nuoren voiman liitto

Kirjallisuussalonki Ääneen X Nuori/Voima-klubi 16.12.

Tervetuloa Nuoren Voiman Liiton vuoden viimeisiin tapahtumiin! Kyseessä on todellinen superilta: kirjallisuussalonki Ääneen ja Nuori/Voima-klubi yhdessä paketissa. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy, ja se järjestetään perjantaina 16.12. klo 17 Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). 

Illan ohjelma:

17:00 KIRJALLISUUSSALONKI ÄÄNEEN 

Joulukuun salongissa teemana on pohjoinen proosa. Salongin teoksissa liikutaan arktisen luonnon jylhissä maisemissa Kanadan tundralla ja Baffininsaarella, Norjan Ruijassa ja Islannin Reykjavikissa. Vieraina ovat kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen, Petra Rautiainen ja Inkeri Markkula. 

Vilja-Tuulia Huotarinen on useasti palkittu kirjailija, joka on asunut viime vuodet vuoroin Reykjavíkissa ja vuoroin Helsingissä. Häneltä on julkaistu runoutta ja proosaa, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Uusin romaani Drive-in (Siltala, 2022) on Islannin kiviseen maisemaan sijoittuva, lyyrisen tunnelmallinen teos itsetuntemuksesta. 

Petra Rautiainen on kotoisin Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Hän inspiroituu Lapin luonnosta ja on matkaillut arktisilla alueilla ympäri maailmaa. Rautiaisen esikoisteos Tuhkaan piirretty maa (Otava, 2020) voitti Savonia-kirjallisuuspalkinnon. Uusi romaani Meren muisti (Otava, 2022) sijoittuu 80-luvun Norjaan. Teoksessa limittyvät ekosysteemin muutokset ja trauma, jonka puristuksissa muotoutuu ihmisen ja Pohjoisen jäämeren välinen suhde. 

Inkeri Markkula on Turussa asuva kirjailija ja pohjoisen luonnon tutkija. Tutkijan työssään hän on kulkenut pitkin arktista aluetta ja asunut aiemmin Lapissa, Islannissa ja Huippuvuorilla. Markkulan esikoisromaani Kaksi ihmistä minuutissa (Gummerus, 2016) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Toinen teos Maa joka ei koskaan sula (Otava, 2021) tutkii perhesuhteita, juuria ja kolonialismia Kanadan sulavilla jäätiköillä ja Suomen Lapin tuntureilla. 

Ääneen-salonkia toteuttaa yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö. 

18:00 NUORI/VOIMA-KLUBI: PELIT JA LEIKIT 

Nuori Voima -lehden vuoden viimeisen numeron (pelit ja leikit) julkkariklubilla keskustellaan ilon säilyttämisestä vähälevikkisten kulttuurilehtien julkaisussa. Keskustelemassa ovat Tuli&Savun Paavo Kässi ja niin&näin:in Tytti Rantanen, ja keskustelua vetää Nuoren Voiman päätoimittaja Taija Roiha. 

Uudessa Nuoressa Voimassa julkaistaan yhdysvaltalaisen beat-runoilija Harold Norsen runoja ensimmäistä kertaa suomeksi. Norse muistetaan eroottisen taiteen kulttuuriarvon ja homoseksuaalien oikeuksien esitaistelijana, ja hänen eroottisissa runoissaan Välimeren ja antiikin kulttuurit näyttäytyvät radikaaleina vastavoimina heteronormatiivisuudelle. Klubille vieraaksi saapuu suomentaja Niko Suominen, joka kertoo lisää Norsesta ja esittää runokäännöksiä. 

Klubilla jaetaan Nuoren Voiman avustajapalkinnot 2022, ja ohjelmassa on lisäksi jälleen myös livekritiikkiä! 

Tapahtuma striimataan ja siitä jää tallenne Rosebudin omalle YouTube-kanavalla Sivullinen_Stage:lle.

Helsingin kirjailijaresidenssi saksaksi kirjoittavalle kirjailijalle – haku auki vuodelle 2023

Goethe-Institut Finnland järjestää yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa kirjailijaresidenssin saksaksi kirjoittaville kirjailijoille vuodelle 2023. Haku on nyt auki ja se kestää 27.11.2022 saakka.

KENELLE?

Residenssiä voivat hakea Saksassa työskentelevät kirjailijat, jotka ovat julkaisseet vähintään kaksi saksankielistä teosta (kaunokirjallisuus ja/tai runous). Residenssin tarkoituksena on luoda ja syventää yhteyksiä suomalaisten kirjailijakollegoiden ja kirjallisuusalan toimijoiden kanssa.


KESTO JA AJANKOHTA

Residenssi kestää neljä viikkoa elo-/syyskuussa 2023 sopimuksen mukaan.

MITÄ RESIDENSSIOHJELMA KATTAA?

Goethe-Institut Finnland maksaa 1500 euron stipendin, järjestää majoituksen Helsingissä sekä korvaa matkan Helsinkiin ja takaisin.


RESIDENSSIN KUVAUS

  • Residenssikirjailijalta edellytetään kiinnostusta suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
  • Kirjailija esiintyy kolmessa eri tapahtumassa Suomessa (osin englanniksi); todennäköisesti mm. Runokuu-festivaalilla Helsingissä. Esiintymisistä maksetaan erillinen, kiinteä korvaus.
  • Kirjailija raportoi Goethe-Institut Finnlandin verkkosivulla Suomen-kokemuksistaan (enintään 5 lyhyttä blogitekstiä).
  • On toivottavaa, muttei pakollista, että kirjailija kertoo oleskelustaan myös Goethe-Institutin some-kanavilla (Facebook, Instagram, Twitter).
  • Noin 10-15 sivun ote yhteisesti valitusta kirjailijan tekstistä suomennetaan tapahtumia varten. Osia siitä julkaistaan mahdollisesti suomalaisissa kirjallisuuslehdissä. 

HAKEMINEN

Residenssin hakuaika on 26.10.-27.11.2022.

Hakemukset tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen kultur-helsinki@goethe.de viimeistään 27.11.2022. Vain hakuaikana saapuneet hakemukset huomioidaan. 

Liitä hakemukseen:

  • ansioluettelo (saksaksi tai englanniksi), luettele julkaistut teoksesi
  • englanninkielinen motivaatiokirje, josta käy ilmi, minkä parissa työskentelet parhaillaan ja mitä olet suunnitellut kirjoittavasi oleskelun aikana
  • ote jostakin jo julkaistusta teoksestasi

Mikäli haluat raportoida residenssistä sosiaalisessa mediassa, mainitse some-kanavat hakemuksessasi.

Tieto valinnasta/hylkäämisestä annetaan hakijoille 13.1.2023 mennessä.

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Goethe-Institut Finnland valitsee residenssikirjailijan yhdessä suomalaisen kirjallisuusjärjestön Nuoren Voiman Liiton kanssa. Myös tapahtumat ja residenssin ohjelma suunnitellaan yhdessä.

Yhteyshenkilö ja lisätiedot

Lena Kingelin, lena.kingelin@goethe.de

J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät – kilpailun ykkössijalle Pauliina Kallio

66:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Helsingissä asuva Pauliina Kallio. Toiselle sijalle sijoittui Maria Bešlić Oulusta, ja jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Pihla Tammisto Helsingistä ja Mirjami Sirén, joka on kotoisin Oulusta ja asuu Kauniaisissa. Kilpailulajina oli proosa. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 27.10.

Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi, opiskelija Johannes Helama Kallion lukiosta sekä raadin puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 182 tekstiä.

Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.

Ensimmäinen sija: Pauliina Kallio

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Tutkiva, lyyrinen, tarkka.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Suodatan ja tiivistän elämää. Proosa mahdollistaa fiktion, esseen ja omaelämäkerrallisen tekstin yhteen kietoutumisen. Beat-kirjallisuuden rytmi elää rakenteessa ja työntää tekstiä kohti proosarunoutta. Sen muoto muistuttaa kehon virittyneisyydestä ja ajattelun fragmentaarisuudesta. Jännite purkautuu laulun kaltaisena.

  1. Palkintoraati toteaa novellistasi mm. näin: “Novellin rakenne on tiivis ja kirkas, teemat syvenevät loppua kohden. Raskaat aiheet, vaikea äitisuhde ja kolonialismi sulavat tehokkaan, paikoin runollisen kielen ansiosta kertojan keveään arkikuvaukseen hetkellisyydestä ja irti päästämisestä.” Miksi valitsit juuri tämän kerrontatyylin näiden teemojen käsittelyä varten?

Nojaan autoteoreettiseen kirjoittamiseen, jossa tutkimustieto historiallisesta traumasta taustoittaa henkilökohtaista. Trauman käsittely tapahtuu arkisen kerronnan tasolla, pienissä hetkissä, joissa todellisuutta luodaan. Kipu, addiktio ja räävittömyys synnyttävät kepeyttä, kun ymmärrys ylisukupolvisesta jatkumosta kasvaa.

Sitaatti:

“Kerrostalo sijaitsee katoavan kylän keskustassa, puisen kirkon varjossa. Kirkon kyljessä toimii Lapinlahden sairaalan ruumishuone, mummin olohuoneen ikkunasta näkyvät krematorion rautaovet. Minulla on tästä lyhyt matka tuohon tien toiselle puolelle, nauraa mummi. Se on harvoja kertoja, kun näen hänen hymyilevän.”

Toinen sija: Maria Bešlić

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, pohdiskeleva, rehellinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska kertomani tarinat asettuvat luonnostaan proosan muotoon.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Kirjallisuudesta kirjoittamalla voisi mennä helposti metsään, mutta novellin leikittely kirjallisuustieteen terminologialla ja tekstianalyysilla toimii … Novelli novellin sisällä on kirjoitettu niin hienosti, että lukija unohtaa sitä ympäröivät metatasot ja hyppää kertomuksen imuun.” Miten omasta mielestäsi tasapainottelet kirjoittamisen metatasojen tutkimista ja imaisevaa tarinaa novellissasi?

Ajattelen, että metatasojen avulla on mahdollista rikkoa totuuden illuusio, josta fiktion lumous yleensä syntyy. Metataso kääntää tarinan peilin nurin: se pakottaa lukijan kyseenalaistamaan tekstin ja pohtimaan, mikä tasoista on varsinainen kertomus. Metatasot ovat keino leikitellä kertomuksen ”totuudella”, jos sellaista voi ylipäänsä olla olemassa. Koska novellini käsittelee totuuden ja kertomuksellisuuden kaltaisia teemoja, oli luonnollista upottaa se jo olemassa olevaan diskurssiin, joka heijastuu tekstini kirjallisuusanalyyttisissä pseudoteksteissä.

Sitaatti:

Tieto on tosi uskomus. Yhtäkkiä muistin hänen sivuprofiilinsa elämänkatsomustiedon tunnilla lukion toisen vuoden keväällä, kun talvi oli jo taipunut väistämättömään häviöönsä. Aurinko oli sytyttänyt hänen hiuksensa liekkeihin, hänen silmänsä läpi paistoi valo tyhjänä ja vihreänä kuin uupunut viestinviejä Marathonin taistelussa. Sitten tulivat muut muistot valoa täynnä, sekunneissa valottuva filmi, lumisokeudelta suojaava viilto kaarnanpalassa, kielletyt leikit ja pimennetyn huoneen lattialla vääntelehtivät kehot, roskakanavan dokumentin siamilaiset kaksoset, joiden sydämet olivat ehtineet kasvaa yhteen ennen väistämätöntä leikkausta, joka irrottaisi heidät toisistaan.”

Jaettu 3. sija: Pihla Tammisto

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

näpyttelen vampyyrikomediaa puhelimelleni

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Omituinen kysymys. En osaa kirjoittaa runoja.

  1. Palkintoraati kuvailee novelliasi mm. näin: “Miestenvälistä rakkaustarinaa ja menetystä käsitellään yliluonnollisten elementtien kautta hienovaraisen koskettavasti. Aavistus kauhuromantiikasta syventää eheää kerrontaa.” Miten päädyit käyttämään yliluonnollisia elementtejä novellisi tematiikkojen tutkimiseen?

Kirjoitan ja luen paljon fantasiaa, sillä nautin mystisestä ja selittämättömästä: taianomaisesta. Kirjoittaessa raja yliluonnollisen ja realistisen välillä menettää merkityksensä, sillä kun nostaa yliluonnollisen ja realistisen pois, jäljellä on yhtä kaikki tarina. Itselleni merkittävin ero realistisen tarinan ja yliluonnollisen tarinan välillä on lopulta lukijan suhtautuminen.

Etiäislintua varten tein paljon taustatutkimusta luodakseni tunteen siitä, että tämä voisi olla totta. Tarinassa oli kuitenkin alusta asti paikka elämän ja kuoleman rajamailla. Selittämätön antoi minulle mahdollisuuden kirjoittaa Etiäislintuun pelko ja toivo tavoilla, joille Tapanilla on sanat. Ehkä yliluonnollinen on Tapanin tarinassa vain toive siitä, ettei yliluonnollista tarvittaisi.

Luulisin.

Olen ensisijaisesti tarinankertoja. En voi vannoa, että mikään tästäkään oli totta. Joskaan en väitä tarinan ja toden poissulkevan toisiaan.

Mitä taas teemojen käsittelyyn tulee, ollakseni hiukan dramaattinen: en päättänyt käsitellä niitä, ne tulivat ja käsittelivät minut. Ja jos ne päättivätkin tehdä sen pienessä veneessä elämän ja kuoleman rajamailla, kuka minä olen niitä siitä kyseenalaistamaan?

Sitaatti (Etiäislintu):

“Kireys helisi kansilla, kun laiva ennen aamukahdeksaa lähti joutuisasti pitkin jäästä paljastanutta ränniä, piippu tuprusi, syöksi muutaman iloisen liekinpätkänkin lumituiskuun. Linnun katse tuntui muuttuneen painostavammaksi, myrsky heijastui sen valkeista silmistä ja kun olimme hyvän matkaa sataman ulkopuolella, kapteeni yritti ampua sen itse. Laukaukset kajahtelivat kansilla, saivat ihmiset säpsähtelemään ja linnun tepastelemaan paikoillaan aivan kuin se olisi nauranut meille. Älä pelkää, käskin itseäni ja kiristin hampaani yhteen. Se on pelkkä lintu. Talvi on kylmä, ehkä se on eksynyt tänne Siperiasta. Mietin, kuinka se kaikki hävettäisi ja naurattaisi minua palattuani Helsinkiin, mutta silti muiden mentyä sisään, astuin lipputangon luokse ja yritin ravistella linnun liikkeelle. Se vain tuijotti nokkaansa pitkin.”

Jaettu 3. sija: Mirjami Sirén

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, seikkaileva, analyyttinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska haluan kuvailla teksteissäni keskusteluja, toimintaa, ristiriitaisuutta ja muutosta. Kirjoitan mielelläni tarinoita, joissa on useita eri näkökulmia ja haluan antaa äänen erilaisille henkilöhahmoille.

Proosassa minua viehättää eheiden, suurien kokonaisuuksien luominen, joissa pikkuhiljaa paljastuu jokin salaisuus tai mysteeri. Nautin lyriikan kielen ja muodon yhdistämisestä proosaan, ja Perintö-novellissani kokeilin runon asettelun yhdistämistä novelliin.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Novellia luonnehdittiin koskettavaksi ja kerronnallisesti laadukkaaksi. Vesi toimii tarinassa mielen, aikatasojen ja siirtymien elementtinä.” Millä lailla näet itse veden merkityksen novellissasi?

Vesi esiintyy novellissa toisaalta uhkana ja erottajana, toisaalta yhdistäjänä. Alussa päähenkilö Jasper kävelee jään päällä ja kuvittelee kaikkea sitä, mitä pinnan alla on. Jää on suojaava kuori, ja hän pelkää menneisyyden kipuja, jotka lymyävät kuoren alla. Samaan aikaan hän myös haluaisi, että meri sulaisi, jotta hän pääsisi käsiksi menneeseen. Jää ei kuitenkaan sula pakottamalla, vaan ottaa oman aikansa.

Kun jää lopulta sulaa ja Jasper pääsee tutkimaan mennyttä veljensä kanssa, hän ymmärtää itseään ja perhettään paremmin. Sula vesi yhdistää hänet vuosia sitten kuolleeseen äitiinsä yllättävällä tavalla.

Sitaatti (Perintö):

“Valo saartaa. Bussipysäkillä ei ole katosta, vain likaisesta, auratusta lumesta törröttävä tolppa.

         Kuukausi on kulunut. Selaan puhelimen kalenteria, joudun pyyhkäisemään sitä sormellani liian monta kertaa. Sinä sanoit, että voisimme mennä takaisin viimeistään kesällä. En kehtaa ehdottaa, että yrittäisimme jo aiemmin. Rasiaa kahlitseva jää saattaisi sulaa vaikka sytkärillä tai kuumalla vedellä. En kehtaa myöskään kysyä, muistatko jo.

         Voisin mennä saareen yksin. Olen jo monta kertaa käynytkin
         rannassa,

                                         ottanut askelia jäällä

                              jähmettynyt

                                          ottanut askelia

                              kääntynyt pois.”

Kirjallisuussalonki Ääneen: POC-kirjailijat ja representaatio

Kirjallisuussalonki Ääneen on uusi, noin kuukausittainen matalan kynnyksen kirjallisuustapahtuma Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). Salongit luovat ajankohtaista kirjallisuuskeskustelua, tuovat esiin tuoreita ääniä, kutsuvat vähälevikkisen kirjallisuuden äärelle ja keräävät kirjallisuuden ystäviä yhteen. Tapahtumissa keskustellaan ja luetaan ääneen. 

Lokakuun Ääneen-salonki toteutetaan yhteistyössä POC-lukupiirin kanssa. Salonki järjestetään perjantaina 21.10. ja sen aiheena on POC-kirjailijat ja representaatio. Keskustelussa tutkitaan suomalaista kirjallisuuden kenttää sekä sen muutosta viime vuosikymmenien aikana etenkin mustien ja ruskeiden kirjailijoiden ja lukijoiden näkökulmasta. Mukana keskustelemassa ovat kirjailijat Nura Farah, Kashmeera Lokuge ja Fiona ‘Elōne. Keskustelua vetää POC-lukupiirin toinen perustaja Aracelis Correa. 

POC-lukupiiri on syksyllä 2020 perustettu kirjallisuushanke, jonka ensisijaisena tarkoituksena on lisätä POC-kirjailijoiden teosten näkyvyyttä sekä tarjota vertaistukea ja parempaa representaatiota POC-tyypeille Suomessa. Hankkeen taustalla toimivat Aracelis Correa ja Téri Zambrano. POC-lukupiirin löydät Instagramista, Tiktokista ja Facebookista nimellä @poc_lukupiiri. Lue lisää osoitteesta: https://www.poc-lukupiiri.fi/ 

Esiintyjäesittelyt: 

Nura Farah (s. 1979) on Suomeen 13-vuotiaana muuttanut somalinainen, joka on kouluttautunut laborantiksi ja työskentelee Ruokavirastossa. Aavikon tyttäret oli hänen unelmansa ja pitkän työn tulos: suomen kielellä kirjoitettu kertomus tytöstä, jonka elämä on tiukoin langoin sidottu kulttuurin vaatimiin tapoihin ja kipeisiinkin perinteisiin, mutta joka rohkeudellaan pystyy vaikuttamaan omaan onneensa.

Kashmeera Lokuge (s. 1994) syntyi Sri Lankassa ja muutti Suomeen 12-vuotiaana. Restonomiksi valmistuva Lokuge työskentelee digitaalisen sisällöntuotannon ja myyntityön parissa. Vapaa-ajallaan hän paijailee tuntemattomien koiria ja soittelee kotona kitaraa. Esikoisromaani Ilmatilaa (2021) sai alkunsa Instagramin dm-viestistä ja syntyi yhdessä Hyppe Salmen kanssa.

Fiona ‘Elōne (she/her) (s. 1995) on medianomiksi valmistunut tuottaja, kirjoittaja ja lähiömutsi. Työssään ja vapaa-ajalla ‘Elōne voimaantuu sanoista ja yhteisöstä, uudelleenluo yhteyttä esivanhempiensa alkuperäistietoon ja noituu heteronormatiivista patriarkaattia.

Tapahtuma alkaa Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa klo 17. Sisäänpääsy on ilmainen. Tapahtuma striimataan Rosebudin omalle YouTube-kanavalla Sivullinen_Stage:lle. 

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan! 

Yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, POC-lukupiiri ja Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö. 

Nuoren Voiman Säätiön apurahat 2022

Nuoren Voiman Säätiö julistaa Jouko ja Johanna Arolan rahaston apurahat nuorille kirjailijoille vuodelle 2022 haettaviksi. Apurahojen hakuaika on 1.-31.10.2022. Apurahat ovat työskentelyapurahoja, ja niitä voivat hakea alle 40-vuotiaat suomeksi kirjoittavat kirjailijat. Apurahoja voivat tänä vuonna hakea vuonna 1982 ja sen jälkeen syntyneet kirjailijat. Apurahoja voivat hakea vain yksityishenkilöt eikä niitä myönnetä työryhmille. Apurahoja voi hakea ainoastaan ammattimaiseen kaunokirjalliseen työskentelyyn. Esseet kuuluvat haettavien apurahojen alaan, tietokirjallisuus ei. Apurahaa ei myönnetä sosiaalisin tai taloudellisin perustein. 

Vuonna 2022 myönnettävien apurahojen kokonaissumma on 6000 euroa ja se jaetaan 1000-2000 euron suuruisina työskentelyapurahoina. Apurahansaajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti 30.11.2022 mennessä. Apurahansaajien nimet ja jaetut summat julkistetaan Nuoren Voiman Liiton verkkosivuilla joulukuussa 2022. Mikäli nimeäsi ei saa julkaista nettisivulla, pyydämme ilmoittamaan siitä. Säätiö ei perustele päätöksiään eikä kielteisistä päätöksistä ilmoiteta.   

Johanna ja Jouko Arolan rahaston apurahat ovat tuottoa testamenttilahjoituksesta, jonka Nuoren Voiman Liitto sai vuonna 1989 pitkäaikaiselta aktiiviselta jäseneltään Johanna Arolalta. Arolan testamentin tarkoituksena oli taata liitolle toimitilat ja tukea sen toimintaa. Nuoren Voiman Säätiö perustettiin 1992 hallinnoimaan testamentattua omaisuutta. Säätiön tarkoituksena on tukea Nuoren Voiman Liitto ry:n toimintaa sekä taiteen, taiteiden tutkimuksen ja kritiikin tekijäin työtä ja edellä mainittujen alojen koulutusta ja harrastustoimintaa.  

Nyt jaettavat apurahat ovat lahjoitetun omaisuuden sijoitustoiminnan tuottoa. Jaettavista apurahoista ja niiden summasta päätetään vuosittain säätiön varallisuustilanteen mukaan. Apurahoja on jaettu vuodesta 2011 alkaen ja niitä voivat hakea hakuvuonna alle 40-vuotiaat suomeksi kirjoittavat kirjailijat.   

Päätöksen apurahoista tekee Nuoren Voiman Säätiön hallitus: Riikka Pelo, Eino Santanen, Laura Lindstedt, Marjo Niemi ja Sonia Meltti.  

Hakuohjeet  

Apurahaa haetaan sähköisesti. Hakulomakkeessa ilmoitetaan haettavaan työhön kuluvana vuonna saadut apurahat sekä minkä ajanjakson hakija olisi apurahan saadessaan ansiotyöstä vapaana. 

Hakemuslomakkeen ohessa toimitetaan liitteet pdf-muodossa: 

– Ansioluettelo (pakollinen)  
Ansioluettelossa olennaista on merkitä esiin kirjoittamiseen liittyvät opinnot ja meriitit.  

– Työsuunnitelma (pakollinen)  
Työsuunnitelman tarkoitus on välittää apurahalautakunnalle käsitys siitä, millaista työtä / teosta varten hakija hakee apurahaa. Työsuunnitelmassa selvitetään työn alla olevan kokonaisuuden luonne, työn vaihe sekä se, miten apuraha auttaisi sen toteutumisessa. Työsuunnitelman maksimipituus on yksi liuska. 

– Tekstinäyte (pakollinen)  
Tekstinäytteen tarkoitus on antaa apurahalautakunnalle käsitys hakijan kirjallisesta työstä sekä mahdollisesti tulevasta projektista. Mukaan voi liittää otteen jo julkaistusta tekstistä tai näytteen työn alla olevasta kokonaisuudesta. Tekstinäytteen sivut numeroidaan, maksimipituus on kolme sivua. 

– Suositus (vapaaehtoinen)  
Suosituksesta voi olla apua etenkin kirjallista uraansa vasta aloitteleville hakijoille.  

Lähetä hakemus liitteineen pdf-muodossa 31.10.2022 klo 23.59 mennessä hakulomakkeella. Hakulomake löytyy täältä: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/event/jNd0W 

Ainoastaan ohjeiden mukaisesti lähetetyt hakemukset ja liitteet käsitellään.  

Lisätietoja  

Säätiön asiamies Laura Serkosalo, laura.serkosalo@nvl.fi 

Nuori/Voima -klubi: Muusat

Nuoren Voiman Muusat-numero julkaistaan lokakuussa. Passiiviseksi mielletyille innoittajille omistettu numero kutsuu lähestymään muusaa suhteisuutta ja vuoropuhelua korostavana hahmona, jonka avulla on mahdollista purkaa myös yksilökeskeistä neromyyttiä. Numeroon ovat kirjoittaneet muun muassa Jantso Jokelin, Even Minn ja Lee Kuusisto, Pieta Päällysaho, Marjo Niemi sekä runsas joukko muita kirjoittajia – esseistejä, runoilijoita ja kriitikoita! 

Muusat-numeroa juhlistetaan perjantaina 28.10. järjestettävällä Nuori/Voima-klubilla. Ohjelmassa keskustelua (Adile Sevimli, Joonas Säntti & kurittomat halut), livekritiikkiä (Milka Luhtaniemi & Anne Carsonin Eros katkeransuloinen) sekä elävää lyhytproosaa (Marjo Niemi feat. Eeva Turunen).  

Tarkempi kuvaus illan ohjelmasta: 

Sevimli & Säntti: Kurittomat halut – Millainen on epäsopivuuden tila 2020-luvun tylsässä seksirenessanssissa? Päätoimittaja Taija Roihan luotsaamassa keskustelussa Adile Sevimli ja Joonas Säntti pohtivat niin kirjallisuushistorian kuin nykykulttuurin perspektiivistä, onko uudessa seksuaalisuuden kulttuurissa tilaa epäsopivaisuudelle, millaisia kontrollin elementtejä siihen liittyy, ja mitä ”vapaus” näiden teemojen yhteydessä tarkoittaa ja miten sitä tavoitellaan. 

Livekritiikki: Miten kritiikki sopii yleisön eteen? Tätä kysymystä tutkaillaan klubi-illan toisessa ohjelmanumerossa, jonka aiheena on Anne Carsonin vastikään suomennettu teos Eros, katkeransuloinen (suom. Tommi Nuopponen & Aki Salmela, Poesia 2022). Teosta ja sen teemoja tutkimaan saapuu runoilija-kriitikko Milka Luhtaniemi. 

Elävää lyhytproosaa: Marjo Niemi lukee hänen Muusat-numerossa ilmestyvää novelliaan, jonka houreenomaisessa maailmassa lajirajat hämärtyvät päähenkilön joutuessa tahtomattaan toisen taiteilijan muusaksi. Äänimaisemaa luomassa myös Eeva Turunen. 

Klubi järjestetään perjantaina 28.10. Kvääristössä (Kolmas linja 17, Helsinki). Ohjelma alkaa jo klo 18, joten saavuthan ajoissa paikalle! Klubille on ilmainen sisäänpääsy.  

Kvääristössä on esteetön sisäänkäynti, jossa luiska pyörätuolille (90cm leveä) sekä esteetön wc sisällä katutasossa. Katso tarkemmat esteettömyystiedot Kvääristön Instagram-kohokohdista (@kvaaristo).