J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2024 on nyt avoinna – tekstilajina on proosa ja kilpailuaikaa 31.3.2024 asti!
Lue lisää tietoaJ.H. Erkon kirjoituskilpailu etsii lahjakkaita nuoria proosakirjailijoita
J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2024 on nyt avoinna – tekstilajina on proosa ja kilpailuaikaa 31.3.2024 asti!
Lue lisää tietoaJ.H. Erkon kirjoituskilpailu etsii lahjakkaita nuoria proosakirjailijoita
Laura Laakso ja Markku Paasonen vuoden 2024 ensimmäisessä kirjallisessa Ääneen-salongissa, illan teemana Tuho ja toivo
Lue lisää tietoaLaura Laakso ja Markku Paasonen Tekstin talon Ääneen-salongissa 9.2.66:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Helsingissä asuva Pauliina Kallio. Toiselle sijalle sijoittui Maria Bešlić Oulusta, ja jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Pihla Tammisto Helsingistä ja Mirjami Sirén, joka on kotoisin Oulusta ja asuu Kauniaisissa. Kilpailulajina oli proosa. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 27.10.
Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi, opiskelija Johannes Helama Kallion lukiosta sekä raadin puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 182 tekstiä.
Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.
Ensimmäinen sija: Pauliina Kallio
Tutkiva, lyyrinen, tarkka.
Suodatan ja tiivistän elämää. Proosa mahdollistaa fiktion, esseen ja omaelämäkerrallisen tekstin yhteen kietoutumisen. Beat-kirjallisuuden rytmi elää rakenteessa ja työntää tekstiä kohti proosarunoutta. Sen muoto muistuttaa kehon virittyneisyydestä ja ajattelun fragmentaarisuudesta. Jännite purkautuu laulun kaltaisena.
Nojaan autoteoreettiseen kirjoittamiseen, jossa tutkimustieto historiallisesta traumasta taustoittaa henkilökohtaista. Trauman käsittely tapahtuu arkisen kerronnan tasolla, pienissä hetkissä, joissa todellisuutta luodaan. Kipu, addiktio ja räävittömyys synnyttävät kepeyttä, kun ymmärrys ylisukupolvisesta jatkumosta kasvaa.
Sitaatti:
“Kerrostalo sijaitsee katoavan kylän keskustassa, puisen kirkon varjossa. Kirkon kyljessä toimii Lapinlahden sairaalan ruumishuone, mummin olohuoneen ikkunasta näkyvät krematorion rautaovet. Minulla on tästä lyhyt matka tuohon tien toiselle puolelle, nauraa mummi. Se on harvoja kertoja, kun näen hänen hymyilevän.”
Toinen sija: Maria Bešlić
Intuitiivinen, pohdiskeleva, rehellinen.
Kirjoitan proosaa, koska kertomani tarinat asettuvat luonnostaan proosan muotoon.
Ajattelen, että metatasojen avulla on mahdollista rikkoa totuuden illuusio, josta fiktion lumous yleensä syntyy. Metataso kääntää tarinan peilin nurin: se pakottaa lukijan kyseenalaistamaan tekstin ja pohtimaan, mikä tasoista on varsinainen kertomus. Metatasot ovat keino leikitellä kertomuksen ”totuudella”, jos sellaista voi ylipäänsä olla olemassa. Koska novellini käsittelee totuuden ja kertomuksellisuuden kaltaisia teemoja, oli luonnollista upottaa se jo olemassa olevaan diskurssiin, joka heijastuu tekstini kirjallisuusanalyyttisissä pseudoteksteissä.
Sitaatti:
“Tieto on tosi uskomus. Yhtäkkiä muistin hänen sivuprofiilinsa elämänkatsomustiedon tunnilla lukion toisen vuoden keväällä, kun talvi oli jo taipunut väistämättömään häviöönsä. Aurinko oli sytyttänyt hänen hiuksensa liekkeihin, hänen silmänsä läpi paistoi valo tyhjänä ja vihreänä kuin uupunut viestinviejä Marathonin taistelussa. Sitten tulivat muut muistot valoa täynnä, sekunneissa valottuva filmi, lumisokeudelta suojaava viilto kaarnanpalassa, kielletyt leikit ja pimennetyn huoneen lattialla vääntelehtivät kehot, roskakanavan dokumentin siamilaiset kaksoset, joiden sydämet olivat ehtineet kasvaa yhteen ennen väistämätöntä leikkausta, joka irrottaisi heidät toisistaan.”
Jaettu 3. sija: Pihla Tammisto
näpyttelen vampyyrikomediaa puhelimelleni
Omituinen kysymys. En osaa kirjoittaa runoja.
Kirjoitan ja luen paljon fantasiaa, sillä nautin mystisestä ja selittämättömästä: taianomaisesta. Kirjoittaessa raja yliluonnollisen ja realistisen välillä menettää merkityksensä, sillä kun nostaa yliluonnollisen ja realistisen pois, jäljellä on yhtä kaikki tarina. Itselleni merkittävin ero realistisen tarinan ja yliluonnollisen tarinan välillä on lopulta lukijan suhtautuminen.
Etiäislintua varten tein paljon taustatutkimusta luodakseni tunteen siitä, että tämä voisi olla totta. Tarinassa oli kuitenkin alusta asti paikka elämän ja kuoleman rajamailla. Selittämätön antoi minulle mahdollisuuden kirjoittaa Etiäislintuun pelko ja toivo tavoilla, joille Tapanilla on sanat. Ehkä yliluonnollinen on Tapanin tarinassa vain toive siitä, ettei yliluonnollista tarvittaisi.
Luulisin.
Olen ensisijaisesti tarinankertoja. En voi vannoa, että mikään tästäkään oli totta. Joskaan en väitä tarinan ja toden poissulkevan toisiaan.
Mitä taas teemojen käsittelyyn tulee, ollakseni hiukan dramaattinen: en päättänyt käsitellä niitä, ne tulivat ja käsittelivät minut. Ja jos ne päättivätkin tehdä sen pienessä veneessä elämän ja kuoleman rajamailla, kuka minä olen niitä siitä kyseenalaistamaan?
Sitaatti (Etiäislintu):
“Kireys helisi kansilla, kun laiva ennen aamukahdeksaa lähti joutuisasti pitkin jäästä paljastanutta ränniä, piippu tuprusi, syöksi muutaman iloisen liekinpätkänkin lumituiskuun. Linnun katse tuntui muuttuneen painostavammaksi, myrsky heijastui sen valkeista silmistä ja kun olimme hyvän matkaa sataman ulkopuolella, kapteeni yritti ampua sen itse. Laukaukset kajahtelivat kansilla, saivat ihmiset säpsähtelemään ja linnun tepastelemaan paikoillaan aivan kuin se olisi nauranut meille. Älä pelkää, käskin itseäni ja kiristin hampaani yhteen. Se on pelkkä lintu. Talvi on kylmä, ehkä se on eksynyt tänne Siperiasta. Mietin, kuinka se kaikki hävettäisi ja naurattaisi minua palattuani Helsinkiin, mutta silti muiden mentyä sisään, astuin lipputangon luokse ja yritin ravistella linnun liikkeelle. Se vain tuijotti nokkaansa pitkin.”
Jaettu 3. sija: Mirjami Sirén
Intuitiivinen, seikkaileva, analyyttinen.
Kirjoitan proosaa, koska haluan kuvailla teksteissäni keskusteluja, toimintaa, ristiriitaisuutta ja muutosta. Kirjoitan mielelläni tarinoita, joissa on useita eri näkökulmia ja haluan antaa äänen erilaisille henkilöhahmoille.
Proosassa minua viehättää eheiden, suurien kokonaisuuksien luominen, joissa pikkuhiljaa paljastuu jokin salaisuus tai mysteeri. Nautin lyriikan kielen ja muodon yhdistämisestä proosaan, ja Perintö-novellissani kokeilin runon asettelun yhdistämistä novelliin.
Vesi esiintyy novellissa toisaalta uhkana ja erottajana, toisaalta yhdistäjänä. Alussa päähenkilö Jasper kävelee jään päällä ja kuvittelee kaikkea sitä, mitä pinnan alla on. Jää on suojaava kuori, ja hän pelkää menneisyyden kipuja, jotka lymyävät kuoren alla. Samaan aikaan hän myös haluaisi, että meri sulaisi, jotta hän pääsisi käsiksi menneeseen. Jää ei kuitenkaan sula pakottamalla, vaan ottaa oman aikansa.
Kun jää lopulta sulaa ja Jasper pääsee tutkimaan mennyttä veljensä kanssa, hän ymmärtää itseään ja perhettään paremmin. Sula vesi yhdistää hänet vuosia sitten kuolleeseen äitiinsä yllättävällä tavalla.
Sitaatti (Perintö):
“Valo saartaa. Bussipysäkillä ei ole katosta, vain likaisesta, auratusta lumesta törröttävä tolppa.
Kuukausi on kulunut. Selaan puhelimen kalenteria, joudun pyyhkäisemään sitä sormellani liian monta kertaa. Sinä sanoit, että voisimme mennä takaisin viimeistään kesällä. En kehtaa ehdottaa, että yrittäisimme jo aiemmin. Rasiaa kahlitseva jää saattaisi sulaa vaikka sytkärillä tai kuumalla vedellä. En kehtaa myöskään kysyä, muistatko jo.
Voisin mennä saareen yksin. Olen jo monta kertaa käynytkin
rannassa,
ottanut askelia jäällä
jähmettynyt
ottanut askelia
kääntynyt pois.”
Nuoren Voiman Muusat-numero julkaistaan lokakuussa. Passiiviseksi mielletyille innoittajille omistettu numero kutsuu lähestymään muusaa suhteisuutta ja vuoropuhelua korostavana hahmona, jonka avulla on mahdollista purkaa myös yksilökeskeistä neromyyttiä. Numeroon ovat kirjoittaneet muun muassa Jantso Jokelin, Even Minn ja Lee Kuusisto, Pieta Päällysaho, Marjo Niemi sekä runsas joukko muita kirjoittajia – esseistejä, runoilijoita ja kriitikoita!
Muusat-numeroa juhlistetaan perjantaina 28.10. järjestettävällä Nuori/Voima-klubilla. Ohjelmassa keskustelua (Adile Sevimli, Joonas Säntti & kurittomat halut), livekritiikkiä (Milka Luhtaniemi & Anne Carsonin Eros katkeransuloinen) sekä elävää lyhytproosaa (Marjo Niemi feat. Eeva Turunen).
Tarkempi kuvaus illan ohjelmasta:
Sevimli & Säntti: Kurittomat halut – Millainen on epäsopivuuden tila 2020-luvun tylsässä seksirenessanssissa? Päätoimittaja Taija Roihan luotsaamassa keskustelussa Adile Sevimli ja Joonas Säntti pohtivat niin kirjallisuushistorian kuin nykykulttuurin perspektiivistä, onko uudessa seksuaalisuuden kulttuurissa tilaa epäsopivaisuudelle, millaisia kontrollin elementtejä siihen liittyy, ja mitä ”vapaus” näiden teemojen yhteydessä tarkoittaa ja miten sitä tavoitellaan.
Livekritiikki: Miten kritiikki sopii yleisön eteen? Tätä kysymystä tutkaillaan klubi-illan toisessa ohjelmanumerossa, jonka aiheena on Anne Carsonin vastikään suomennettu teos Eros, katkeransuloinen (suom. Tommi Nuopponen & Aki Salmela, Poesia 2022). Teosta ja sen teemoja tutkimaan saapuu runoilija-kriitikko Milka Luhtaniemi.
Elävää lyhytproosaa: Marjo Niemi lukee hänen Muusat-numerossa ilmestyvää novelliaan, jonka houreenomaisessa maailmassa lajirajat hämärtyvät päähenkilön joutuessa tahtomattaan toisen taiteilijan muusaksi. Äänimaisemaa luomassa myös Eeva Turunen.
Klubi järjestetään perjantaina 28.10. Kvääristössä (Kolmas linja 17, Helsinki). Ohjelma alkaa jo klo 18, joten saavuthan ajoissa paikalle! Klubille on ilmainen sisäänpääsy.
Kvääristössä on esteetön sisäänkäynti, jossa luiska pyörätuolille (90cm leveä) sekä esteetön wc sisällä katutasossa. Katso tarkemmat esteettömyystiedot Kvääristön Instagram-kohokohdista (@kvaaristo).
Kirjallisuussalonki Ääneen on uusi, noin kuukausittainen matalan kynnyksen kirjallisuustapahtuma Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). Salongit luovat ajankohtaista kirjallisuuskeskustelua, tuovat esiin tuoreita ääniä, kutsuvat vähälevikkisen kirjallisuuden äärelle ja keräävät kirjallisuuden ystäviä yhteen. Tapahtumissa keskustellaan ja luetaan ääneen.
Huhtikuun salongissa 22.4. on proosan vuoro. Lavalla nähdään kirjailijat Johannes Ekholm (Karmakooma, 2022), Kaj Korkea-aho (Punainen huone, 2021) ja Matias Riikonen (Matara, 2021), joiden teosten pojat ja miehet kulkevat hämärissä miljöissä ja syvissä vesissä. Keskustelun juontaa Nuori Voima-lehden päätoimittaja Taija Roiha.
Tapahtuma alkaa klo 17. Sisäänpääsy on ilmainen. Tapahtuma striimataan Rosebudin omalle YouTube-kanavalle, Sivullinen_Stage
Sydämellisesti tervetuloa kuuntelemaan!
Keväällä on luvassa salongit vielä toukokuussa (27.5.) ja kesäkuussa (päivä tarkentuu myöhemmin).
Yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö.
J.H. Erkon kirjoitusilpailu järjestetään 66. kerran vuonna 2022, ja uusi kilpailukausi on avattu. Tekstilaji on proosa, ja raadissa mukana ovat puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma, kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi sekä Kallion lukion opiskelija Johannes Helama.
J. H. Erkon kirjoituskilpailuun voivat osallistua alle 30-vuotiaat kirjoittajat. Osallistua voivat vuonna 1992 syntyneet tai sitä nuoremmat kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan tai tehneet kustannussopimusta. Lehdissä, sosiaalisessa mediassa, omakustanteissa tai antologioissa julkaiseminen ei ole este osallistumiselle (ks. lisätiedot usein kysytyt kysymykset tässä tekstissä alimmaisena).
Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi maksuton kirjoittajakurssi. Palkintokurssilla voittajatekstejä kehitetään eteenpäin asiantuntevassa ohjauksessa.
Kilpailua järjestävät yhteistyössä Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat ja Nuoren Voiman Liitto.
Kilpailun ohjeet, usein kysytyt kysymykset:
Kilpailuohjeet 2022
Toimita tekstilähetyksesi 31.3.2022 klo 23.59 mennessä tällä lomakkeella: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/erkonkilpailu2022
1.Täytä tietosi lomakkeelle
Tietojasi ei käytetä tai tallenneta muuhun tarkoitukseen kuin kirjoituskilpailun osallistumisen kirjaamiseksi.
2.Tallenna kilpailutyösi
– Maksimisivumäärä kilpailutyössä on 15 sivua, mahdolliset kansilehdet lasketaan mukaan
– Sivu tarkoittaa yhtä A4-arkkia
– Fontti, fonttikoko ja riviväli voivat olla mitkä tahansa. Huomioi kuitenkin luettavuus.
– Mikäli kilpailutyösi koostuu useammasta lyhyestä tekstistä, laita tekstit samaan tiedostoon. Maksimiyhteispituus on 15 sivua.
– Tiedostomuoto PDF
– Tiedoston nimeksi nimimerkkisi
– Älä merkitse tiedostoon oikeita yhteystietojasi vaan itse keksimäsi nimimerkki ensimmäisen sivun ylälaitaan. Nimimerkki voi olla mikä tahansa sana/sanoja. Nimimerkin tarkoitus on varmistaa, etteivät raadin jäsenet tiedä kenen töitä lukevat. Nimimerkkejä ei julkaista.
– Ohjeista poikkeavat tekstit hylätään
3. Liitä kilpailutyösi mukaan lomakkeelle
4. Lähetä lomake, saat automaattisen vahvistuksen sähköpostiisi
Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi. Esitäthän mahdolliset kysymykset hyvissä ajoin.
Kilpailutekstejä ei palauteta. Voittajatekstien mahdollisesta julkaisusta tiedustellaan palkituilta erikseen. Palkinnot jaetaan lokakuussa 2022. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syyskuun 2022 aikana. Kilpailun kaikki tekstit talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon.
PS. Haluatko palautetta teksteistäsi? NVL:n arvostelupalvelu palvelee osoitteessa https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu
***
J.H. Erkon kirjoituskilpailun Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa lyhytproosa?
Lyhytproosa voi tarkoittaa novelleja, lyhyempiä proosatekstejä, sarjamaista kokonaisuutta tai proosarunoa lähelle tulevia tekstejä. Voit itse päättää, ja muoto saa olla myös kokeilevaa.
Voiko osallistua useilla nimimerkeillä?
Vastaus: Ei voi, kilpailuun osallistutaan vain yhdellä kilpailutyöllä ja nimimerkillä.
Voiko nimimerkki olla taiteilijanimi? Voiko osallistua taiteilijanimellä?
Vastaus: Nimimerkki voi olla mikä tahansa, eikä nimimerkkisi ole missään vaiheessa julkinen tieto. Osallistuessasi kilpailuun sinun pitää ilmoittaa oikea nimesi. Nimeäsi ei julkaista missään ilman lupaasi.
Tyttäreni on 14-vuotias. Voiko hän osallistua?
Vastaus: Totta kai. Kilpailussa ei ole alaikärajaa. Yläikäraja on 30 vuotta.
Saako 15 sivun lisäksi olla kansilehti? Pitääkö olla kansilehti?
Vastaus: Ei, kansilehtien ja vastaavien tulee sisältyä 15 sivuun. Kansilehteä ei periaatteessa tarvita mihinkään, mutta sellainen voi harkintasi mukaan kuulua kokonaisuuteen, jos niin haluat.
Saako laittaa useita erillisiä tekstejä samalle sivulle ja onko niiden pituutta rajattu? Pitääkö kilpailutyön olla yhtenäinen teos?
Vastaus: Yksittäisten tekstien pituutta ei ole rajattu – kunhan lähetyksen sivumäärä on maksimissaan 15, on kaikki kunnossa. Huomioithan kuitenkin, että lyhyempiä tekstejä ei saa laittaa useita sivulle.
Laitetaanko mahdolliset useat tekstit erikseen vai yhtenä liitteenä?
Vastaus: Yhtenä tiedostona, kiitos.
Tekstejäni on julkaistu antologiassa ja lehdessä. Voinko osallistua?
Vastaus: Kyllä voit! Osallistua voit, jos sinulla ei ole kustantamon julkaisemaa kaunokirjallista teosta julkaistuna. Omakustanteet eivät ole este osallistumiselle. Omakustanteella tarkoitetaan julkaisua, jonka julkaisemisesta olet maksanut julkaisijalle tai kirjapainolle. Jos tekstejäsi on julkaistu antologioissa tai lehdissä tai muissa medioissa, voit osallistua. Jos olet julkaissut tekstejäsi sosiaalisen median tileilläsi, voit osallistua.
Huomioithan kuitenkin, että tekstejä, jotka kuuluvat kilpailutyöhösi, ei kuitenkaan saa olla julkaistu näissäkään kanavissa, edes nimimerkillä tai taiteilijanimellä.
Millä kokonaisuudella voi osallistua? Mitä tarkoittaa, että teksti on julkaistu?
Vastaus: Kilpailutyösi ei saa sisältää tekstejä, jotka on julkaistu jossain julkisesti. Älä siis sisällytä kilpailukokonaisuuteen tekstejä, jotka on jo julkaistu esimerkiksi lehdessä tai muussa mediassa, antologiassa tai sosiaalisessa mediassa. Jos olet tehnyt postauksen omiin somekanaviisi, lasketaan se julkaisuksi, ja silloin kyseinen teksti täytyy rajata pois kilpailutyöstä. Jos olet lähettänyt tekstisi yksityisviestinä vain rajatulle kaveripiirille esimerkiksi suljetussa Whatsapp-ryhmässä, voit lähettää sen kilpailuun.
On reilua kaikkia kohtaan, että tekstit ovat julkaisemattomia. Näin taataan myös tasapuolisuus raadin työskentelyssä, eli esimerkiksi se, että raadin jäsenet eivät ole sattuneet näkemään kilpailuun osallistuvaa tekstiä aikaisemmin ja näin pysty päättelemään osallistujan henkilöllisyyttä.
Mitä jos olen esittänyt tekstin jossain, kuten open micissa?
Vastaus: Jos olet esittänyt tekstisi yksityistilaisuudessa kuten syntymäpäivillä, voit osallistua kyseisellä tekstillä. Jos tapahtuma on ollut julkinen tilaisuus, kuten open mic, et voi lähettää samaa tekstiäsi kilpailuun.
Mitä raati arvostaa ja mihin raati kiinnittää huomiota?
Vastaus: Raadin kokoonpano vaihtuu vuosittain, joten yhtenäistä linjaa ei ole. Raati kannustaa kilpailijoita omaäänisyyteen ja oman ilmaisun tavoitteluun.
Voinko osallistua samalla tekstillä toiseen kilpailuun?
Vastaus: Kyllä voit.
Kenellä ovat tekijänoikeudet?
Vastaus: Vain ja ainoastaan sinulla. Kilpailun jälkeen olet vapaa päättämään tekstisi julkaisemisesta. Voittajien nimien ja tekstien julkaisuun kysytään myös aina erikseen lupa – ilman lupaa emme julkaise tekstejä tai nimeäsi missään.
Mikä on kilpailun tarkoitus?
Vastaus: Haluamme löytää lahjakkaita ja kiinnostavia kirjoittajia, joista kenties kehittyy kirjailijoita ja muita kirjoittamisen ammattilaisia.