Nuoren Voiman Liitto

Nuoren Voiman Liitto hakee korkeakouluharjoittelijaa vuodelle 2023 

| Nuoren Voiman Liitto

Kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto etsii korkeakouluharjoittelijaa. Pääaineesi voi olla mikä vain, kunhan olet kiinnostunut kirjallisuudesta, kulttuurijournalismista ja tapahtumanjärjestämisestä. Tarjoamme näköalapaikan suomalaisen kirjallisuuden ytimeen ja monipuolisia tehtäviä kulttuurijournalismin ja tapahtumatuotannon parissa.   

Nuoren Voiman Liitto on 102-vuotias kirjallisuusjärjestö, joka järjestää kirjoittajakoulutusta ja kirjallisuustapahtumia sekä julkaisee Nuori Voima -lehteä. Nuori Voima -lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä monipuolinen kirjallisen kulttuurin lehti. Runokuu on tänä vuonna 19. kerran järjestettävä monilajinen ja monitaiteinen kansainvälinen kirjallisuusfestivaali.  

Nuoren Voiman Liiton / Nuori Voima -lehden korkeakouluharjoittelija  
 
Harjoittelun ajankohta: 3 kk välillä 1.8.–31.10.2023 tai sopimuksen mukaan 
 
Pääasialliset työtehtävät: Harjoittelu jakautuu Nuori Voima -lehden toimittamisen ja tapahtumatuotannon välille, painottuen harjoittelun alkupuolella Runokuu-festivaalin tuotantoon ja jälkipuoliskolla lehden toimittamiseen. Festivaalin osalta harjoittelijan tehtäviin kuuluu tuottajan avustaminen festivaalin valmisteluissa ja viestinnässä sekä työskentely paikan päällä tapahtumassa esiintyjien ja yleisön parissa. Toimitusharjoitteluun kuuluu osallistuminen neljästi vuodessa ilmestyvän Nuori Voima -lehden tekemiseen sekä verkkosisällön tuottamiseen ja toimittamiseen. Tehtäviin kuuluu lehtien suunnittelu yhdessä päätoimittajien kanssa, juttujen tilaamista, toimittamista ja kirjoittamista. Työtehtäviin kuuluu myös yhteistyö lehden taittajan kanssa sekä lehden markkinointia eri tapahtumissa, kuten Helsingin Kirjamessuilla. 
 
Harjoittelijalta edellytettävät taidot: Toivomme harjoittelijalta aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Harjoittelijalta odotetaan monipuolista kiinnostusta kulttuuriin, taiteeseen ja journalismiin, hyviä pohjatietoja kotimaisesta kirjallisesta kulttuurista, hyvää yleissivistystä, tiedonhaun ja sosiaalisen median perustaitoja, erinomaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, vähintään tyydyttävää englannin kielen taitoa sekä yhteistyökykyä. Työ vaatii myös joustavuutta, organisointikykyä ja tietoteknisiä perustaitoja. Aiempi kokemus lehtityöstä ja lehtiin kirjoittamisesta on avuksi. 

Harjoittelun ehto: Edellytämme oppilaitokselta harjoittelutukea ja harjoittelun soveltuvuutta tutkintoon. Liitäthän hakemukseen oppilaitoksen yhteyshenkilön yhteystiedot. 

Työaika ja palkka: Viikoittainen työaika on 37,5 h, jos ei toisin sovittu. Työn luonteen vuoksi työajat ovat epäsäännöllisiä (ajoittaista ilta- ja viikonlopputyötä). Festivaalin ja kirjamessujen aikaan työskentely vaatii tiivistä läsnäoloa, muina aikoina työajat ovat joustavammat ja työtunteja pystyy tasoittamaan rauhallisempina aikoina. Työpaikassa on käytössä joustava työaika ja työaikapankki. Harjoittelijan palkka on 1331 €/kk. Palkka suhteutetaan työaikaan. 
  
Rekrytointiaikataulu: Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen 11.4. mennessä osoitteeseen rekrytointi@nvl.fi. Haastatteluun kutsuttaville ilmoitetaan 14.4. mennessä ja haastattelut järjestetään viikolla 16 eli 17.–21.4. Nuoren Voiman Liiton toimistolla tai tarvittaessa etäyhteyden avulla. Harjoitteluun valitulle ilmoitetaan viimeistään 24.4. 

Harjoittelupaikkaa koskevat tiedustelut ja kysymykset ensisijaisesti sähköpostitse:  
vs. toiminnanjohtaja saara.tamminen@nvl.fi ja päätoimittaja taija.roiha@nvl.fi  

NVL:n vuosikokous 31.3. klo 17 toimistollamme Helsingissä

| Nuoren Voiman Liitto

Nuoren Voiman Liitto ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina 31.3. klo 17 liiton toimistolla, os. Fredrikinkatu 23 D 4. Vuosikokouskutsu on toimitettu jäsenistölle jäsenkirjeessä helmikuussa.

Tila ei valitettavasti ole esteetön, mutta etäyhteysosallistuminen on mahdollista. Linkki ja ohjeistus sähköisten äänestys- ja vaalityökalujen käyttöön toimitetaan etukäteen etäosallistumisesta ilmoittaneille.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: vuosikertomus ja tilinpäätös 2022, toimintasuunnitelma ja talousarvio 2023 sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä edelliselle hallitukselle. Kokouksessa valitaan myös liitolle uusi hallitus. Kokousmateriaaleihin voi saapua tutustumaan tuntia ennen kokouksen alkua.

Vuosikokoukseen osallistuvia pyydetään ilmoittautumaan 30.3. mennessä vs. toiminnanjohtajalle ja ilmoittamaan samalla osallistumistavan: saara.tamminen@nvl.fi tai 044 2074650. Tervetuloa!

Nuoren Voiman julkkarit Sörkan Ruusussa 30.3. klo 19

| Nuoren Voiman Liitto

Nuori Voima -lehden tuoretta numeroa juhlitaan torstaina 30.3. klo 19 alkaen Sörkan Ruusussa (Pääskylänrinne 3, Helsinki). Tervetuloa tutustumaan lehden sisältöihin, tapaamaan tekijöitä ja viettämään rattoisaa iltaa yhdessä! Myynnissä uusinta numeroa julkkarihintaan, ja myös vanhoja numeroita voi ostaa vitosella kappale. 

Vuoden ensimmäinen numero, Aivot kapitalismissa, tarkentaa katseensa nykyisen talousjärjestelmämme tapaan luikerrella mieleemme, kehoomme ja suhteisiimme. Numeron esseissä tartutaan oireiden ja häiriöiden tematiikkaan: Edna Huotari esimerkiksi kirjoittaa yöllisistä muutoksistaan stressaantuneeksi hampaiden kalisuttajaksi, ja Anssi Bwalya ruotii nykyistä tapaamme selittää käytöstämme ja tunteitamme yhä enenevissä määrin aivopuheella.  

Jantso Jokelinin, Katariina Yli-Malmin ja Laura Porolan novellit piirtävät tarkkasilmäisiä luonnehdintoja aikamme ihmisestä, joka taipuu, kangistuu kaavoihin tai kenties hekottelee ilman suurempia syitä.  

Lehdessä tarkastellaan sateen herkkää olemusta suomalaisessa nykyrunoudessa, pohditaan orkideoja, Ferdinand de Saussurea ja koko kehon sähköistävää rakkautta sekä inspiroidutaan 60- ja 70-lukujen Länsi-Euroopan uusvasemmistosta, jonka piirissä etsittiin yhteisöllisyyttä ja lohtua. 

Mukana ovat jälleen myös Queeria ennen kväärejä ja Kysy runoilijalta –palstat. Numeron runoilijoina Virpi Vairinen ja V. S. Luoma-aho, kansitaiteilijana Annamaari Hyttinen. Kritiikeissä varpaita, nuoruuden omakuvia, toimiston tuoksua ja paljon muuta! 

Koko lehden sisällöstä löydät tarkempaa tietoa täältä: https://nuorivoima.fi/lue/juttu/aivot-kapitalismissa-nuoren-voiman-uusi-numero-ulkona 

Sörkan Ruusuun ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti on n. 60 cm leveä ja sen edessä on n. 20 cm askelma. Sivuovi on n. 55 cm leveä ja sen edessä on n. 20 cm askelma. Ovilla ei ole liuskoja. 
Wc:t ovat esteettömiä ja sukupuolineutraaleja. Tapahtumapaikalla on induktiosilmukka. 

Lavan kääntäjä

| Nuoren Voiman Liitto

Miten runon materiaalisuus ja kääntäjän ruumis tulevat näkyviksi lavarunoa esitettäessä?

Matias Loikala kirjoittaa tutustumisestaan lavarunouteen ja sen kääntämiseen syksyn 2022 korkeakouluharjoittelunsa aikana.

Koska kielet ovat epäsymmetrisiä, jää kielten väleihin aina aukkoja, joista purkautuu yllätyksellisiä merkityksiä. Näin käännös koettelee sekä alkuperäistä runoa että kieltä, jolle runoa käännetään – käännös vääntää kummankin merkityssysteemejä odottamattomiin asentoihin. Lavaruno sen sijaan on lähtökohtaisesti esitys – sen konteksti on lava ja se hetki, jossa runo lausutaan, puhutaan ääneen. Se on siis tietyssä ajassa ja paikassa ilmentyvä tapahtuma, joka ei sinänsä toistu koskaan uudelleen, vaikka sen esittäisi sama ihminen samalla lavalla toisessa hetkessä. Tämä on toki totta myös kirjoitetun runon lukemisessa, sillä lukija on joka lukukerralla eri tilanteessa ja kokee sen eri näkökulmasta käsin. Lavarunouden parissa joutuu kuitenkin korostetun tapahtumallisuuden äärelle, jossa ruumis puhuu tilassa runoa ja on konkreettisesti kuultavissa ja nähtävissä. Miten kääntää tämä tapahtuma, laittaa ruumis puhumaan eri kieltä, kiertymään samaan runoon?

Vuoden 2022 Runokuu-festivaalin kynnyksellä löysin itseni tämän kysymyksen ääreltä. Lupauduin kääntämään Aatos Ketvelin, Unne Nirhamon ja Kirsi-Maria Mobergin runoutta suomesta englanniksi ja toisinpäin festivaali-iltamaa varten. En ollut aiemmin kääntänyt lavarunoutta, vaikka painetun runouden kääntämisestä minulla olikin jo kokemusta. En ollut koskaan edes itse kirjoittanut tai esittänyt lavarunoutta, ja sen logiikat olivat itselleni varsin vieraita. Hahmotin lavarunoudesta vain pääasian, eli tilassa tapahtuvan ruumiin ja äänen puheen. Aloitin siis omasta äänestäni. Tunnustelin ääneni avulla käännettävien runojen kaikupintoja ja rytmejä, jotta löytäisin ikään kuin siltoja, joita pitkin runo voisi kulkea kohti toisen kielen soinnullisuutta. 

Nirhamon feminististä halua ja raivoa tihkuvat runot yllättivät suomennettuina affektiensa voimakkuudella, kun taas Mobergin runoissa säilyi englanniksi niille ominainen rauhallinen ja kirkas tempo. Erityisesti Aatos Ketvelin kivuliaan etäisestä ihmissuhteesta kertova runo Kaunis mieli aiheutti äänteellistä päänvaivaa monituisine rytmityksineen ja puhekielisyyksineen. Päätin lukea Ketvelin käännökseni lavalla itse, muuttua lavarunouden ruumiiksi, mutta käännettynä, kääntyvänä.

Lavarunouden käännösprosessini oli sekä Ketvelin, Mobergin että Nirhamon runojen suhteen pitkälti tällaista kääntyilevää ja vääntelehtivää leikkiä: leikittelin runoilijoiden rytmien kanssa, taivuttelin omia käännöksiäni niiden liikkeisiin sopiviksi ja yllätin itseni niiden eriävillä kierteillä. Kääntäminen itsessään on tapahtuma, jossa kääntäjä tunnustelee runon säikeitä, kirjoo toista runoa, joka asettuu alkuperäisen vierelle. Kääntämisen tapahtumassa, kuten lukemisen tapahtumassa, on usein kyse erityisesti runon materiaalisuuden havainnoinnista — äänteistä, rytmin kuluista, Siru Kainulaisen sanoin runon “tuntutilasta”1 — sillä kääntäjä nimenomaan yrittää saada aikaisemman runon kaikumaan toiselle kielelle. Koska lavarunoudessa runo on lähtökohtaisesti kirjoitettu ääneen luettavaksi, ruumiin puhuttavaksi ja ruumiin kuultavaksi, on lavarunon kääntäminen siis erityisen ruumiillinen muoto tehdä runoutta, vuorovaikuttaa tekstin kanssa.

Esityksellisen lavarunon kääntäminen tuo pintaan runoudessa ylipäätään lymyilevän ruumiillisuuden. Käännetyn lavarunouden kautta runous konkretisoituu sekä esiintyvään ruumiiseen että kieleen puhuttuina äänteinä, jotka elävät ja tuntuvat erilaisilta eri kielissä. Lavarunoa kääntäessä runon merkityksen huomaa yhä selvemmin rakentuvan paitsi abstrakteista merkityksistä, myös kielen liikkeestä suussa, sen tavoista muotoilla ääniaaltojen massaa.  Samalla huomaa että ruumiillisuus on keskeistä myös kirjoitetussa, kirjainten symboleihin perustuvissa runouden muodoissa. Runon lukeminen kirjoitettuna tekstinä on yhtä lailla tapahtuma. Siinäkin ruumis lukee kieltä, leikkii kielen materian keskellä.

Kääntäjä on sen sijaan sellainen ruumis, joka kokoaa muita (lava)runouden ruumiita yhteen ja toimii niiden solmukohtana, polttopisteenä. Lavarunon kääntäjän ruumiissa risteytyvät alkuperäisen lavarunon kirjoittajan esiintyvä ja puhuva ruumis; esitetty runo ajassa ja paikassa tapahtuvana ruumiina; tämän tapahtuman uudelleenajattelu toisella kielellä, josta muodostuu uusi tekstuaalinen ruumis; ja lopulta käännetyn lavarunouden esittäjän ruumis, joka palauttaa runon lavalle, uudeksi tapahtuvaksi ruumiiksi. Tässä tapauksessa, Runokuun elokuisella lavalla, esiintyvä ruumis oli lisäksi minun ruumiini. 

Ketvelin runoa esittäessäni kaikki tämä kiertyi yhteen kimppuun – minuun, lavalla, kädessäni käännökseni ja vieressäni kääntämäni runoilija. Lavalla oli kaiken kaikkiaan kaksi lavarunon ruumista — Kaunis mieli ja A Beautiful Mind — ja kaksi lavarunoa esittävää ruumista. Oli kummallista tuntea muitten lavarunon ruumiitten kiertyvän minuun lukiessani. Ketvelin läsnäolo vierelläni tuntui vain korostavan sitä, kuinka kannoin hänen ääntään, puhetapaansa ja elekieltään mukanani omassa luennassani. Samalla käännöksessäni kaikuivat hänen alkuperäisen runonsa koukeroiset rytmit ja sanastot. Tilanteessa konkretisoituivat kääntämiseen liittyvät tekijyyden jännitteet — kenen kielestä on kysymys, millä tavoin teksti ja kirjoittaja eriytyvät toisistaan, mitä ylipäätään on kirjoittajuus. Nämä jännitteet eivät synnyttäneet lavalla minkäänlaista kitkaa meidän välillämme. Koin meidän asettuvan jonkinlaiseen yhteiseen lavarunon leikkiin, jossa eri ruumiillisuudet, tekstilliset ja inhimilliset, vuorovaikuttivat keskenään. Aivan kuin olisimme yhdessä muodostaneet jonkin vielä suuremman kokonaisuuden, hetkellisen mutta moneen suuntaan kaikuvan lavan ruumiin.

________________________
1Siru Kainulainen, 2015: Runon tuntu, s. 22

Teksti on osa Nuoren Voiman Liiton lavarunouden kehittämishanketta. Nuoren Voiman Liiton lavarunouden kehittämishanke 2022 sai tukea Suomen Kulttuurirahastolta.

Etusivun artikkelikuvassa Aatos Ketvel esiintyy Runokuussa 2022. Kuvan on ottanut Saara Tamminen.

Uusi kirjallisuuskeskus Tekstin talo perustetaan vanhaan tehtaaseen Sörnäisissä

| Nuoren Voiman Liitto

Syksyllä 2023 Nuoren Voiman Liitto muuttaa osaksi Tekstin taloa. NVL on ollut mukana hankkeessa sen perustamishetkistä asti. ”Nuoren Voiman Liitossa on tehty jo vuosia töitä tämän unelman toteutumiseksi. Nyt kirjallisella kentällä alkaa uusi aika, jossa yhdessä toimimisen mahdollisuudet moninkertaistuvat. Tekstin talossa kohtaavat kirjallisuuden eri muodot, kaikenikäiset sanataiteen harrastajat ja elävä kaupunkikulttuuri – hienoa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta tästä seuraa!” iloitsee NVL:n puheenjohtaja Reetta Pekkanen.

Tekstialan toimijoita laajasti yhdistävä Tekstin talo – Textens hus ry on solminut vuokrasopimuksen Helsingin Sörnäisissä nk. Elannon korttelissa sijaitsevista tiloista. Yhteensä lähes 1800 neliömetrin tilakokonaisuus sijoittuu kolmeen kerrokseen, joihin on tulossa yli 15 alivuokralaista. Tekstin talo avataan yleisölle syksyllä tilojen peruskorjauksen jälkeen.

Tekstin talo on uudenlainen kulttuurikeskus, joka yhdistää kirjallisuudesta ja tekstistä kiinnostuneen yleisön, järjestötoiminnan ja tekstialan tekijät. Talosta löytyy työ-, koulutus-, kokous- ja tapahtumatiloja. Tekstin talo laajentaa tekstin käsitettä, ja vahvistaa kirjallisen kulttuurin asemaa pääkaupunkiseudulla. ”On taianomaista ja ennen kaikkea suuri kunnia saada olla luomassa kokonaan uutta maamerkkiä suomalaisen kirjallisuuden ja tekstityön kentälle. Monipuolisen tekijäjoukon kanssa luomme myös aivan uudenlaisen taiteiden ja tiedekeskustelun välisen alustan”, tiivistää Tekstin talon puheenjohtaja Jaakko Vilja.

Toimijat edustavat tekstialaa tutkijoista ja käsikirjoittajista kääntäjiin ja runouden ammattilaisiin. Tekstin talo tarjoaa monipuolisesti tapahtumia: lukupiirejä, kirjallisuusesityksiä, keskusteluja, kirjailijahaastatteluja, sanataidekerhoja, luovan kirjoittamisen kursseja, koulutuksia, festivaaleja ja lukudraamaa. Uusissa tiloissa toimii lisäksi yrityksiä, kuten kustantamoja, kirjallisuusagentuuri ja äänikirjastudio. ”Tekstin talo on tekstitaiteen laboratorio. Mitä kaikkea voimmekaan saada aikaan yhdessä? Runous kohtaa performanssitaiteen ja draama tiedemaailman. Esiintymistiloja ja baaria voi käyttää myös koenäyttämöinä. Näköalat ovat huimia niin Suomessa kuin laajemmin Euroopassakin”, maalailee Nihil Interitin toiminnanjohtaja, Tekstin talon varapuheenjohtaja Jari Nikkola.

Talon sydämenä toimii kaikille avoin ravintola ja kohtaamispaikka. Yrittäjäksi valikoitui festivaalituottaja ja legendaarisen turkulaisen Bar Ö:n perustaja Tuomas Sara, joka visioi tulevaa: ”Tekstin taloon syntyy tapahtumallinen kulttuurikuppila, joka yhdistelee kahvilan, baarin ja klubin ominaisuuksia mutkattoman boheemissa tunnelmassa.”

Mukana on myös esitystaiteen talo Mad House, joka saa käyttöönsä 200-neliöisen, korkean esitystilan. ”On arvokasta päästä jatkamaan työtä vapaan kentän esitystaiteen tekijöiden ja yleisöjen kanssa pysyvällä näyttämöllä. Sille on kaupungissa tarve”, toteaa Mad Housen toiminnanjohtaja Emmi Vainio.

Tekstin talo on esteetön ja sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien risteyskohdassa. Kriittisen korkeakoulun puheenjohtaja Severi Hämäri arvioi Tekstin talon lisäävän kävijöitä, mutta myös mahdollistavan monialaisen yhteistyön: ”Näissä tiloissa voimme tuoda entistä monipuolisemmin väkeä tilaisuuksiin sekä pyöreisiin pöytiin miettimään yhteiskunnan, kulttuurin ja sivistyksen kipukohtia.” Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton puheenjohtaja Sirpa Alkunen lisää: ”Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa tiivistyy ja saa uusia muotoja, kun ollaan saman katon alla.”

Tilat luovat uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittymiseen. Osuuskunta Poesian puheenjohtaja Sirpa Kyyrönen näkee Tekstin talon ulottuvuudet laajasti: ”Tekstin talolla tulee olemaan kyky tukea kirjallisuuden monimuotoisuutta ja vaikkapa runouden saavutettavuutta”, ja näytelmäkirjailija Markku Hoikkala jatkaa: ”Näytelmäkirjailijoille ja käsikirjoittajille Tekstin talo tulee olemaan linkki paperilta näyttämöille, valkokankaille ja televisioruutuihin.”

Tekstin talon toiminnanjohtaja Laura Serkosalo kiittää hankkeen tukijoita: ”Ilman Koneen Säätiön merkittävää alkurahoitusta ja eduskunnan joulukuussa osoittamaa käynnistysrahaa emme olisi nyt tässä. Vaikka talolla on vahva omarahoitusosuutensa, alkuun pääsemiseen tarvitaan enemmän vetoapua.” Vuokrattavat tilat Lintulahdenkatu 3:ssa omistaa Merimieseläkekassa. Sijoitusjohtaja Sauli Hämäläinen kommentoi Tekstin talon kanssa solmittua sopimusta: ”Olemme tyytyväisiä, että saamme vuokralaiseksi uudenlaisen kulttuurikeskus Tekstin talon ja voimme tarjota tilat tärkeälle toiminnalle.” Uutta Tekstin taloa on järjestökentällä suunniteltu ja valmisteltu pitkään. Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja Reetta Pekkanen summaa: ”Nuoren Voiman Liitossa on tehty jo vuosia töitä tämän unelman toteutumiseksi. Nyt kirjallisella kentällä alkaa uusi aika, jossa yhdessä toimimisen mahdollisuudet moninkertaistuvat – hienoa päästä näkemään, mitä kaikkea uutta tästä seuraa!”

www.tekstintalo.fi

Artikkelin kuva: Anton Hämäläinen

Tekstin talon toimijat:
Book Brothers
Enostone
Helsinki Literary Agency
Helsinki Poetry Connection
Kriittinen korkeakoulu
Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liitto Kultti
Mad House
Nihil Interit
Nuoren Voiman Liitto
Osuuskunta Poesia
Suomen arvostelijain liitto
Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat
Suomen kirjailijaliitto
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto – Finlands översättar- och tolkförbund
Suomen PEN
Tuomas Sara
Tutkijaliitto

J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2023 avoinna, kilpailulajina runous

| Nuoren Voiman Liitto

J.H. Erkon kirjoituskilpailu 2023 on nyt avoinna – tekstilajina on runous ja kilpailuaikaa 31.3.2023 asti!

J.H. Erkon kilpailu järjestetään 67. kerran. Kilpailuun voivat osallistua vuonna 1993 syntyneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat. Kilpailuun osallistutaan sähköisesti täyttämällä ilmoittautumislomake, joka on auki 31.3.2023 klo 23:59 saakka. Säännöt, ohjeet ja ilmoittautuminen kilpailun nettisivuilla: http://erkonkilpailu.net/

Vuonna 2023 kilpailun raadissa vaikuttavat ansioituneet runoilijat ja suomalaisen kirjallisuuskentän aktiivit Maria Matinmikko, Mikael Brygger ja Tiina Lehikoinen. Lisäksi mukana raadissa on aiempien vuosien tapaan Kallion lukion KirjaKallio-hankkeen opiskelija, ja tänä vuonna tehtävään on valittu Sade Alanko. Kilpailutekstit lukee myös esiraati, jonka muodostavat Nuoren Voiman Liiton hallituksen puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen sekä varapuheenjohtaja, runoilija Tuukka Pietarinen. 

Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi lyhyt kirjoittajakurssi alkuvuodesta 2024.