Näytä etusivulla

Kirjallisuussalonki Ääneen X Nuori/Voima-klubi 16.12.

Tervetuloa Nuoren Voiman Liiton vuoden viimeisiin tapahtumiin! Kyseessä on todellinen superilta: kirjallisuussalonki Ääneen ja Nuori/Voima-klubi yhdessä paketissa. Tapahtumaan on ilmainen sisäänpääsy, ja se järjestetään perjantaina 16.12. klo 17 Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). 

Illan ohjelma:

17:00 KIRJALLISUUSSALONKI ÄÄNEEN 

Joulukuun salongissa teemana on pohjoinen proosa. Salongin teoksissa liikutaan arktisen luonnon jylhissä maisemissa Kanadan tundralla ja Baffininsaarella, Norjan Ruijassa ja Islannin Reykjavikissa. Vieraina ovat kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen, Petra Rautiainen ja Inkeri Markkula. 

Vilja-Tuulia Huotarinen on useasti palkittu kirjailija, joka on asunut viime vuodet vuoroin Reykjavíkissa ja vuoroin Helsingissä. Häneltä on julkaistu runoutta ja proosaa, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Uusin romaani Drive-in (Siltala, 2022) on Islannin kiviseen maisemaan sijoittuva, lyyrisen tunnelmallinen teos itsetuntemuksesta. 

Petra Rautiainen on kotoisin Lapinlahdelta Pohjois-Savosta. Hän inspiroituu Lapin luonnosta ja on matkaillut arktisilla alueilla ympäri maailmaa. Rautiaisen esikoisteos Tuhkaan piirretty maa (Otava, 2020) voitti Savonia-kirjallisuuspalkinnon. Uusi romaani Meren muisti (Otava, 2022) sijoittuu 80-luvun Norjaan. Teoksessa limittyvät ekosysteemin muutokset ja trauma, jonka puristuksissa muotoutuu ihmisen ja Pohjoisen jäämeren välinen suhde. 

Inkeri Markkula on Turussa asuva kirjailija ja pohjoisen luonnon tutkija. Tutkijan työssään hän on kulkenut pitkin arktista aluetta ja asunut aiemmin Lapissa, Islannissa ja Huippuvuorilla. Markkulan esikoisromaani Kaksi ihmistä minuutissa (Gummerus, 2016) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokas. Toinen teos Maa joka ei koskaan sula (Otava, 2021) tutkii perhesuhteita, juuria ja kolonialismia Kanadan sulavilla jäätiköillä ja Suomen Lapin tuntureilla. 

Ääneen-salonkia toteuttaa yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö. 

18:00 NUORI/VOIMA-KLUBI: PELIT JA LEIKIT 

Nuori Voima -lehden vuoden viimeisen numeron (pelit ja leikit) julkkariklubilla keskustellaan ilon säilyttämisestä vähälevikkisten kulttuurilehtien julkaisussa. Keskustelemassa ovat Tuli&Savun Paavo Kässi ja niin&näin:in Tytti Rantanen, ja keskustelua vetää Nuoren Voiman päätoimittaja Taija Roiha. 

Uudessa Nuoressa Voimassa julkaistaan yhdysvaltalaisen beat-runoilija Harold Norsen runoja ensimmäistä kertaa suomeksi. Norse muistetaan eroottisen taiteen kulttuuriarvon ja homoseksuaalien oikeuksien esitaistelijana, ja hänen eroottisissa runoissaan Välimeren ja antiikin kulttuurit näyttäytyvät radikaaleina vastavoimina heteronormatiivisuudelle. Klubille vieraaksi saapuu suomentaja Niko Suominen, joka kertoo lisää Norsesta ja esittää runokäännöksiä. 

Klubilla jaetaan Nuoren Voiman avustajapalkinnot 2022, ja ohjelmassa on lisäksi jälleen myös livekritiikkiä! 

Tapahtuma striimataan ja siitä jää tallenne Rosebudin omalle YouTube-kanavalla Sivullinen_Stage:lle.

Kirjallisuussalonki Ääneen 25.11. – mukana Susi Nousiainen, Nelli Ruotsalainen ja Hanna Storm

Kirjallisuussalonki Ääneen on uusi, noin kuukausittainen matalan kynnyksen kirjallisuustapahtuma Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). Salongit luovat ajankohtaista kirjallisuuskeskustelua, tuovat esiin tuoreita ääniä, kutsuvat vähälevikkisen kirjallisuuden äärelle ja keräävät kirjallisuuden ystäviä yhteen. Tapahtumissa keskustellaan ja luetaan ääneen.

Marraskuun salongin aiheena on autofiktiivinen runous, ja se järjestetään perjantaina 25.11. klo 18 alkaen. Kirjailijavieraina ovat Susi Nousiainen, Nelli Ruotsalainen ja Hanna Storm, ja heitä haastattelee kriitikko Vesa Rantama.

Susi (Emil Mikael) Nousiainen on Näsijärvelle asettunut kirjoittaja, jonka runous käsittelee (trans)maskuliinisuutta, eläimyyttä, muodonmuutoksia ja sosiaalisia koodeja.

Nelli Ruotsalainen on runoilija, joka juhlistaa häpeilemättä omaelämäkerrallisuuden poliittisuutta ja nivoo näin taiteensa feministiseen omaelämäkerralliseen perinteeseen.

Hanna Storm on Turussa asuva runoilija, jonka teksteissä tarkastellaan mm. ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia, identiteetin muodostumista sekä ihmisen ja lemmikin suhteen problematiikkaa.

Tapahtuma alkaa klo 18 ja kestää noin tunnin. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Keskustelu striimataan Rosebud Sivullisen omalle YouTube-kanavalle (https://www.youtube.com/c/sivullinenstage/videos).

Lämpimästi tervetuloa!

Yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö.

Helsingin kirjailijaresidenssi saksaksi kirjoittavalle kirjailijalle – haku auki vuodelle 2023

Goethe-Institut Finnland järjestää yhteistyössä Nuoren Voiman Liiton kanssa kirjailijaresidenssin saksaksi kirjoittaville kirjailijoille vuodelle 2023. Haku on nyt auki ja se kestää 27.11.2022 saakka.

KENELLE?

Residenssiä voivat hakea Saksassa työskentelevät kirjailijat, jotka ovat julkaisseet vähintään kaksi saksankielistä teosta (kaunokirjallisuus ja/tai runous). Residenssin tarkoituksena on luoda ja syventää yhteyksiä suomalaisten kirjailijakollegoiden ja kirjallisuusalan toimijoiden kanssa.


KESTO JA AJANKOHTA

Residenssi kestää neljä viikkoa elo-/syyskuussa 2023 sopimuksen mukaan.

MITÄ RESIDENSSIOHJELMA KATTAA?

Goethe-Institut Finnland maksaa 1500 euron stipendin, järjestää majoituksen Helsingissä sekä korvaa matkan Helsinkiin ja takaisin.


RESIDENSSIN KUVAUS

  • Residenssikirjailijalta edellytetään kiinnostusta suomalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen.
  • Kirjailija esiintyy kolmessa eri tapahtumassa Suomessa (osin englanniksi); todennäköisesti mm. Runokuu-festivaalilla Helsingissä. Esiintymisistä maksetaan erillinen, kiinteä korvaus.
  • Kirjailija raportoi Goethe-Institut Finnlandin verkkosivulla Suomen-kokemuksistaan (enintään 5 lyhyttä blogitekstiä).
  • On toivottavaa, muttei pakollista, että kirjailija kertoo oleskelustaan myös Goethe-Institutin some-kanavilla (Facebook, Instagram, Twitter).
  • Noin 10-15 sivun ote yhteisesti valitusta kirjailijan tekstistä suomennetaan tapahtumia varten. Osia siitä julkaistaan mahdollisesti suomalaisissa kirjallisuuslehdissä. 

HAKEMINEN

Residenssin hakuaika on 26.10.-27.11.2022.

Hakemukset tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen kultur-helsinki@goethe.de viimeistään 27.11.2022. Vain hakuaikana saapuneet hakemukset huomioidaan. 

Liitä hakemukseen:

  • ansioluettelo (saksaksi tai englanniksi), luettele julkaistut teoksesi
  • englanninkielinen motivaatiokirje, josta käy ilmi, minkä parissa työskentelet parhaillaan ja mitä olet suunnitellut kirjoittavasi oleskelun aikana
  • ote jostakin jo julkaistusta teoksestasi

Mikäli haluat raportoida residenssistä sosiaalisessa mediassa, mainitse some-kanavat hakemuksessasi.

Tieto valinnasta/hylkäämisestä annetaan hakijoille 13.1.2023 mennessä.

YHTEISTYÖKUMPPANIT

Goethe-Institut Finnland valitsee residenssikirjailijan yhdessä suomalaisen kirjallisuusjärjestön Nuoren Voiman Liiton kanssa. Myös tapahtumat ja residenssin ohjelma suunnitellaan yhdessä.

Yhteyshenkilö ja lisätiedot

Lena Kingelin, lena.kingelin@goethe.de

J.H. Erkon kirjoituskilpailun voittajat esittäytyvät – kilpailun ykkössijalle Pauliina Kallio

66:nnen kerran järjestetyn J. H. Erkon kirjoituskilpailun on voittanut Helsingissä asuva Pauliina Kallio. Toiselle sijalle sijoittui Maria Bešlić Oulusta, ja jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Pihla Tammisto Helsingistä ja Mirjami Sirén, joka on kotoisin Oulusta ja asuu Kauniaisissa. Kilpailulajina oli proosa. Tulokset julkistettiin Helsingin kirjamessuilla Töölö-lavalla torstaina 27.10.

Kilpailuraadin muodostivat tänä vuonna kirjailijat Magdalena Hai ja Harry Salmenniemi, opiskelija Johannes Helama Kallion lukiosta sekä raadin puheenjohtaja, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 182 tekstiä.

Alla voittajat esittäytyvät ja voit lukea näytteet heidän kilpailutöistään.

Ensimmäinen sija: Pauliina Kallio

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Tutkiva, lyyrinen, tarkka.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Suodatan ja tiivistän elämää. Proosa mahdollistaa fiktion, esseen ja omaelämäkerrallisen tekstin yhteen kietoutumisen. Beat-kirjallisuuden rytmi elää rakenteessa ja työntää tekstiä kohti proosarunoutta. Sen muoto muistuttaa kehon virittyneisyydestä ja ajattelun fragmentaarisuudesta. Jännite purkautuu laulun kaltaisena.

  1. Palkintoraati toteaa novellistasi mm. näin: “Novellin rakenne on tiivis ja kirkas, teemat syvenevät loppua kohden. Raskaat aiheet, vaikea äitisuhde ja kolonialismi sulavat tehokkaan, paikoin runollisen kielen ansiosta kertojan keveään arkikuvaukseen hetkellisyydestä ja irti päästämisestä.” Miksi valitsit juuri tämän kerrontatyylin näiden teemojen käsittelyä varten?

Nojaan autoteoreettiseen kirjoittamiseen, jossa tutkimustieto historiallisesta traumasta taustoittaa henkilökohtaista. Trauman käsittely tapahtuu arkisen kerronnan tasolla, pienissä hetkissä, joissa todellisuutta luodaan. Kipu, addiktio ja räävittömyys synnyttävät kepeyttä, kun ymmärrys ylisukupolvisesta jatkumosta kasvaa.

Sitaatti:

“Kerrostalo sijaitsee katoavan kylän keskustassa, puisen kirkon varjossa. Kirkon kyljessä toimii Lapinlahden sairaalan ruumishuone, mummin olohuoneen ikkunasta näkyvät krematorion rautaovet. Minulla on tästä lyhyt matka tuohon tien toiselle puolelle, nauraa mummi. Se on harvoja kertoja, kun näen hänen hymyilevän.”

Toinen sija: Maria Bešlić

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, pohdiskeleva, rehellinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska kertomani tarinat asettuvat luonnostaan proosan muotoon.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Kirjallisuudesta kirjoittamalla voisi mennä helposti metsään, mutta novellin leikittely kirjallisuustieteen terminologialla ja tekstianalyysilla toimii … Novelli novellin sisällä on kirjoitettu niin hienosti, että lukija unohtaa sitä ympäröivät metatasot ja hyppää kertomuksen imuun.” Miten omasta mielestäsi tasapainottelet kirjoittamisen metatasojen tutkimista ja imaisevaa tarinaa novellissasi?

Ajattelen, että metatasojen avulla on mahdollista rikkoa totuuden illuusio, josta fiktion lumous yleensä syntyy. Metataso kääntää tarinan peilin nurin: se pakottaa lukijan kyseenalaistamaan tekstin ja pohtimaan, mikä tasoista on varsinainen kertomus. Metatasot ovat keino leikitellä kertomuksen ”totuudella”, jos sellaista voi ylipäänsä olla olemassa. Koska novellini käsittelee totuuden ja kertomuksellisuuden kaltaisia teemoja, oli luonnollista upottaa se jo olemassa olevaan diskurssiin, joka heijastuu tekstini kirjallisuusanalyyttisissä pseudoteksteissä.

Sitaatti:

Tieto on tosi uskomus. Yhtäkkiä muistin hänen sivuprofiilinsa elämänkatsomustiedon tunnilla lukion toisen vuoden keväällä, kun talvi oli jo taipunut väistämättömään häviöönsä. Aurinko oli sytyttänyt hänen hiuksensa liekkeihin, hänen silmänsä läpi paistoi valo tyhjänä ja vihreänä kuin uupunut viestinviejä Marathonin taistelussa. Sitten tulivat muut muistot valoa täynnä, sekunneissa valottuva filmi, lumisokeudelta suojaava viilto kaarnanpalassa, kielletyt leikit ja pimennetyn huoneen lattialla vääntelehtivät kehot, roskakanavan dokumentin siamilaiset kaksoset, joiden sydämet olivat ehtineet kasvaa yhteen ennen väistämätöntä leikkausta, joka irrottaisi heidät toisistaan.”

Jaettu 3. sija: Pihla Tammisto

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

näpyttelen vampyyrikomediaa puhelimelleni

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Omituinen kysymys. En osaa kirjoittaa runoja.

  1. Palkintoraati kuvailee novelliasi mm. näin: “Miestenvälistä rakkaustarinaa ja menetystä käsitellään yliluonnollisten elementtien kautta hienovaraisen koskettavasti. Aavistus kauhuromantiikasta syventää eheää kerrontaa.” Miten päädyit käyttämään yliluonnollisia elementtejä novellisi tematiikkojen tutkimiseen?

Kirjoitan ja luen paljon fantasiaa, sillä nautin mystisestä ja selittämättömästä: taianomaisesta. Kirjoittaessa raja yliluonnollisen ja realistisen välillä menettää merkityksensä, sillä kun nostaa yliluonnollisen ja realistisen pois, jäljellä on yhtä kaikki tarina. Itselleni merkittävin ero realistisen tarinan ja yliluonnollisen tarinan välillä on lopulta lukijan suhtautuminen.

Etiäislintua varten tein paljon taustatutkimusta luodakseni tunteen siitä, että tämä voisi olla totta. Tarinassa oli kuitenkin alusta asti paikka elämän ja kuoleman rajamailla. Selittämätön antoi minulle mahdollisuuden kirjoittaa Etiäislintuun pelko ja toivo tavoilla, joille Tapanilla on sanat. Ehkä yliluonnollinen on Tapanin tarinassa vain toive siitä, ettei yliluonnollista tarvittaisi.

Luulisin.

Olen ensisijaisesti tarinankertoja. En voi vannoa, että mikään tästäkään oli totta. Joskaan en väitä tarinan ja toden poissulkevan toisiaan.

Mitä taas teemojen käsittelyyn tulee, ollakseni hiukan dramaattinen: en päättänyt käsitellä niitä, ne tulivat ja käsittelivät minut. Ja jos ne päättivätkin tehdä sen pienessä veneessä elämän ja kuoleman rajamailla, kuka minä olen niitä siitä kyseenalaistamaan?

Sitaatti (Etiäislintu):

“Kireys helisi kansilla, kun laiva ennen aamukahdeksaa lähti joutuisasti pitkin jäästä paljastanutta ränniä, piippu tuprusi, syöksi muutaman iloisen liekinpätkänkin lumituiskuun. Linnun katse tuntui muuttuneen painostavammaksi, myrsky heijastui sen valkeista silmistä ja kun olimme hyvän matkaa sataman ulkopuolella, kapteeni yritti ampua sen itse. Laukaukset kajahtelivat kansilla, saivat ihmiset säpsähtelemään ja linnun tepastelemaan paikoillaan aivan kuin se olisi nauranut meille. Älä pelkää, käskin itseäni ja kiristin hampaani yhteen. Se on pelkkä lintu. Talvi on kylmä, ehkä se on eksynyt tänne Siperiasta. Mietin, kuinka se kaikki hävettäisi ja naurattaisi minua palattuani Helsinkiin, mutta silti muiden mentyä sisään, astuin lipputangon luokse ja yritin ravistella linnun liikkeelle. Se vain tuijotti nokkaansa pitkin.”

Jaettu 3. sija: Mirjami Sirén

  1. Luonnehdi itseäsi kirjoittajana kolmella sanalla.

Intuitiivinen, seikkaileva, analyyttinen.

  1. Miksi kirjoitat juuri proosaa? Mitä pyrit ilmaisemaan proosan avulla?

Kirjoitan proosaa, koska haluan kuvailla teksteissäni keskusteluja, toimintaa, ristiriitaisuutta ja muutosta. Kirjoitan mielelläni tarinoita, joissa on useita eri näkökulmia ja haluan antaa äänen erilaisille henkilöhahmoille.

Proosassa minua viehättää eheiden, suurien kokonaisuuksien luominen, joissa pikkuhiljaa paljastuu jokin salaisuus tai mysteeri. Nautin lyriikan kielen ja muodon yhdistämisestä proosaan, ja Perintö-novellissani kokeilin runon asettelun yhdistämistä novelliin.

  1. Palkintoraadin perusteluissa sanotaan novellistasi mm. näin: “Novellia luonnehdittiin koskettavaksi ja kerronnallisesti laadukkaaksi. Vesi toimii tarinassa mielen, aikatasojen ja siirtymien elementtinä.” Millä lailla näet itse veden merkityksen novellissasi?

Vesi esiintyy novellissa toisaalta uhkana ja erottajana, toisaalta yhdistäjänä. Alussa päähenkilö Jasper kävelee jään päällä ja kuvittelee kaikkea sitä, mitä pinnan alla on. Jää on suojaava kuori, ja hän pelkää menneisyyden kipuja, jotka lymyävät kuoren alla. Samaan aikaan hän myös haluaisi, että meri sulaisi, jotta hän pääsisi käsiksi menneeseen. Jää ei kuitenkaan sula pakottamalla, vaan ottaa oman aikansa.

Kun jää lopulta sulaa ja Jasper pääsee tutkimaan mennyttä veljensä kanssa, hän ymmärtää itseään ja perhettään paremmin. Sula vesi yhdistää hänet vuosia sitten kuolleeseen äitiinsä yllättävällä tavalla.

Sitaatti (Perintö):

“Valo saartaa. Bussipysäkillä ei ole katosta, vain likaisesta, auratusta lumesta törröttävä tolppa.

         Kuukausi on kulunut. Selaan puhelimen kalenteria, joudun pyyhkäisemään sitä sormellani liian monta kertaa. Sinä sanoit, että voisimme mennä takaisin viimeistään kesällä. En kehtaa ehdottaa, että yrittäisimme jo aiemmin. Rasiaa kahlitseva jää saattaisi sulaa vaikka sytkärillä tai kuumalla vedellä. En kehtaa myöskään kysyä, muistatko jo.

         Voisin mennä saareen yksin. Olen jo monta kertaa käynytkin
         rannassa,

                                         ottanut askelia jäällä

                              jähmettynyt

                                          ottanut askelia

                              kääntynyt pois.”

Villa Sarkia -residenssin haku vuodelle 2023

In English below!

Villa Sarkia on Sysmän keskustassa sijaitseva kansainvälinen residenssi kirjailijoille, käsikirjoittajille, kääntäjille ja työryhmille. Residenssi on tarkoitettu ensisijaisesti vuonna 1983 ja sen jälkeen syntyneille kirjailijoille. Residenssiin voi hakea kielestä, kansalaisuudesta tai työn genrestä riippumatta. Aiempi julkaistu teos ei ole vaatimuksena, mutta valinnassa painotetaan kattavasti esiteltyä työsuunnitelmaa. 

Kevään residenssijaksot sijoittuvat ajalle 2.1.-30.6.2023 ja syksyn jaksot ajalle 3.8.-29.12.2023. Yksilöhakijoille on tarjolla 1-2 kuukautta kestäviä työskentelyjaksoja. Työryhmät voivat hakea syyskuulle tai huhtikuulle myös lyhyempää työskentelyjaksoa. Elokuu on kohdennettu ensisijaisesti kansainvälisille kirjailijoille: valituilla kirjailijoilla voi olla mahdollisuus esiintymiseen Runokuu-festivaaleilla Helsingissä. 

 
Runoilija Kaarlo Sarkian mukaan nimetty Villa Sarkia on puinen huvila vuosisadan vaihteesta ja se sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Sysmän keskustassa. Residenssissä on kolme kirjailijahuonetta sekä yleiset, yhteiset tilat: eteinen, keittiö, kylpyhuone, sauna, olohuone ja sali sekä suuri piha.  

Villa Sarkian osoite on Myllymäentie 1, 19700 Sysmä. Villa Sarkiaan on noin puolen kilometrin matka Matkahuollon pysäkiltä ja kävelymatkan päässä on niin kauppa kuin kirjastokin. Bussiyhteydet Sysmään löydät Matkahuollon sivuilta

 
Residenssissä asuminen on valituille kirjailijoille maksutonta. Residenssihausta vastaa Nuoren Voiman Liitto ja Villa Sarkian ylläpidosta puolestaan Sysmän kunta. NVL ei vastaa asukkaiden matkakuluista tai muista henkilökohtaisista kuluista.  

Jokainen asukas sitoutuu yhteen vapaavalintaiseen yhteisöpalvelukseen, kuten esiintymiseen, kouluvierailuun ja muuhun aktiviteettiin. Kirjailija tuottaa myös työskentelyynsä liittyvän tekstin, joka toimitetaan residenssin ylläpitäjille. Tekstiä voidaan käyttää residenssin viestinnässä.  


Villa Sarkiasta voi hakea residenssipaikkaa sähköisesti hakulomakkeella 31.10.2022 klo 23.59 mennessä. Hakulomakkeen löydät täältä: https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/villa_sarkia_2023  

Hakemukseen liitetään (pdf-muodossa): 

  • työsuunnitelma 
  • ansioluettelo 
  • tekstinäyte suomeksi tai englanniksi 
  • mahdolliset suosituskirjeet 

Ilmoittaudu-valinta käynnistää lomakkeen täytön, joka on tehtävä 30 minuutin sisällä avautumisesta. Suosittelemme hakijoille tutustumista lomakkeen tietoihin ennen lomakkeen varsinaista täyttöä. Liitteet on hyvä valmistella etukäteen. Hakemusta voi myös täydentää ja muokata hakuajan puitteissa sähköpostitse tulevan linkin kautta.  
 
Valinnat tekee Nuoren Voiman Liiton hallitus. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti 21.11.2022 mennessä. Valitettavasti emme voi kommentoida päätöksiä. Peruutuspaikoista ilmoitetaan erikseen Nuoren Voiman Liiton uutiskirjeissä ja nettisivuilla.  

Aiempien vieraiden kirjoituksia voi lukea täältä: https://villasarkia.wordpress.com/ 

Lisätietoja residenssistä antaa saara.tamminen@nvl.fi.  

In English:

Open call for Villa Sarkia residence 2023  

Villa Sarkia is a residency for writers and translators regardless to nationality, language or genre, located in the centre of Sysmä, Finland. The residency is primarily intended for writers born in 1983 or after. Previous published works are not required, but well-prepared working plans are held in value in selections. 

The spring term residencies take place between 2nd January 2023 and 30th June 2023, autumn term residencies between 3rd August and 29th December 2023. Working periods for 1-2 months are available for solo appliers, working groups can apply for shorter terms in September and April. International residents are considered especially in August residencies: chosen writers might have a possibility to perform in Poetry Moon festival in Helsinki. 

Villa Sarkia, named after poet Kaarlo Sarkia, is a wooden villa from the turn of the twentieth century. The house has three separate rooms for residents. Common spaces consist of kitchen, library and dining room, living room, sauna, bathroom and a large garden. The location and nature surrounding Villa Sarkia will guarantee a peaceful setting to work in.  

The address of Villa Sarkia is Myllymäentie 1, 19700 Sysmä, Finland. There is about half a kilometre distance to the nearest coach stop and local grocery store and the library are within a walking distance. For more information about coach services to Sysmä, please visit Matkahuolto . 

Staying in Villa Sarkia is free for selected residents. Nuoren Voiman Liitto operates the residency application process whereas municipality of Sysmä provides the maintenance of Villa Sarkia. The residents’ personal expenses, such as travel costs, are not covered. 

You are expected to participate in one mutually agreed community service: reading, workshop, school visit or other activity during their stay. Writers will also produce a short coverage regarding the stay in residency. This text can be used in Villa Sarkia communications. 

The application deadline is 31.10.2022 at 23.59. In order to apply you need to fill in the application form:  https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/villa_sarkia_2023  

Add the following attachments in your applications. The attachments must be delivered in pdf format. 

  • work plan 
  • text sample in Finnish or English  
  • CV 
  • possible recommendations 

The application form must be filled in 30 minutes. We recommend familiarizing yourself with the needed sections before filling in the application. Please prepare your attachments. The application can be modified or supplemented within the application period.  
 
The board of Nuoren Voiman Liitto will make the selections for the residency in November. Results will be announced personally for the selected by 21st November 2022. Unfortunately, the selections cannot be commented. Possible cancelled residency periods can be reapplied for later; these will be announced at the NVL website and in our newsletters.  

Previous residents’ experiences in Villa Sarkia can be found in its blog: https://villasarkia.wordpress.com. More information on the residency: saara.tamminen@nvl.fi 

Kirjallisuussalonki Ääneen: POC-kirjailijat ja representaatio

Kirjallisuussalonki Ääneen on uusi, noin kuukausittainen matalan kynnyksen kirjallisuustapahtuma Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). Salongit luovat ajankohtaista kirjallisuuskeskustelua, tuovat esiin tuoreita ääniä, kutsuvat vähälevikkisen kirjallisuuden äärelle ja keräävät kirjallisuuden ystäviä yhteen. Tapahtumissa keskustellaan ja luetaan ääneen. 

Lokakuun Ääneen-salonki toteutetaan yhteistyössä POC-lukupiirin kanssa. Salonki järjestetään perjantaina 21.10. ja sen aiheena on POC-kirjailijat ja representaatio. Keskustelussa tutkitaan suomalaista kirjallisuuden kenttää sekä sen muutosta viime vuosikymmenien aikana etenkin mustien ja ruskeiden kirjailijoiden ja lukijoiden näkökulmasta. Mukana keskustelemassa ovat kirjailijat Nura Farah, Kashmeera Lokuge ja Fiona ‘Elōne. Keskustelua vetää POC-lukupiirin toinen perustaja Aracelis Correa. 

POC-lukupiiri on syksyllä 2020 perustettu kirjallisuushanke, jonka ensisijaisena tarkoituksena on lisätä POC-kirjailijoiden teosten näkyvyyttä sekä tarjota vertaistukea ja parempaa representaatiota POC-tyypeille Suomessa. Hankkeen taustalla toimivat Aracelis Correa ja Téri Zambrano. POC-lukupiirin löydät Instagramista, Tiktokista ja Facebookista nimellä @poc_lukupiiri. Lue lisää osoitteesta: https://www.poc-lukupiiri.fi/ 

Esiintyjäesittelyt: 

Nura Farah (s. 1979) on Suomeen 13-vuotiaana muuttanut somalinainen, joka on kouluttautunut laborantiksi ja työskentelee Ruokavirastossa. Aavikon tyttäret oli hänen unelmansa ja pitkän työn tulos: suomen kielellä kirjoitettu kertomus tytöstä, jonka elämä on tiukoin langoin sidottu kulttuurin vaatimiin tapoihin ja kipeisiinkin perinteisiin, mutta joka rohkeudellaan pystyy vaikuttamaan omaan onneensa.

Kashmeera Lokuge (s. 1994) syntyi Sri Lankassa ja muutti Suomeen 12-vuotiaana. Restonomiksi valmistuva Lokuge työskentelee digitaalisen sisällöntuotannon ja myyntityön parissa. Vapaa-ajallaan hän paijailee tuntemattomien koiria ja soittelee kotona kitaraa. Esikoisromaani Ilmatilaa (2021) sai alkunsa Instagramin dm-viestistä ja syntyi yhdessä Hyppe Salmen kanssa.

Fiona ‘Elōne (she/her) (s. 1995) on medianomiksi valmistunut tuottaja, kirjoittaja ja lähiömutsi. Työssään ja vapaa-ajalla ‘Elōne voimaantuu sanoista ja yhteisöstä, uudelleenluo yhteyttä esivanhempiensa alkuperäistietoon ja noituu heteronormatiivista patriarkaattia.

Tapahtuma alkaa Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa klo 17. Sisäänpääsy on ilmainen. Tapahtuma striimataan Rosebudin omalle YouTube-kanavalla Sivullinen_Stage:lle. 

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan! 

Yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, POC-lukupiiri ja Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö.