Runokuun teoshaku on 2024 on auki 3.3. asti, teemana sidos
Lue lisää tietoaRunokuun 2024 teoshaku on aukirunous
Nuori Kulttuuri Festival Kuopiossa 25.-27.5.
Nuori Kulttuuri Festival järjestetään Kuopiossa 25.-27.5.2023. Monitaiteinen nuortentapahtuma koostuu muun muassa nuorten esityksistä, työpajoista, keskustelutilaisuuksista ja yhteistyöverkoston ohjelmasisällöistä. Esiintyminen ja osallistuminen on tarkoitettu 13–29-vuotiaille nuorille, mutta yleisöksi ovat kaikki tervetulleita.
Nuoren Voiman Liitto järjestää festivaalin osana lavarunouskurssin, jonka ohjaa runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi. Kurssilla sekä kirjoitetaan esitettäväksi tarkoitettua runoutta että tutustutaan sen esittämisen tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuten äänenkäyttöön sekä tilan ja rekvisiitan hyödyntämiseen. Harjoitellaan myös mikrofonin käyttöä, mietitään keinoja esiintymisjännityksen hallitsemiseen ja esiintymiseen valmistautumiseen.
Mukaan mahtuu vielä! Kurssikerrat lauantaina 13.5. ja 20.5. sekä festariperjantaina, tarkemmat tiedot: https://nuorikulttuuri.fi/festival/
Lavan kääntäjä
Miten runon materiaalisuus ja kääntäjän ruumis tulevat näkyviksi lavarunoa esitettäessä?
Matias Loikala kirjoittaa tutustumisestaan lavarunouteen ja sen kääntämiseen syksyn 2022 korkeakouluharjoittelunsa aikana.
Koska kielet ovat epäsymmetrisiä, jää kielten väleihin aina aukkoja, joista purkautuu yllätyksellisiä merkityksiä. Näin käännös koettelee sekä alkuperäistä runoa että kieltä, jolle runoa käännetään – käännös vääntää kummankin merkityssysteemejä odottamattomiin asentoihin. Lavaruno sen sijaan on lähtökohtaisesti esitys – sen konteksti on lava ja se hetki, jossa runo lausutaan, puhutaan ääneen. Se on siis tietyssä ajassa ja paikassa ilmentyvä tapahtuma, joka ei sinänsä toistu koskaan uudelleen, vaikka sen esittäisi sama ihminen samalla lavalla toisessa hetkessä. Tämä on toki totta myös kirjoitetun runon lukemisessa, sillä lukija on joka lukukerralla eri tilanteessa ja kokee sen eri näkökulmasta käsin. Lavarunouden parissa joutuu kuitenkin korostetun tapahtumallisuuden äärelle, jossa ruumis puhuu tilassa runoa ja on konkreettisesti kuultavissa ja nähtävissä. Miten kääntää tämä tapahtuma, laittaa ruumis puhumaan eri kieltä, kiertymään samaan runoon?
Vuoden 2022 Runokuu-festivaalin kynnyksellä löysin itseni tämän kysymyksen ääreltä. Lupauduin kääntämään Aatos Ketvelin, Unne Nirhamon ja Kirsi-Maria Mobergin runoutta suomesta englanniksi ja toisinpäin festivaali-iltamaa varten. En ollut aiemmin kääntänyt lavarunoutta, vaikka painetun runouden kääntämisestä minulla olikin jo kokemusta. En ollut koskaan edes itse kirjoittanut tai esittänyt lavarunoutta, ja sen logiikat olivat itselleni varsin vieraita. Hahmotin lavarunoudesta vain pääasian, eli tilassa tapahtuvan ruumiin ja äänen puheen. Aloitin siis omasta äänestäni. Tunnustelin ääneni avulla käännettävien runojen kaikupintoja ja rytmejä, jotta löytäisin ikään kuin siltoja, joita pitkin runo voisi kulkea kohti toisen kielen soinnullisuutta.
Nirhamon feminististä halua ja raivoa tihkuvat runot yllättivät suomennettuina affektiensa voimakkuudella, kun taas Mobergin runoissa säilyi englanniksi niille ominainen rauhallinen ja kirkas tempo. Erityisesti Aatos Ketvelin kivuliaan etäisestä ihmissuhteesta kertova runo Kaunis mieli aiheutti äänteellistä päänvaivaa monituisine rytmityksineen ja puhekielisyyksineen. Päätin lukea Ketvelin käännökseni lavalla itse, muuttua lavarunouden ruumiiksi, mutta käännettynä, kääntyvänä.
Lavarunouden käännösprosessini oli sekä Ketvelin, Mobergin että Nirhamon runojen suhteen pitkälti tällaista kääntyilevää ja vääntelehtivää leikkiä: leikittelin runoilijoiden rytmien kanssa, taivuttelin omia käännöksiäni niiden liikkeisiin sopiviksi ja yllätin itseni niiden eriävillä kierteillä. Kääntäminen itsessään on tapahtuma, jossa kääntäjä tunnustelee runon säikeitä, kirjoo toista runoa, joka asettuu alkuperäisen vierelle. Kääntämisen tapahtumassa, kuten lukemisen tapahtumassa, on usein kyse erityisesti runon materiaalisuuden havainnoinnista — äänteistä, rytmin kuluista, Siru Kainulaisen sanoin runon “tuntutilasta”1 — sillä kääntäjä nimenomaan yrittää saada aikaisemman runon kaikumaan toiselle kielelle. Koska lavarunoudessa runo on lähtökohtaisesti kirjoitettu ääneen luettavaksi, ruumiin puhuttavaksi ja ruumiin kuultavaksi, on lavarunon kääntäminen siis erityisen ruumiillinen muoto tehdä runoutta, vuorovaikuttaa tekstin kanssa.
Esityksellisen lavarunon kääntäminen tuo pintaan runoudessa ylipäätään lymyilevän ruumiillisuuden. Käännetyn lavarunouden kautta runous konkretisoituu sekä esiintyvään ruumiiseen että kieleen puhuttuina äänteinä, jotka elävät ja tuntuvat erilaisilta eri kielissä. Lavarunoa kääntäessä runon merkityksen huomaa yhä selvemmin rakentuvan paitsi abstrakteista merkityksistä, myös kielen liikkeestä suussa, sen tavoista muotoilla ääniaaltojen massaa. Samalla huomaa että ruumiillisuus on keskeistä myös kirjoitetussa, kirjainten symboleihin perustuvissa runouden muodoissa. Runon lukeminen kirjoitettuna tekstinä on yhtä lailla tapahtuma. Siinäkin ruumis lukee kieltä, leikkii kielen materian keskellä.
Kääntäjä on sen sijaan sellainen ruumis, joka kokoaa muita (lava)runouden ruumiita yhteen ja toimii niiden solmukohtana, polttopisteenä. Lavarunon kääntäjän ruumiissa risteytyvät alkuperäisen lavarunon kirjoittajan esiintyvä ja puhuva ruumis; esitetty runo ajassa ja paikassa tapahtuvana ruumiina; tämän tapahtuman uudelleenajattelu toisella kielellä, josta muodostuu uusi tekstuaalinen ruumis; ja lopulta käännetyn lavarunouden esittäjän ruumis, joka palauttaa runon lavalle, uudeksi tapahtuvaksi ruumiiksi. Tässä tapauksessa, Runokuun elokuisella lavalla, esiintyvä ruumis oli lisäksi minun ruumiini.
Ketvelin runoa esittäessäni kaikki tämä kiertyi yhteen kimppuun – minuun, lavalla, kädessäni käännökseni ja vieressäni kääntämäni runoilija. Lavalla oli kaiken kaikkiaan kaksi lavarunon ruumista — Kaunis mieli ja A Beautiful Mind — ja kaksi lavarunoa esittävää ruumista. Oli kummallista tuntea muitten lavarunon ruumiitten kiertyvän minuun lukiessani. Ketvelin läsnäolo vierelläni tuntui vain korostavan sitä, kuinka kannoin hänen ääntään, puhetapaansa ja elekieltään mukanani omassa luennassani. Samalla käännöksessäni kaikuivat hänen alkuperäisen runonsa koukeroiset rytmit ja sanastot. Tilanteessa konkretisoituivat kääntämiseen liittyvät tekijyyden jännitteet — kenen kielestä on kysymys, millä tavoin teksti ja kirjoittaja eriytyvät toisistaan, mitä ylipäätään on kirjoittajuus. Nämä jännitteet eivät synnyttäneet lavalla minkäänlaista kitkaa meidän välillämme. Koin meidän asettuvan jonkinlaiseen yhteiseen lavarunon leikkiin, jossa eri ruumiillisuudet, tekstilliset ja inhimilliset, vuorovaikuttivat keskenään. Aivan kuin olisimme yhdessä muodostaneet jonkin vielä suuremman kokonaisuuden, hetkellisen mutta moneen suuntaan kaikuvan lavan ruumiin.
________________________
1Siru Kainulainen, 2015: Runon tuntu, s. 22
Teksti on osa Nuoren Voiman Liiton lavarunouden kehittämishanketta. Nuoren Voiman Liiton lavarunouden kehittämishanke 2022 sai tukea Suomen Kulttuurirahastolta.
Etusivun artikkelikuvassa Aatos Ketvel esiintyy Runokuussa 2022. Kuvan on ottanut Saara Tamminen.
J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2023 avoinna, kilpailulajina runous
J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2023 on nyt avoinna – tekstilajina on runous ja kilpailuaikaa 31.3.2023 asti!
J.H. Erkon kilpailu järjestetään 67. kerran. Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1993 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3.2023 klo 23:59 saakka. Säännöt, ohjeet ja ilmoittautuminen kilpailun nettisivuilla: http://erkonkilpailu.net/
Vuonna 2023 kilpailun raadissa vaikuttavat ansioituneet runoilijat ja suomalaisen kirjallisuuskentän aktiivit Maria Matinmikko, Mikael Brygger ja Tiina Lehikoinen. Lisäksi mukana raadissa on aiempien vuosien tapaan Kallion lukion KirjaKallio-hankkeen opiskelija, ja tänä vuonna tehtävään on valittu Sade Alanko. Kilpailutekstit lukee myös esiraati, jonka muodostavat Nuoren Voiman Liiton hallituksen puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen sekä varapuheenjohtaja, runoilija Tuukka Pietarinen.
Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi lyhyt kirjoittajakurssi alkuvuodesta 2024.
Kirjallisuussalonki Ääneen 25.11. – mukana Susi Nousiainen, Nelli Ruotsalainen ja Hanna Storm
Kirjallisuussalonki Ääneen on uusi, noin kuukausittainen matalan kynnyksen kirjallisuustapahtuma Rosebud Sivullinen –kirjakaupassa (Kaisaniemenkatu 5). Salongit luovat ajankohtaista kirjallisuuskeskustelua, tuovat esiin tuoreita ääniä, kutsuvat vähälevikkisen kirjallisuuden äärelle ja keräävät kirjallisuuden ystäviä yhteen. Tapahtumissa keskustellaan ja luetaan ääneen.
Marraskuun salongin aiheena on autofiktiivinen runous, ja se järjestetään perjantaina 25.11. klo 18 alkaen. Kirjailijavieraina ovat Susi Nousiainen, Nelli Ruotsalainen ja Hanna Storm, ja heitä haastattelee kriitikko Vesa Rantama.
Susi (Emil Mikael) Nousiainen on Näsijärvelle asettunut kirjoittaja, jonka runous käsittelee (trans)maskuliinisuutta, eläimyyttä, muodonmuutoksia ja sosiaalisia koodeja.
Nelli Ruotsalainen on runoilija, joka juhlistaa häpeilemättä omaelämäkerrallisuuden poliittisuutta ja nivoo näin taiteensa feministiseen omaelämäkerralliseen perinteeseen.
Hanna Storm on Turussa asuva runoilija, jonka teksteissä tarkastellaan mm. ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemuksia, identiteetin muodostumista sekä ihmisen ja lemmikin suhteen problematiikkaa.
Tapahtuma alkaa klo 18 ja kestää noin tunnin. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Keskustelu striimataan Rosebud Sivullisen omalle YouTube-kanavalle (https://www.youtube.com/c/sivullinenstage/videos).
Lämpimästi tervetuloa!
Yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Rosebud, Helsingin kaupunki. Kirjakaupan tapahtumatoimintaa tukee Kordelinin säätiö.
Nuoren Voiman Liiton runo-ohjelmaa Helsingin kirjamessuilla 27.-30.10.
Helsingin kirjamessujen ohjelma on julkaistu! NVL on tuttuun tapaan messuilla järjestämässä monipuolista runousohjelmaa, jota voi seurata Töölö-lavalla torstaista sunnuntaihin. Ohjelmassa mm. esikois- ja lavarunoilijoita, feminististä planetaarisuutta, hoivan ja huolenpidon teemoja sekä tuoreimmat klassikko- ja uutuuskäännökset. Lämpimästi tervetuloa osastollemme, jonka tunnus on 7b149.
Alta löydät ohjelmamme kokonaisuudessaan. Kirjamessujen muuhun ohjelmaan taas voit tutustua täällä.
TORSTAI 27.10.
To 17:00 NUORET LUPAUKSET. Lavalla julkistetaan perinteikkään, nuorille kirjoittajille suunnatun J. H. Erkon kirjoituskilpailun 66. kilpailukauden voittajat ja kuullaan otteita voitokkaista kilpailutöistä. Voittajia esittelemässä ovat raadin päätuomari, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma ja raadin jäsen Johannes Helama Kallion lukiosta.
To 17:30 LAVALTA KANSIIN. Lavarunoilijoinakin tunnetut Veera Milja, Ester Nuori Leppä ja Kirsi-Marja Moberg esittelevät tuoreita runokokoelmiaan.
Veera Milja: Supersalanen tyttöpäiväkirja (Tammi)
Ester Nuori Leppä: Maanantai ja mustat hitit (WSOY)
Kirsi-Marja Moberg: Kaksoissisäinen (Basam Books)
PERJANTAI 28.10.
Pe 16:30 ESIKOISRUNOILIJAT ESILLÄ. Kolme tämän vuoden esikoisrunoilijaa kertoo, miksi runous ja miksi nyt.
Mikko Räty: Borealia (Tammi)
Atte Koskinen: Silmittömyys (WSOY)
Petra Vallila: ehkä (Poesia)
Aiemmista tiedoista poiketen haastattelu alkaa klo 16.30 eikä klo 17.00.
Pe 17:00 KIELEN ÄÄRIVIIVOJA. Miira Luhtavaaran ja Riikka Simpuran teoksissa tunnustellaan pinnallisuuden ja painottomuuden ääriviivoja kielen piirtäessä kosketettavia pintoja ja kehollisia todellisuuksia.
Miira Luhtavaara: Pinnallisuus (Teos)
Riikka Simpura: Painottomuus (Poesia)
Aiemmista tiedoista poiketen haastattelu alkaa klo 17.00 eikä klo 17.30.
LAUANTAI 29.10.
La 17:00 VÄKIVALLAN JA HUOLENPIDON SANOJA. Lavalla kohtaavat hoivasta ja tavoitteellisesta rentoutumisesta esikoisteoksessaan kirjoittanut Eeva Åkerblad ja vammaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja vähemmistöjen asemaa runon keinoin käsittelevä Sanni Purhonen.
Sanni Purhonen: Jos vain muuttuisin toiseksi (WSOY)
Eeva Åkerblad: Huolenpitoja (S&S)
La 17:30 LAUSEITA RAKKAUDESTA. Joonas Mariston suomentamat Rumin nelisäkeet ja tunnustetun aforistin Virpi Alasen tuore kokoelma johdattavat ikiaikaisten kysymysten äärelle.
Joonas Maristo: Humalan ja lemmen lauluja – terveiset 800 vuoden takaa (Aviador)
Virpi Alanen: Mahdollisia rakkauslauseita (Kulttuurivihkot)
SUNNUNTAI 30.10.
Su 11:30 TÄMÄN PÄIVÄN RUNONLAULAJAT. Rakastetut runoilijat Heli Laaksonen ja Harri Hertell kirjoittavat lämmöllä ja ilolla elämän pienistä ja suurista ihmeistä.
Harri Hertell: Tiedän sen olevan rakkautta (Enostone)
Heli Laaksonen: Luonnos (Otava)
Su 12:00 ZEN ENNEN JA NYT. Kai Niemisen kokoelmaksi valikoimat Ryookanin runot vuosisatojen takaa kohtaavat nykypäivän ja kyborgit Paavo Kässin zenbuddhalaisiin klassikoihin nojaavassa runodialogiteoksessa.
Kai Nieminen: Huoletta ja hölmönä, Ryookan (Basam Books)
Paavo Kässi: Kyborgi nimeltä Mu / Kyborgi nimeltä Ada (Poesia)
Su 12:30 IHMISTÄ SUUREMMAT. Katariina Vuorisen teoksessa esiin nousevat luonnonvoimat ja Andien ikiaikaiset maisemat. Mari Laaksosen kokoelma laskostaa scifiä ja mytologiaa.
Katariina Vuorinen: Myöhempien kesien jumalat (Aviador)
Mari Laaksonen: Degne (Poesia)
Su 13:00 UKRAINALAISTA RUNOUTTA. Matti Kangaskoski ja Natalya Bekhta keskustelevat ukrainalaisen runouden merkityksestä ja esittävät ukrainalaista nykyrunoutta suomeksi ja ukrainaksi, valikoimassa mukana mm. Olena Huseinova.
Su 13:30 KUMMALLISEN ÄÄRELLÄ. Arjen havainnot ja hallitsematon yhdistävät Harry Salmenniemen ja Juha Kulmalan runoteoksia, jotka liikkuvat arkipäiväisessä ja abstraktissa maailmassa kielen saadessa kuumeisia, painajaismaisiakin sävyjä.
Juha Kulmala: RESET (Poesia)
Harry Salmenniemi: Kuume (Siltala)
Su 14:00 YMPÄRISTÖN SYLISSÄ. Lavalla kohtaavat vuodenaikojen henkilökohtaisuudesta kirjoittanut Silja Järventausta, meren moninaisia rooleja kuvannut Helena Sinervo ja kestävää elämäntapaa esikoiskokoelmassaan etsivä Pauli Hautala.
Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella (Teos)
Helena Sinervo: Merirequiem (Otava)
Pauli Hautala: Katseen maanosat (Poesia)
Su 14:30 RUNOJA JUURISTA. Lavalla kohtaavat perhehistoriaa ja perintöä teoksessaan käsittelevä Marjo Heiskanen ja äidin kuolemasta kirjoittanut Sanna Karlström.
Sanna Karlström: Pehmeät kudokset (Otava)
Marjo Heiskanen: Omaa sukua (Siltala)
Su 15:00 RAJOJA JA YHTEYKSIÄ. Lavalla kohtaavat teoksessaan kesannon, joutomaan, rajatilan ja louhosten maastossa suunnistava Katja Seutu ja lajienvälisyydestä ja aineenkierrosta feministisessä ja planetaarisessa runokokoelmassaan kirjoittanut Pauliina Haasjoki.
Katja Seutu: Kesannoida, säkenöidä (WSOY)
Pauliina Haasjoki: Nausikaa (Otava)
Su 15:30 KÄÄNNÖSRUNOUTTA. Keskustelussa vuoden 2020 Nobel-voittajan Louise Glückin kolmas suomennettu teos Villi Iiris (suom. Anni Sumari) sekä Hope Mirrleesin vuonna 1919 julkaistu “modernismin kadonnut mestariteos” Pariisi (suom. Paula Hotti).
Louise Glück: Villi Iiris (suom. Anni Sumari) (Enostone)
Hope Mirrlees: Pariisi (suom. Paula Hotti) (Poesia)
Su 16:00 TARINALLISIA SÄKEITÄ. Heidi von Wrightin petollisen kevyttä, esseen ja runon rajamailla liukuvaa proosaa voi lukea myös runoutena. Haastattelijana Peter Mickwitz. Keskustelu käydään ruotsiksi. Aiemmista tiedoista poiketen Caj Westerberg on valitettavasti estynyt, eikä osallistu keskusteluun.
Heidi von Wright: Solkatt på vit vägg (Ellips Förlag)