Tule mukaan kirjoittamaan! Ilmoittautuminen syksyn kirjoittajaryhmiin on nyt käynnissä. Kaikissa ryhmissämme on tällä hetkellä muutamia vapaita paikkoja. Kannattaa toimia vikkelästi, sillä paikat voivat täyttyä nopeastikin. Tarvittaessa kokoontumiset voidaan pitää syksyllä etäyhteyden avulla.
Löydät lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet täältä. Tervetuloa mukaan!
Virtuaalisen Digital Literature Hackathon -tapahtuman tuomaristo on valinnut tapahtumassa luoduista yhdestätoista teoskonseptista viisi jatkokehittelyyn. Digitaalisen kirjallisuuden hankkeen työpajavaiheessa valmistuvat teokset esitellään Digitaalisen kirjallisuuden yössä Cinema Orionissa, Helsingissä 19. elokuuta 2021, osana Runokuu-festivaalia. Lopullisissa valinnoissaan tuomaristo keskittyi ideoiden alkuperäisyyteen, digitaalisen ajattelun ja välineiden kiinnostavaan ja tulkintoja tuottavaan hyödyntämiseen, teosten vaikuttavuuteen, muodon ja sisällön yhteyteen sekä riskien ottamiseen. Tuomaristoon kuuluvat runoilija ja digitaalisen kirjallisuuden tutkija Matti Kangaskoski, elokuvaohjaaja Mika Taanila sekä Aalto-yliopiston Aalto Studiosin tuottaja Hetta Huhtamäki.
Korona-ajan kommunikaatio eri muodoissaan korostuu esimerkiksi Socially Awkward System -teoskonseptissa. Tuomariston mukaan teos on ”pandemia-ajan sosiaalisesta eristäytymisestä ponnistava koneoppimista hyödyntävä sovellus, jossa kone opettelee sosiaalisia taitoja sekä vuorovaikuttaa yleisön ja julkisen keskustelun kanssa. Se hyödyntää sekä yleisöltä saatuja audio-, video- ja teksti-impulsseja että internetistä louhittua materiaalia.” Työryhmään kuuluvat Lauri Hei, Veera Jussila, Joonas Puuppo, Santeri Salmirinne ja Marloes van Son.
Myös Mukavalla asialla -teoskonsepti käsittelee kommunikaatiota: ”Puhelinmyyntiä roolipelaava teoskonsepti avaa monia mahdollisuuksia dramaturgiselle jatkokehittelylle lyhyistä humoristisista terapiakokemuksista jopa viikkojen mittaiseen virtuaalisen puhelinmyyjän kanssa tutustumiseen”, tuomaristo perustelee. Työryhmässä ovat Hilkka Haaga, Lea Kalenius, Miia Seppänen ja Frida Maria Pessi.
Camilo Sanchezin ja Liisi Soroushin <3-projektissa katse kohdistuu vihapuheeseen. Tuomaristo kuvaa konseptia seuraavasti: ”Brutaali, kaunis, futuristinen projekti aikoo muuntaa internetin hälyn ja etenkin vihapuheen runoudeksi ja rakkaudeksi hyödyntämällä vihapuhesymbolien audiotiedostoiksi muunnettua raakadataa sekä louhittua runoutta monella kielellä.”
Puhu minulle -sovelluksessa tuomaristo kiinnitti huomiota erityisesti sovelluksen metsämäiseen toimintaperiaatteeseen: ”Puhu minulle rinnastaa koneen metsään sekä elonkirjon runonkirjoon kiinnostavalla tavalla. Teoksessa lukija-käyttäjä puhuu sovellukselle, joka oppii puheesta ja reagoi siihen sekä ohjeistaa lukijaa toimimaan. Teoksen vuorovaikutteinen runogeneraattori kasvattaa runopuukantaansa teoksen edetessä ja lukijoiden lisääntyessä, teos kasvaa siis kuin metsä.” Työryhmässä ovat J.P. Sipilä, Heidi Halonen, Kati-Annika Ansas ja Maija Saksman.
Railo -runopeli tarttuu ilmastonmuutokseen ja lukemisen teemoihin. Tuomaristo kiinnitti huomiota siihen, kuinka teos avautuu pohdinnalle ilmastonmuutosajattelun lyhyt- ja pitkäjänteisyydestä: ”Teoksen pelimäisessä rakenteessa ilmastonmuutoksen kiihtyvyys rinnastuu lukijoiden tarkkaavaisuusjänteen lyhenemiseen; pelaajan on hypättävä jäälautalta toiselle runoja lukien ennen kuin jäälautta sulaa alta. Temaattisen rinnastuksen kautta hassut jäälautat ja kepeä pelimäisyys luovat syvyyttä muuten tuttua aihetta luotaavaan konseptiin.” Työryhmään kuuluvat Tuukka Pasanen, Sanna Telkki-Kova, Riika Helle-Kotka ja Timo Salo.
Digitaalisen kirjallisuuden hanke di.ki on Nuoren Voiman Liiton, Elävän kuvan keskus Elke ry:n, Aalto-yliopiston Aalto Studiosin, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-verkkolehden yhteinen digitaaliseen kirjallisuuteen keskittyvä kehittämishanke. Hanke on SKR:n Uudenmaan rahaston kärkihanke. Hanketta tukee AVEK.
Lue tuomariston perustelut kokonaisuudessaan Digitaalisen kirjallisuuden hankkeen verkkosivuilta: digitaalinenkirjallisuus.fi
Kuva: Marloes van Son, teoskonseptista Socially Awkward System.
Koettelevan kirjallisuuden klubin kahden seuraavan kerran teoshaku on alkanut. Haemme esiintyjiä 2.6. järjestettävälle Koettelevan kirjallisuuden klubille, jonka kuratoivat Tuukka Pietarinen ja Klaus Maunuksela sekä 23.8. järjestettävälle Eeva Turusen ja Katja Raunion kuratoimalle klubille.
Koettelevan kirjallisuuden klubisarjan tarkoituksena on esitellä eri tavoin koettelevaa kirjallisuutta lukemisen, keskustelun ja esitysten kautta. Koettelevuuden voi ymmärtää monella tavalla: kirjallisuuden, ajattelun, kokemuksen, lukijan ennakko-oletusten, ymmärryksen, kärsivällisyyden tai vaikka totuttujen lukutapojen koettelemisena. Esitys voi kulkea eri taiteiden rajoilla, ja ylittää niitä, tai koetella vaivihkaa.
Elokuun klubilla on myös teema: epäajankohtaisuus. Teema kiinnittää huomion siihen, mitä tapahtuu julkaisemisen välissä ja kuinka vanhaksi kirja voi elää. Miltä harvoin julkaiseminen tuntuu? Milloin kirja vanhenee? Onko uusi kirja relevantimpi kuin vanha kirja? Mitä vanhan kirjallisuuden lukeminen voi tarjota kirjoittajalle? Onko hitaasti kirjoitettu teksti ajatonta vai epäajankohtaista? Mitä muuta kirjallisuuden epäajankohtaisuus voi tarkoittaa?
Kummallekin klubille voi tarjota mihin tahansa kirjalliseen lajiin tai lajittomuuteen kuuluvaa teosta tai kokonaisuutta. Toivomme osallistujalta valmiutta keskustella teoksestaan juontajien ja yleisön kanssa. Lähetä teoksesi tai esitysideasi osoitteeseen koetteleva@nuorenvoimanliitto.fi 18.4. mennessä.
Lähetettävän tekstin enimmäissivumäärä on 20 liuskaa, mutta ehdotuksen ei tarvitse olla tekstimuotoinen. Voit ehdottaa myös kokonaista teosta, ja lähettää siitä näytteen. Hakeminen ei edellytä erityisesti rajattua tai määritettyä ammatillista tai koulutuksellista taustaa.
Koettelevan klubin käytännön järjestelyt täsmentyvät koronatilannetta seuraten. Ehdotuksessa voit huomioida, että se soveltuu myös tarvittaessa pienimuotoiseen livelähetykseen ilman yleisöä. Kesäkuun klubi järjestetään NVL:n toimistolta striimaten ja elokuun klubin järjestämisen tapa varmistuu myöhemmin.
Nuoren Voiman Liiton hallitus on päättänyt lykätä vuoden 2021 vuosikokousta sovitusta ajankohdasta 9.4. Vallitsevat koronarajoitukset estävät kokoontumisen vuosikokoukseen, eikä rajoituksiin ole nähtävissä lievennyksiä lähiaikoina.
Liiton säännöt eivät myöskään salli etäosallistumista yhdistyksen kokoukseen. Liiton sääntöjen puitteissa vuosikokous olisi pidettävä 30.4. mennessä, mutta NVL:n hallitus on arvioinut, ettei vuosikokousta kyetä turvallisesti ja määräysten puitteissa järjestämään siihen mennessä nykyisessä epidemia- ja rajoitustilanteessa.
Toivomme, että jäsenistö hyväksyy ja ymmärtää lykkäyspäätöksen. Myös Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan yhdistysten kokousten lykkäämistä koskevaa lakimuutosta.
Pyrimme järjestämään vuosikokouksen viime vuoden tapaan elokuussa. Uudesta vuosikokouspäivästä ilmoitetaan viimeistään 14 päivää ennen kokousta kaikissa liiton viestintäkanavissa.
NVL:n arvostelupalvelu tarjoaa kokeneen lukijan arvion kaunokirjallisista tekstinäytteistä ja auttaa kirjoittajia eteenpäin. Haemme arvostelupalveluun uutta kriitikkoa 1.9.21 alkaen.
Kriitikkoina toimivat kirjoittamisen ja kirjallisuuden ammattilaiset. Arvostelupalvelussa työskentelee kerrallaan 10–15 kriitikkoa. Kriitikkona voi toimia monella erilaisella taustalla. Tärkeintä on kirjoittamisen, kirjoittamisen ohjaamisen tai kommentoimisen kokemus sekä sujuva kirjoittamisen tyyli. Nuoren Voiman Liitto ohjaa aloittelevia kriitikkoja työhönsä.
Kriitikko työskentelee toimeksiantosuhteisesti palkkioilla tapauskohtaisesti. Jokainen toimeksianto sovitaan erikseen, eikä NVL sitoudu tarjoamaan esim. tiettyä määrää arvosteluja kuukaudessa. Myöskään kriitikon ei tarvitse sitoutua ottamaan vastaan tiettyä määrää arvosteluja per kuukausi. Kriitikkokausi on viiden vuoden mittainen. Oman kauden jälkeen on mahdollista hakea seuraavalle kaudelle, eikä koko viiteen vuoteen ei tarvitse sitoutua.
Kriitikon työtehtävät
Kriitikon tehtävänä on lukea ja antaa palautetta harrastajakirjoittajien teksteistä. Arvosteltavat tekstit ovat maksimissaan 350-sivuisia. Palautteen minimimitta on kolme sivua ja palautteen annolle on aikaa neljä viikkoa. Palkkio arvostelusta on 0,55 e/käsikirjoituksen sivu + 60 e.
Etsimme kriitikkoa, jolla on kokemusta palautteen annosta ja käsikirjoitusten kommentoimisesta. Haemme kriitikkoa erityisesti suomenkielisten proosakäsikirjoitusten kommentoimiseen. Lisäksi kriitikko voi ottaa vastaan käsikirjoituksia myös muista tekstilajeista erikoisosaamisensa mukaan.
Arvostelupalvelun palautteet ovat syventyneitä, rakentavia ja kirjoittajaa eteenpäin ohjaavia. Palautteiden tärkein tehtävä on auttaa kirjoittajaa kehittymään.
Kriitikkojen kirjoittamat arvostelupalvelun palautteet luovutetaan SKS:n kirjallisuusarkistoon.
Haku
Kriitikkohaku on kaksivaiheinen. Kriitikoksi haetaan täyttämällä 21.3. mennessä hakulomake, jonka liitteinä lähetetään CV ja motivaatiokirje (max. yksi sivu). Jatkoon valitaan 1–5 hakijaa, joilta pyydetään koekritiikki.
Jatkoon valituille ilmoitetaan henkilökohtaisesti 31.3. mennessä. Lopullinen valinta tehdään 31.5. mennessä.
Rekrytoinnissa kerättyjä henkilötietoja säilytetään 1.6. asti, jonka jälkeen tiedot poistetaan muiden kuin valitun henkilön osalta.
Lisätiedot
Sofia Koistinen
sofia.koistinen@nvl.fi
044 303 7819
Tavoittavissa ma-ke
Vielä on maaliskuu aikaa osallistua J.H. Erkon kirjoituskilpailuun! Tässä koottuna somekanavissamme nähdyt esittelyt tuomaristosta sekä kannustuslauseet kaikille kirjoittajille. Kilpailuohjeet ja osallistumislinkin löydät sivulta erkonkilpailu.net
Pauliina Haasjoki
”Jokainen runoilija luo oman poetiikkansa, ja se solmiutuu toisiin poetiikkoihin. Ei ole välttämätöntä kyetä kuvailemaan sitä; mitä tekee, kun tekee. Anna kielen viedä sinua niiden asioiden luokse, joita haluat runoudella ajatella tai tehdä.”
Pauliina Haasjoki on runoilija, esseisti ja kustannusosuuskunta Poesian aktiivijäsen. Hänet on palkittu Einari Vuorela -runopalkinnolla vuonna 2014. Pauliina on myös suomentanut yhdessä Peter Mickwitzin kanssa Gunnar Björlingin runoteoksen Auringonvihreä (2015, Solgrönt, 1933). Hänen viimeisimmät teoksensa ovat vuonna 2019 ilmestyneet runoteos Promessa ja esseeteos Himmeä sininen piste.
Deria Kurkan
“Kirjoittaminen on tanssia merkityskerrosten viidakossa. Kirjoittaminen on dialogia ajan ja yhteiskunnan kanssa. Kirjoittamalla voi kurottaa kohti, koskettaa. Kirjoittamalla voi erottaa, hajottaa, rakentaa uudelleen. Kirjoittamalla voi luoda maailmoja, jotka vuotavat paperin kulmien yli.”
Deria Kurkan on abiturientti Kallion lukiosta. Hän on muun muassa esiintynyt Helsingin Kirjamessujen KirjaKallio-lavalla ja ollut mukana kirjoittamassa Sankaritarinoita nuorilta nuorille -kirjaa. Hänen runojaan on julkaistu kirjallisuus- ja kulttuurilehti Särössä.
Juho Kuusi
“Sinussa olevat runot ansaitsevat mahdollisuuden pulputa maailmaan. Ja ne ansaitsevat tulla kohdatuiksi lunastaakseen koko potentiaalinsa. Päästä ne hieromaan älynystyröitä, kolkuttelemaan sydämien kaukaisimpia kolkkia, kurkistamaan kulmien taa joita et tullut ajatelleeksi.”
Juho Kuusi on Helsingissä majaileva (lava)runoilija, muusikko ja sanataideohjaaja. Hän on kaksinkertainen poetry slamin suomenmestari ja vuoden 2020 Talent Suomi -kilpailun finalisti, joka on esittänyt runouttaan yli kymmenen vuotta niin pienillä kuin isoilla lavoilla sekä Suomessa että ulkomailla. Hänen esikoisrunokirjansa ”Piukkaan paikkaan lupa lyyä” (Enostone kustannus) julkaistiin viime syksynä.
Simo Ollila
”Mitä enemmän maailmassa kirjoitetaan runoja sen parempi. Pieniä runoja, loputtomia eepoksia tai jotain näiden väliltä. Maailmasta tulee parempi paikka kun runot keskustelevat keskenään, tulevat luetuiksi, lausutuiksi ääneen, verratuiksi, pohdituiksi. Runot suojelevat sitä mikä meissä on parasta. Siis: kirjoita, kerro siitä meille ja lisää oma äänesi runouden virtaan.”
Simo Ollila on tamperelainen kulttuurialan ammattilainen. Hänet tunnetaan Annikin Runofestivaalin perustajana ja pitkäaikaisena festivaalituottajana. Hän oli mukana perustamassa Suomen ensimmäistä runouden verkkolehti Janoa, jonka designer ja verkkotoimittaja hän on edelleenkin. Simon aloitteesta Tampereelle toteutettiin viime kesänä jo maamerkiksi muodostunut Mirkka Rekolan runoutta sisältävä Runopuu-muraali. Viime ajat hän on ahkeroinut myös Mäntän kuvataideviikkojen tiedottajana.
Kuvat: Zine Kurkan, Kimmo Kallio, Laura Vanzo, Anna Nuutinen