjeistus sähköisten äänestys- ja vaalityökalujen käyttöön toimitetaan etukäteen etäosallistumisesta ilmoittaneille.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: vuosikertomus ja tilinpäätös 2022, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2023 sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle. Kokouksessa valitaan myös liitolle uusi hallitus. Kokousmateriaaleihin voi saapua tutustumaan tuntia ennen kokouksen alkua.

Vuosikokoukseen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 30.3. mennessä vs. toiminnanjohtajalle ja ilmoittamaan samalla osallistumistavan: saara.tamminen@nvl.fi tai 044 2074650. Tervetuloa!

Uusi kirjallisuuskeskus Tekstin talo perustetaan vanhaan tehtaaseen Sörnäisissä

Syksyllä 2023 Nuoren Voiman Liitto muuttaa osaksi Tekstin taloa. NVL on ollut mukana hankkeessa sen perustamishetkistä asti. ”Nuoren Voiman Liitossa on tehty jo vuosia töitä tämän unelman toteutumiseksi. Nyt kirjallisella kentällä alkaa uusi aika, jossa yhdessä toimimisen mahdollisuudet moninkertaistuvat. Tekstin talossa kohtaavat kirjallisuuden eri muodot, kaikenikäiset sanataiteen harrastajat ja elävä kaupunkikulttuuri – hienoa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta tästä seuraa!” iloitsee NVL:n puheenjohtaja Reetta Pekkanen.

Tekstialan toimijoita laajasti yhdistävä Tekstin talo – Textens hus ry on solminut vuokrasopimuksen Helsingin Sörnäisissä nk. Elannon korttelissa sijaitsevista tiloista. Yhteensä lähes 1800 neliömetrin tilakokonaisuus sijoittuu kolmeen kerrokseen, joihin on tulossa yli 15 alivuokralaista. Tekstin talo avataan yleisölle syksyllä tilojen peruskorjauksen jälkeen.

Tekstin talo on uudenlainen kulttuurikeskus, joka yhdistää kirjallisuudesta ja tekstistä kiinnostuneen yleisön, järjestötoiminnan ja tekstialan tekijät. Talosta löytyy työ-, koulutus-, kokous- ja tapahtumatiloja. Tekstin talo laajentaa tekstin käsitettä, ja vahvistaa kirjallisen kulttuurin asemaa pääkaupunkiseudulla. ”On taianomaista ja ennen kaikkea suuri kunnia saada olla luomassa kokonaan uutta maamerkkiä suomalaisen kirjallisuuden ja tekstityön kentälle. Monipuolisen tekijäjoukon kanssa luomme myös aivan uudenlaisen taiteiden ja tiedekeskustelun välisen alustan”, tiivistää Tekstin talon puheenjohtaja Jaakko Vilja.

Toimijat edustavat tekstialaa tutkijoista ja käsikirjoittajista kääntäjiin ja runouden ammattilaisiin. Tekstin talo tarjoaa monipuolisesti tapahtumia: lukupiirejä, kirjallisuusesityksiä, keskusteluja, kirjailijahaastatteluja, sanataidekerhoja, luovan kirjoittamisen kursseja, koulutuksia, festivaaleja ja lukudraamaa. Uusissa tiloissa toimii lisäksi yrityksiä, kuten kustantamoja, kirjallisuusagentuuri ja äänikirjastudio. ”Tekstin talo on tekstitaiteen laboratorio. Mitä kaikkea voimmekaan saada aikaan yhdessä? Runous kohtaa performanssitaiteen ja draama tiedemaailman. Esiintymistiloja ja baaria voi käyttää myös koenäyttämöinä. Näköalat ovat huimia niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassakin”, maalailee Nihil Interitin toiminnanjohtaja, Tekstin talon varapuheenjohtaja Jari Nikkola.

Talon sydämenä toimii kaikille avoin ravintola ja kohtaamispaikka. Yrittäjäksi valikoitui festivaalituottaja ja legendaarisen turkulaisen Bar Ö:n perustaja Tuomas Sara, joka visioi tulevaa: ”Tekstin taloon syntyy tapahtumallinen kulttuurikuppila, joka yhdistelee kahvilan, baarin ja klubin ominaisuuksia mutkattoman boheemissa tunnelmassa.”

Mukana on myös esitystaiteen talo Mad House, joka saa käyttöönsä 200-neliöisen, korkean esitystilan. ”On arvokasta päästä jatkamaan työtä vapaan kentän esitystaiteen tekijöiden ja yleisöjen kanssa pysyvällä näyttämöllä. Sille on kaupungissa tarve”, toteaa Mad Housen toiminnanjohtaja Emmi Vainio.

Tekstin talo on esteetön ja sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien risteyskohdassa. Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja Severi Hämäri arvioi Tekstin talon lisäävän kävijöitä, mutta myös mahdollistavan monialaisen yhteistyön: ”Näissä tiloissa voimme tuoda entistä monipuolisemmin väkeä tilaisuuksiin sekä pyöreisiin pöytiin miettimään yhteiskunnan, kulttuurin ja sivistyksen kipukohtia.” Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja Sirpa Alkunen lisää: ”Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa tiivistyy ja saa uusia muotoja, kun ollaan saman katon alla.”

Tilat luovat uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittymiseen. Osuuskunta Poesian puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen näkee Tekstin talon ulottuvuudet laajasti: ”Tekstin talolla tulee olemaan kyky tukea kirjallisuuden monimuotoisuutta ja vaikkapa runouden saavutettavuutta”, ja näytelmäkirjailija Markku Hoikkala jatkaa: ”Näytelmäkirjailijoille ja käsikirjoittajille Tekstin talo tulee olemaan linkki paperilta näyttämöille, valkokankaille ja televisioruutuihin.”

Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo kiittää hankkeen tukijoita: ”Ilman Koneen Säätiön merkittävää alkurahoitusta ja eduskunnan joulukuussa osoittamaa käynnistysrahaa emme olisi nyt tässä. Vaikka talolla on vahva omarahoitusosuutensa, alkuun pääsemiseen tarvitaan enemmän vetoapua.” Vuokrattavat tilat Lintulahdenkatu 3:ssa omistaa Merimieseläkekassa. Sijoitusjohtaja Sauli Hämäläinen kommentoi Tekstin talon kanssa solmittua sopimusta: ”Olemme tyytyväisiä, että saamme vuokralaiseksi uudenlaisen kulttuurikeskus Tekstin talon ja voimme tarjota tilat tärkeälle toiminnalle.” Uutta Tekstin taloa on järjestökentällä suunniteltu ja valmisteltu pitkään. Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja Reetta Pekkanen summaa: ”Nuoren Voiman Liitossa on tehty jo vuosia töitä tämän unelman toteutumiseksi. Nyt kirjallisella kentällä alkaa uusi aika, jossa yhdessä toimimisen mahdollisuudet moninkertaistuvat – hienoa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta tästä seuraa!”

www.tekstintalo.fi

Artikkelin kuva: Anton Hämäläinen

Tekstin talon toimijat:
Book Brothers
Enostone
Helsinki Literary Agency
Helsinki Poetry Connection
Kriittinen korkeakoulu
Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liitto Kultti
Mad House
Nihil Interit
Nuoren Voiman Liitto
Osuuskunta Poesia
Suomen arvostelijain liitto
Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat
Suomen kirjailijaliitto
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund
Suomen PEN
Tuomas Sara
Tutkijaliitto

J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2023 avoinna, kilpailulajina runous

J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2023 on nyt avoinna – tekstilajina on runous ja kilpailuaikaa 31.3.2023 asti!

J.H. Erkon kilpailu järjestetään 67. kerran. Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1993 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3.2023 klo 23:59 saakka. Säännöt, ohjeet ja ilmoittautuminen kilpailun nettisivuilla: http://erkonkilpailu.net/

Vuonna 2023 kilpailun raadissa vaikuttavat ansioituneet runoilijat ja suomalaisen kirjallisuuskentän aktiivit Maria Matinmikko, Mikael Brygger ja Tiina Lehikoinen. Lisäksi mukana raadissa on aiempien vuosien tapaan Kallion lukion KirjaKallio-hankkeen opiskelija, ja tänä vuonna tehtävään on valittu Sade Alanko. Kilpailutekstit lukee myös esiraati, jonka muodostavat Nuoren Voiman Liiton hallituksen puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen sekä varapuheenjohtaja, runoilija Tuukka Pietarinen. 

Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi lyhyt kirjoittajakurssi alkuvuodesta 2024. 

Helsingin kirjailijaresidenssi saksaksi kirjoittavalle kirjailijalle – haku auki vuodelle 2023

Goethe-Institut Finnland järjestää yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa kirjailijaresidenssin saksaksi kirjoittaville kirjailijoille vuodelle 2023. Haku on nyt auki ja se kestää 27.11.2022 saakka.

KENELLE?

Residenssiä voivat hakea Saksassa työskentelevät kirjailijat, jotka ovat julkaisseet vähintään kaksi saksankielistä teosta (kaunokirjallisuus ja/tai runous). Residenssin tarkoituksena on luoda ja syventää yhteyksiä suomalaisten kirjailijakollegoiden ja kirjallisuusalan toimijoiden kanssa.


KESTO JA AJANKOHTA

Residenssi kestää neljä viikkoa elo-/syyskuussa 2023 sopimuksen mukaan.

MITÄ RESIDENSSIOHJELMA KATTAA?

Goethe-Institut Finnland maksaa 1500 euron stipendin, järjestää majoituksen Helsingissä sekä korvaa matkan Helsinkiin ja takaisin.


RESIDENSSIN KUVAUS

  • Residenssikirjailijalta edellytetään kiinnostusta suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
  • Kirjailija esiintyy kolmessa eri tapahtumassa Suomessa (osin englanniksi); todennäköisesti mm. Runokuu-festivaalilla Helsingissä. Esiintymisistä maksetaan erillinen, kiinteä korvaus.
  • Kirjailija raportoi Goethe-Institut Finnlandin verkkosivulla Suomen-kokemuksistaan (enintään 5 lyhyttä blogitekstiä).
  • On toivottavaa, muttei pakollista, että kirjailija kertoo oleskelustaan myös Goethe-Institutin some-kanavilla (Facebook, Instagram, Twitter).
  • Noin 10-15 sivun ote yhteisesti valitusta kirjailijan tekstistä suomennetaan tapahtumia varten. Osia siitä julkaistaan mahdollisesti suomalaisissa kirjallisuuslehdissä. 

HAKEMINEN

Residenssin hakuaika on 26.10.-27.11.2022.

Hakemukset tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen kultur-helsinki@goethe.de viimeistään 27.11.2022. Vain hakuaikana saapuneet hakemukset huomioidaan. 

Liitä hakemukseen:

  • ansioluettelo (saksaksi tai englanniksi), luettele julkaistut teoksesi
  • englanninkielinen motivaatiokirje, josta käy ilmi, minkä parissa työskentelet parhaillaan ja mitä olet suunnitellut kirjoittavasi oleskelun aikana
  • ote jostakin jo julkaistusta teoksestasi

Mikäli haluat raportoida residenssistä sosiaalisessa mediassa, mainitse some-kanavat hakemuksessasi.

Tieto valinnasta/hylkäämisestä annetaan hakijoille 13.1.2023 mennessä.

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Goethe-Institut Finnland valitsee residenssikirjailijan yhdessä suomalaisen kirjallisuusjärjestön Nuoren Voiman Liiton kanssa. Myös tapahtumat ja residenssin ohjelma suunnitellaan yhdessä.

Yhteyshenkilö ja lisätiedot

Lena Kingelin, lena.kingelin@goethe.de

J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät – kilpailun ykkössijalle Pauliina Kallio

66:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Helsingissä asuva Pauliina Kallio. Toiselle sijalle sijoittui Maria Bešlić Oulusta, ja jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Pihla Tammisto Helsingistä ja Mirjami Sirén, joka on kotoisin Oulusta ja asuu Kauniaisissa. Kilpailulajina oli proosa. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 27.10.

Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi, opiskelija Johannes Helama Kallion lukiosta sekä raadin puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 182 tekstiä.

Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.

Ensimmäinen sija: Pauliina Kallio

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Tutkiva, lyyrinen, tarkka.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Suodatan ja tiivistän elämää. Proosa mahdollistaa fiktion, esseen ja omaelämäkerrallisen tekstin yhteen kietoutumisen. Beat-kirjallisuuden rytmi elää rakenteessa ja työntää tekstiä kohti proosarunoutta. Sen muoto muistuttaa kehon virittyneisyydestä ja ajattelun fragmentaarisuudesta. Jännite purkautuu laulun kaltaisena.

  1. Palkintoraati toteaa novellistasi mm. näin: “Novellin rakenne on tiivis ja kirkas, teemat syvenevät loppua kohden. Raskaat aiheet, vaikea äitisuhde ja kolonialismi sulavat tehokkaan, paikoin runollisen kielen ansiosta kertojan keveään arkikuvaukseen hetkellisyydestä ja irti päästämisestä.” Miksi valitsit juuri tämän kerrontatyylin näiden teemojen käsittelyä varten?

Nojaan autoteoreettiseen kirjoittamiseen, jossa tutkimustieto historiallisesta traumasta taustoittaa henkilökohtaista. Trauman käsittely tapahtuu arkisen kerronnan tasolla, pienissä hetkissä, joissa todellisuutta luodaan. Kipu, addiktio ja räävittömyys synnyttävät kepeyttä, kun ymmärrys ylisukupolvisesta jatkumosta kasvaa.

Sitaatti:

“Kerrostalo sijaitsee katoavan kylän keskustassa, puisen kirkon varjossa. Kirkon kyljessä toimii Lapinlahden sairaalan ruumishuone, mummin olohuoneen ikkunasta näkyvät krematorion rautaovet. Minulla on tästä lyhyt matka tuohon tien toiselle puolelle, nauraa mummi. Se on harvoja kertoja, kun näen hänen hymyilevän.”

Toinen sija: Maria Bešlić

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, pohdiskeleva, rehellinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska kertomani tarinat asettuvat luonnostaan proosan muotoon.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Kirjallisuudesta kirjoittamalla voisi mennä helposti metsään, mutta novellin leikittely kirjallisuustieteen terminologialla ja tekstianalyysilla toimii … Novelli novellin sisällä on kirjoitettu niin hienosti, että lukija unohtaa sitä ympäröivät metatasot ja hyppää kertomuksen imuun.” Miten omasta mielestäsi tasapainottelet kirjoittamisen metatasojen tutkimista ja imaisevaa tarinaa novellissasi?

Ajattelen, että metatasojen avulla on mahdollista rikkoa totuuden illuusio, josta fiktion lumous yleensä syntyy. Metataso kääntää tarinan peilin nurin: se pakottaa lukijan kyseenalaistamaan tekstin ja pohtimaan, mikä tasoista on varsinainen kertomus. Metatasot ovat keino leikitellä kertomuksen ”totuudella”, jos sellaista voi ylipäänsä olla olemassa. Koska novellini käsittelee totuuden ja kertomuksellisuuden kaltaisia teemoja, oli luonnollista upottaa se jo olemassa olevaan diskurssiin, joka heijastuu tekstini kirjallisuusanalyyttisissä pseudoteksteissä.

Sitaatti:

Tieto on tosi uskomus. Yhtäkkiä muistin hänen sivuprofiilinsa elämänkatsomustiedon tunnilla lukion toisen vuoden keväällä, kun talvi oli jo taipunut väistämättömään häviöönsä. Aurinko oli sytyttänyt hänen hiuksensa liekkeihin, hänen silmänsä läpi paistoi valo tyhjänä ja vihreänä kuin uupunut viestinviejä Marathonin taistelussa. Sitten tulivat muut muistot valoa täynnä, sekunneissa valottuva filmi, lumisokeudelta suojaava viilto kaarnanpalassa, kielletyt leikit ja pimennetyn huoneen lattialla vääntelehtivät kehot, roskakanavan dokumentin siamilaiset kaksoset, joiden sydämet olivat ehtineet kasvaa yhteen ennen väistämätöntä leikkausta, joka irrottaisi heidät toisistaan.”

Jaettu 3. sija: Pihla Tammisto

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

näpyttelen vampyyrikomediaa puhelimelleni

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Omituinen kysymys. En osaa kirjoittaa runoja.

  1. Palkintoraati kuvailee novelliasi mm. näin: “Miestenvälistä rakkaustarinaa ja menetystä käsitellään yliluonnollisten elementtien kautta hienovaraisen koskettavasti. Aavistus kauhuromantiikasta syventää eheää kerrontaa.” Miten päädyit käyttämään yliluonnollisia elementtejä novellisi tematiikkojen tutkimiseen?

Kirjoitan ja luen paljon fantasiaa, sillä nautin mystisestä ja selittämättömästä: taianomaisesta. Kirjoittaessa raja yliluonnollisen ja realistisen välillä menettää merkityksensä, sillä kun nostaa yliluonnollisen ja realistisen pois, jäljellä on yhtä kaikki tarina. Itselleni merkittävin ero realistisen tarinan ja yliluonnollisen tarinan välillä on lopulta lukijan suhtautuminen.

Etiäislintua varten tein paljon taustatutkimusta luodakseni tunteen siitä, että tämä voisi olla totta. Tarinassa oli kuitenkin alusta asti paikka elämän ja kuoleman rajamailla. Selittämätön antoi minulle mahdollisuuden kirjoittaa Etiäislintuun pelko ja toivo tavoilla, joille Tapanilla on sanat. Ehkä yliluonnollinen on Tapanin tarinassa vain toive siitä, ettei yliluonnollista tarvittaisi.

Luulisin.

Olen ensisijaisesti tarinankertoja. En voi vannoa, että mikään tästäkään oli totta. Joskaan en väitä tarinan ja toden poissulkevan toisiaan.

Mitä taas teemojen käsittelyyn tulee, ollakseni hiukan dramaattinen: en päättänyt käsitellä niitä, ne tulivat ja käsittelivät minut. Ja jos ne päättivätkin tehdä sen pienessä veneessä elämän ja kuoleman rajamailla, kuka minä olen niitä siitä kyseenalaistamaan?

Sitaatti (Etiäislintu):

“Kireys helisi kansilla, kun laiva ennen aamukahdeksaa lähti joutuisasti pitkin jäästä paljastanutta ränniä, piippu tuprusi, syöksi muutaman iloisen liekinpätkänkin lumituiskuun. Linnun katse tuntui muuttuneen painostavammaksi, myrsky heijastui sen valkeista silmistä ja kun olimme hyvän matkaa sataman ulkopuolella, kapteeni yritti ampua sen itse. Laukaukset kajahtelivat kansilla, saivat ihmiset säpsähtelemään ja linnun tepastelemaan paikoillaan aivan kuin se olisi nauranut meille. Älä pelkää, käskin itseäni ja kiristin hampaani yhteen. Se on pelkkä lintu. Talvi on kylmä, ehkä se on eksynyt tänne Siperiasta. Mietin, kuinka se kaikki hävettäisi ja naurattaisi minua palattuani Helsinkiin, mutta silti muiden mentyä sisään, astuin lipputangon luokse ja yritin ravistella linnun liikkeelle. Se vain tuijotti nokkaansa pitkin.”

Jaettu 3. sija: Mirjami Sirén

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, seikkaileva, analyyttinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska haluan kuvailla teksteissäni keskusteluja, toimintaa, ristiriitaisuutta ja muutosta. Kirjoitan mielelläni tarinoita, joissa on useita eri näkökulmia ja haluan antaa äänen erilaisille henkilöhahmoille.

Proosassa minua viehättää eheiden, suurien kokonaisuuksien luominen, joissa pikkuhiljaa paljastuu jokin salaisuus tai mysteeri. Nautin lyriikan kielen ja muodon yhdistämisestä proosaan, ja Perintö-novellissani kokeilin runon asettelun yhdistämistä novelliin.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Novellia luonnehdittiin koskettavaksi ja kerronnallisesti laadukkaaksi. Vesi toimii tarinassa mielen, aikatasojen ja siirtymien elementtinä.” Millä lailla näet itse veden merkityksen novellissasi?

Vesi esiintyy novellissa toisaalta uhkana ja erottajana, toisaalta yhdistäjänä. Alussa päähenkilö Jasper kävelee jään päällä ja kuvittelee kaikkea sitä, mitä pinnan alla on. Jää on suojaava kuori, ja hän pelkää menneisyyden kipuja, jotka lymyävät kuoren alla. Samaan aikaan hän myös haluaisi, että meri sulaisi, jotta hän pääsisi käsiksi menneeseen. Jää ei kuitenkaan sula pakottamalla, vaan ottaa oman aikansa.

Kun jää lopulta sulaa ja Jasper pääsee tutkimaan mennyttä veljensä kanssa, hän ymmärtää itseään ja perhettään paremmin. Sula vesi yhdistää hänet vuosia sitten kuolleeseen äitiinsä yllättävällä tavalla.

Sitaatti (Perintö):

“Valo saartaa. Bussipysäkillä ei ole katosta, vain likaisesta, auratusta lumesta törröttävä tolppa.

         Kuukausi on kulunut. Selaan puhelimen kalenteria, joudun pyyhkäisemään sitä sormellani liian monta kertaa. Sinä sanoit, että voisimme mennä takaisin viimeistään kesällä. En kehtaa ehdottaa, että yrittäisimme jo aiemmin. Rasiaa kahlitseva jää saattaisi sulaa vaikka sytkärillä tai kuumalla vedellä. En kehtaa myöskään kysyä, muistatko jo.

         Voisin mennä saareen yksin. Olen jo monta kertaa käynytkin
         rannassa,

                                         ottanut askelia jäällä

                              jähmettynyt

                                          ottanut askelia

                              kääntynyt pois.”

Villa Sarkia -residenssin haku vuodelle 2023

In English below!

Villa Sarkia on Sysmän keskustassa sijaitseva kansainvälinen residenssi kirjailijoille, käsikirjoittajille, kääntäjille ja työryhmille. Residenssi on tarkoitettu ensisijaisesti vuonna 1983 ja sen jälkeen syntyneille kirjailijoille. Residenssiin voi hakea kielestä, kansalaisuudesta tai työn genrestä riippumatta. Aiempi julkaistu teos ei ole vaatimuksena, mutta valinnassa painotetaan kattavasti esiteltyä työsuunnitelmaa. 

Kevään residenssijaksot sijoittuvat ajalle 2.1.-30.6.2023 ja syksyn jaksot ajalle 3.8.-29.12.2023. Yksilöhakijoille on tarjolla 1-2 kuukautta kestäviä työskentelyjaksoja. Työryhmät voivat hakea syyskuulle tai huhtikuulle myös lyhyempää työskentelyjaksoa. Elokuu on kohdennettu ensisijaisesti kansainvälisille kirjailijoille: valituilla kirjailijoilla voi olla mahdollisuus esiintymiseen Runokuu-festivaaleilla Helsingissä. 

 
Runoilija Kaarlo Sarkian mukaan nimetty Villa Sarkia on puinen huvila vuosisadan vaihteesta ja se sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Sysmän keskustassa. Residenssissä on kolme kirjailijahuonetta sekä yleiset, yhteiset tilat: eteinen, keittiö, kylpyhuone, sauna, olohuone ja sali sekä suuri piha.  

Villa Sarkian osoite on Myllymäentie 1, 19700 Sysmä. Villa Sarkiaan on noin puolen kilometrin matka Matkahuollon pysäkiltä ja kävelymatkan päässä on niin kauppa kuin kirjastokin. Bussiyhteydet Sysmään löydät Matkahuollon sivuilta

 
Residenssissä asuminen on valituille kirjailijoille maksutonta. Residenssihausta vastaa Nuoren Voiman Liitto ja Villa Sarkian ylläpidosta puolestaan Sysmän kunta. NVL ei vastaa asukkaiden matkakuluista tai muista henkilökohtaisista kuluista.  

Jokainen asukas sitoutuu yhteen vapaavalintaiseen yhteisöpalvelukseen, kuten esiintymiseen, kouluvierailuun ja muuhun aktiviteettiin. Kirjailija tuottaa myös työskentelyynsä liittyvän tekstin, joka toimitetaan residenssin ylläpitäjille. Tekstiä voidaan käyttää residenssin viestinnässä.  


Villa Sarkiasta voi hakea residenssipaikkaa sähköisesti hakulomakkeella 31.10.2022 klo 23.59 mennessä. Hakulomakkeen löydät täältä: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/villa_sarkia_2023  

Hakemukseen liitetään (pdf-muodossa): 

  • työsuunnitelma 
  • ansioluettelo 
  • tekstinäyte suomeksi tai englanniksi 
  • mahdolliset suosituskirjeet 

Ilmoittaudu-valinta käynnistää lomakkeen täytön, joka on tehtävä 30 minuutin sisällä avautumisesta. Suosittelemme hakijoille tutustumista lomakkeen tietoihin ennen lomakkeen varsinaista täyttöä. Liitteet on hyvä valmistella etukäteen. Hakemusta voi myös täydentää ja muokata hakuajan puitteissa sähköpostitse tulevan linkin kautta.  
 
Valinnat tekee Nuoren Voiman Liiton hallitus. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti 21.11.2022 mennessä. Valitettavasti emme voi kommentoida päätöksiä. Peruutuspaikoista ilmoitetaan erikseen Nuoren Voiman Liiton uutiskirjeissä ja nettisivuilla.  

Aiempien vieraiden kirjoituksia voi lukea täältä: https://villasarkia.wordpress.com/ 

Lisätietoja residenssistä antaa saara.tamminen@nvl.fi.  

In English:

Open call for Villa Sarkia residence 2023  

Villa Sarkia is a residency for writers and translators regardless to nationality, language or genre, located in the centre of Sysmä, Finland. The residency is primarily intended for writers born in 1983 or after. Previous published works are not required, but well-prepared working plans are held in value in selections. 

The spring term residencies take place between 2nd January 2023 and 30th June 2023, autumn term residencies between 3rd August and 29th December 2023. Working periods for 1-2 months are available for solo appliers, working groups can apply for shorter terms in September and April. International residents are considered especially in August residencies: chosen writers might have a possibility to perform in Poetry Moon festival in Helsinki. 

Villa Sarkia, named after poet Kaarlo Sarkia, is a wooden villa from the turn of the twentieth century. The house has three separate rooms for residents. Common spaces consist of kitchen, library and dining room, living room, sauna, bathroom and a large garden. The location and nature surrounding Villa Sarkia will guarantee a peaceful setting to work in.  

The address of Villa Sarkia is Myllymäentie 1, 19700 Sysmä, Finland. There is about half a kilometre distance to the nearest coach stop and local grocery store and the library are within a walking distance. For more information about coach services to Sysmä, please visit Matkahuolto . 

Staying in Villa Sarkia is free for selected residents. Nuoren Voiman Liitto operates the residency application process whereas municipality of Sysmä provides the maintenance of Villa Sarkia. The residents’ personal expenses, such as travel costs, are not covered. 

You are expected to participate in one mutually agreed community service: reading, workshop, school visit or other activity during their stay. Writers will also produce a short coverage regarding the stay in residency. This text can be used in Villa Sarkia communications. 

The application deadline is 31.10.2022 at 23.59. In order to apply you need to fill in the application form:  https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/villa_sarkia_2023  

Add the following attachments in your applications. The attachments must be delivered in pdf format. 

  • work plan 
  • text sample in Finnish or English  
  • CV 
  • possible recommendations 

The application form must be filled in 30 minutes. We recommend familiarizing yourself with the needed sections before filling in the application. Please prepare your attachments. The application can be modified or supplemented within the application period.  
 
The board of Nuoren Voiman Liitto will make the selections for the residency in November. Results will be announced personally for the selected by 21st November 2022. Unfortunately, the selections cannot be commented. Possible cancelled residency periods can be reapplied for later; these will be announced at the NVL website and in our newsletters.  

Previous residents’ experiences in Villa Sarkia can be found in its blog: https://villasarkia.wordpress.com. More information on the residency: saara.tamminen@nvl.fi