Hakutulokset haulla: Nuoren Voiman Liiton historia

Nuoren Voiman Liiton runo-ohjelmaa Helsingin kirjamessuilla 27.-30.10.

| Nuoren Voiman Liitto

Helsingin kirjamessujen ohjelma on julkaistu! NVL on tuttuun tapaan messuilla järjestämässä monipuolista runousohjelmaa, jota voi seurata Töölö-lavalla torstaista sunnuntaihin. Ohjelmassa mm. esikois- ja lavarunoilijoita, feminististä planetaarisuutta, hoivan ja huolenpidon teemoja sekä tuoreimmat klassikko- ja uutuuskäännökset. Lämpimästi tervetuloa osastollemme, jonka tunnus on 7b149.

Alta löydät ohjelmamme kokonaisuudessaan. Kirjamessujen muuhun ohjelmaan taas voit tutustua täällä.

TORSTAI 27.10. 

To 17:00 NUORET LUPAUKSET. Lavalla julkistetaan perinteikkään, nuorille kirjoittajille suunnatun J. H. Erkon kirjoituskilpailun 66. kilpailukauden voittajat ja kuullaan otteita voitokkaista kilpailutöistä. Voittajia esittelemässä ovat raadin päätuomari, kirjailija Hanna-Riikka Kuisma ja raadin jäsen Johannes Helama Kallion lukiosta.

To 17:30 LAVALTA KANSIIN. Lavarunoilijoinakin tunnetut Veera Milja, Ester Nuori Leppä ja Kirsi-Marja Moberg esittelevät tuoreita runokokoelmiaan.  
Veera Milja: Supersalanen tyttöpäiväkirja (Tammi)  
Ester Nuori Leppä: Maanantai ja mustat hitit (WSOY)  
Kirsi-Marja Moberg: Kaksoissisäinen (Basam Books) 

PERJANTAI 28.10. 

Pe 16:30 ESIKOISRUNOILIJAT ESILLÄ.  Kolme tämän vuoden esikoisrunoilijaa kertoo, miksi runous ja miksi nyt.  
Mikko Räty: Borealia (Tammi) 
Atte Koskinen: Silmittömyys (WSOY) 
Petra Vallila: ehkä (Poesia) 

Aiemmista tiedoista poiketen haastattelu alkaa klo 16.30 eikä klo 17.00.

Pe 17:00 KIELEN ÄÄRIVIIVOJA.  Miira Luhtavaaran ja Riikka Simpuran teoksissa tunnustellaan pinnallisuuden ja painottomuuden ääriviivoja kielen piirtäessä kosketettavia pintoja ja kehollisia todellisuuksia.  
Miira Luhtavaara: Pinnallisuus (Teos) 
Riikka Simpura: Painottomuus (Poesia) 

Aiemmista tiedoista poiketen haastattelu alkaa klo 17.00 eikä klo 17.30.

LAUANTAI 29.10. 

La 17:00 VÄKIVALLAN JA HUOLENPIDON SANOJA. Lavalla kohtaavat hoivasta ja tavoitteellisesta rentoutumisesta esikoisteoksessaan kirjoittanut Eeva Åkerblad ja vammaisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja vähemmistöjen asemaa runon keinoin käsittelevä Sanni Purhonen.  
Sanni Purhonen: Jos vain muuttuisin toiseksi (WSOY) 
Eeva Åkerblad: Huolenpitoja (S&S) 

La 17:30 LAUSEITA RAKKAUDESTA. Joonas Mariston suomentamat Rumin nelisäkeet ja tunnustetun aforistin Virpi Alasen tuore kokoelma johdattavat ikiaikaisten kysymysten äärelle.  
Joonas Maristo: Humalan ja lemmen lauluja – terveiset 800 vuoden takaa (Aviador) 
Virpi Alanen: Mahdollisia rakkauslauseita (Kulttuurivihkot) 

SUNNUNTAI 30.10. 

Su 11:30 TÄMÄN PÄIVÄN RUNONLAULAJAT. Rakastetut runoilijat Heli Laaksonen ja Harri Hertell kirjoittavat lämmöllä ja ilolla elämän pienistä ja suurista ihmeistä.  
Harri Hertell: Tiedän sen olevan rakkautta (Enostone) 
Heli Laaksonen: Luonnos (Otava) 

Su 12:00 ZEN ENNEN JA NYT. Kai Niemisen kokoelmaksi valikoimat Ryookanin runot vuosisatojen takaa kohtaavat nykypäivän ja kyborgit Paavo Kässin zenbuddhalaisiin klassikoihin nojaavassa runodialogiteoksessa.  
Kai Nieminen: Huoletta ja hölmönä, Ryookan (Basam Books) 
Paavo Kässi: Kyborgi nimeltä Mu / Kyborgi nimeltä Ada (Poesia) 

Su 12:30 IHMISTÄ SUUREMMAT. Katariina Vuorisen teoksessa esiin nousevat luonnonvoimat ja Andien ikiaikaiset maisemat. Mari Laaksosen kokoelma laskostaa scifiä ja mytologiaa.  
Katariina Vuorinen: Myöhempien kesien jumalat (Aviador) 
Mari Laaksonen: Degne (Poesia) 

Su 13:00 UKRAINALAISTA RUNOUTTA. Matti Kangaskoski ja Natalya Bekhta keskustelevat ukrainalaisen runouden merkityksestä ja esittävät ukrainalaista nykyrunoutta suomeksi ja ukrainaksi, valikoimassa mukana mm. Olena Huseinova.  

Su 13:30 KUMMALLISEN ÄÄRELLÄ. Arjen havainnot ja hallitsematon yhdistävät Harry Salmenniemen ja Juha Kulmalan runoteoksia, jotka liikkuvat arkipäiväisessä ja abstraktissa maailmassa kielen saadessa kuumeisia, painajaismaisiakin sävyjä.  
Juha Kulmala: RESET (Poesia) 
Harry Salmenniemi: Kuume (Siltala) 

Su 14:00 YMPÄRISTÖN SYLISSÄ. Lavalla kohtaavat vuodenaikojen henkilökohtaisuudesta kirjoittanut Silja Järventausta, meren moninaisia rooleja kuvannut Helena Sinervo ja kestävää elämäntapaa esikoiskokoelmassaan etsivä Pauli Hautala.  
Silja Järventausta: Iltapäivä isolla kirjaimella (Teos) 
Helena Sinervo: Merirequiem (Otava) 
Pauli Hautala: Katseen maanosat (Poesia) 

Su 14:30 RUNOJA JUURISTA. Lavalla kohtaavat perhehistoriaa ja perintöä teoksessaan käsittelevä Marjo Heiskanen ja äidin kuolemasta kirjoittanut Sanna Karlström.  
Sanna Karlström: Pehmeät kudokset (Otava) 
Marjo Heiskanen: Omaa sukua (Siltala) 

Su 15:00 RAJOJA JA YHTEYKSIÄ. Lavalla kohtaavat teoksessaan kesannon, joutomaan, rajatilan ja louhosten maastossa suunnistava Katja Seutu ja lajienvälisyydestä ja aineenkierrosta feministisessä ja planetaarisessa runokokoelmassaan kirjoittanut Pauliina Haasjoki.  
Katja Seutu: Kesannoida, säkenöidä (WSOY) 
Pauliina Haasjoki: Nausikaa (Otava) 

Su 15:30 KÄÄNNÖSRUNOUTTA. Keskustelussa vuoden 2020 Nobel-voittajan Louise Glückin kolmas suomennettu teos Villi Iiris (suom. Anni Sumari) sekä Hope Mirrleesin vuonna 1919 julkaistu “modernismin kadonnut mestariteos” Pariisi (suom. Paula Hotti).  
Louise Glück: Villi Iiris (suom. Anni Sumari) (Enostone) 
Hope Mirrlees: Pariisi (suom. Paula Hotti) (Poesia) 

Su 16:00 TARINALLISIA SÄKEITÄ. Heidi von Wrightin petollisen kevyttä, esseen ja runon rajamailla liukuvaa proosaa voi lukea myös runoutena. Haastattelijana Peter Mickwitz. Keskustelu käydään ruotsiksi. Aiemmista tiedoista poiketen Caj Westerberg on valitettavasti estynyt, eikä osallistu keskusteluun. 
Heidi von Wright: Solkatt på vit vägg (Ellips Förlag)
 

Nuoren Voiman Liitto täyttää sata vuotta – juhlavuoden ohjelmassa essee-elokuvia, luentosarja ja digitaalisen kirjallisuuden tapahtumia

| Nuoren Voiman Liitto

Kirjallisuusjärjestö Nuoren Voiman Liitto täyttää sata vuotta. Nuorten harrastajien järjestöksi vuonna 1921 perustettu yhdistys on koonnut alusta alkaen yhteen kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta kiinnostuneita. Ensimmäisiin jäseniin kuuluivat esimerkiksi nuoret Olavi Paavolainen, Lauri Viljanen, Elina Vaara, Uuno Kailas ja Katri Vala. NVL:n alkuaikoina toiminta kattoi kuitenkin laajan kirjon eri harrastusaloja mehiläistenhoidosta esperantoon. Nykyään liitto järjestää kirjoittajakoulutusta, kirjallisuustapahtumia sekä julkaisee Nuori Voima -lehteä.  

”Yhteisöllisyys, tekemisen meininki ja innostus ovat leimanneet liittoa alusta saakka. Kun kulttuurin kentällä on havaittu sokea piste, on luotu uusia muotoja. Liiton ilmapiiri on rohkaissut nuoria tekijöitä leikkimään ja kokeilemaan jo sadan vuoden ajan. Sillä on ollut kauaskantoisiakin seurauksia, kuten vaikkapa Yleisradion synty, johon johti NVL:n radioamatöörien kerhon toiminta 1920-luvulla. NVL:n piiristä nousivat myös Tulenkantajat, jotka uudistivat koko kirjallisuuden kenttää”, toteaa Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtaja Laura Serkosalo.  

Juhlavuoden aikana monipuolista ohjelmaa

Juhlavuoden ohjelma suuntautuu liitolle ominaisesti erityisesti nuoriin tekijöihin, uusiin muotoihin ja yhteistyöhön. Juhlavuoden ohjelmassa nähdään muun muassa Digitaalisen kirjallisuuden hanke, essee-elokuvien sarja ja liiton historiaa tuoreella otteella käsittelevä luentosarja. Juhlavuonna liitto tuottaa myös sanataiteen osuuden Porissa järjestettäville, nuorille suunnatuille Nuori Kulttuuri -festivaaleille toukokuussa. Vuoden huipentaa juhlatapahtuma 4.12. 

Satavuotias liitto on valinnut digitaalisen kirjallisuuden keskeiseksi teemakseen. Digitaalisen kirjallisuuden hankkeessa nähdään kaikille avoin Avauksia digitaalisesta kirjallisuudesta -webinaari 26.3 sekä digitaalisen kirjallisuuden tekemisestä kiinnostuneille suunnattu Digital Literature Hackathon 16.-18.4. Digitaalisesta kirjallisuudesta julkaistaan myös podcast-sarja. Hankkeen verkkosivut on avattu osoitteessa www.digitaalinenkirjallisuus.fi, ja niistä rakentuu hankkeen aikana digitaalisen kirjallisuuden tietopankki. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta digitaalisesta kirjallisuudesta ja tukea uusien digitaalisten kirjallisuusteosten tuotantoa. Hankkeessa ovat mukana Nuoren Voiman Liiton lisäksi Elävän kuvan keskus Elke ry, Aalto-yliopiston Aalto Studios, Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelma ja Runoyhdistys Nihil Interit ry:n Nokturno.fi-verkkolehti.  

Essee-elokuvia ja luentosarja

Metropolian elokuvan ja television koulutusohjelman opiskelijat tekevät essee-elokuvien sarjan Nuoren Voiman Liittoon liittyvän monipuolisen dokumenttiaineiston pohjalta alkuvuodesta 2021. Opiskelijat työskentelevät aineistojen inspiroimina ja tuloksena on kokeellisia lyhytelokuvia. Kaikille avoin luentosarja NVL:n historian vaiheista järjestetään puolestaan marras-joulukuussa yhteistyössä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineiden kanssa. Luentosarja laajenee tarkastelemaan NVL:n kautta koko maan kirjallisuus- ja kulttuurihistoriaa. 

“Juhlavuoden tapahtumissa ollaan skarpisti kiinni tässä päivässä ja hetkessä. Samalla kuitenkin vaalitaan ja tehdään näkyväksi sitä ylisukupolvista kulttuurista tietoa, jota liitolla on valtavat määrät ja jota on tärkeää myös välittää eteenpäin. Esimerkiksi luentosarja tulee olemaan tähän hieno panostus”, toteaa Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen.  

Vakituiset tapahtumasarjat jatkavat

Vuoden mittaan liiton vakituisessa ohjelmassa ovat klubisarjat Koettelevan kirjallisuuden klubit sekä Nuori Voima -lehden teemojen ympärille järjestettävät Nuori/Voima -klubit. Lisäksi liitto on mukana järjestämässä lavarunotapahtuma Poetry Jameja sekä Nykyaika-ajattelutapahtumaa. Syyskauden tapahtumista järjestetään klubisarjojen lisäksi Runokuu-festivaali elokuun lopulla. Tapahtumat järjestetään koronaturvallisesti striimaten ja ilman yleisöä niin kauan kuin kokoontumisrajoitukset jatkuvat.  

Juhlavuoden tapahtumien päivämäärät

10.2. Koettelevan kirjallisuuden klubi 
3.3. Nuori/Voima-klubi: Limbo 
26.3. Avauksia digitaalisesta kirjallisuudesta -webinaari 
16.-18.4. Digital Literature Hackaton 
12.5. Nuori/Voima -klubi: Ofelia  
21.-23.5. Nuori kulttuuri -festivaali Porissa, NVL mukana 
2.6. Koettelevan kirjallisuuden klubi  
19.-24.8. Runokuu-festivaali 
5.11.-3.12. Juhlavuoden luentosarja 
4.12. Juhlatapahtuma 

Muutokset aikatauluihin ovat mahdollisia.

Lisätiedot juhlavuodesta

Toiminnanjohtaja  
Laura Serkosalo 
Laura.serkosalo@nvl.fi 
puh. 044 207 4650 
 
Tiedottaja 
Anna Borgman 
anna.borgman@nvl.fi 
puh. 044 207 4651 

NVL 100 -juhlavuoden luennot katsottavissa Youtubessa vuoden loppuun saakka

| Nuoren Voiman Liitto

Nuoren Voiman Liiton ja suomalaisen kirjallisuuden historiaa käsittelevät kiinnostavat luennot ovat nyt katsottavissa Youtubessa. Videot ovat saatavilla vuoden 2021 loppuun saakka. Luentosarja toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineiden kanssa. 

Tallenteet löytyvät NVL:n Youtube-tililtä

5.11. avausluentona kuultiin kirjailija Matti Kangaskosken ”Ei savua ilman tulta — miten yhteisö luo uutta”. Lisäksi professori Risto Turunen luennoi NVL:stä suomalaisen modernismin kehtona, sekä lisäksi Päivi Koivisto haastatteli Anja Snellmania Nuoren Voiman Liiton toiminnasta 70- ja 80-luvuilla.

19.11. kuultiin emeritusprofessori H.K. Riikosen luento Olavi Paavolaisesta, Kati Launiksen luento Tulenkantajien ja koskenniemeläisten suhteesta ja NVL:stä 20-30-luvuilla nähtynä koskenniemeläisiin kuuluneiden Hiiskun sisarten kautta. Lisäksi runoilija, kääntäjä ja tutkija Pauli Tapio piti luennon Martti Haaviosta, P. Mustapäästä ja Nuoren Voiman Liitosta.

26.11. kuultiin emeritusprofessori Jyrki Nummen luento suomalaisen ja ranskalaisen kirjallisuuden yhteyksistä, väitöskirjatutkija Reeta Holopaisen luento 1950-luvun runouskeskustelusta sekä yliopistonlehtori Anna Hollstenin luento NVL:n kuohuvasta 60-luvusta.

3.12. kuultiin kirjallisuustieteen dosentin Teemu Ikosen luento tradition merkityksestä NVL:lle ennen ja nyt, tutkija Sanna Nyqvistin luento Nuori Voima -lehdestä kirjallisuuskritiikin kehittäjänä, kirjailija Laura Lindstedtin ja Eino Santasen luento 2000-luvun kokeellisuudesta ja runon ja proosan murroksesta sekä kirjan ulkopuolisesta kirjallisuudesta. Lisäksi tutkija Vesa Haapala haastattel9 Helena Sinervoa toiseuden ilmiöistä 1990-luvulla

Tähän uutiseen päivitetään myös linkki juhlatapahtumamme 4.12. tallenteeseen. Tervetuloa seuraamaan!

Sata vuotta nuorta voimaa -luentosarja alkaa – luennot striimataan ja ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia

| Nuoren Voiman Liitto

Marraskuussa käynnistyy Nuoren Voiman Liiton satavuotista historiaa tutkiva luentosarja Sata vuotta nuorta voimaa! Suomalaisen kirjallisuuden kuohuihin sukeltavat luentopäivät pidetään 5.11., 19.11., 26.11. ja 3.12. klo 12 alkaen ja ovat nähtävillä ilmaiseksi verkon välityksellä. Luentosarja toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineiden kanssa. 

Voit seurata luentoja etänä. Zoom-linkki luennoille:

https://helsinki.zoom.us/j/65094238156?pwd=dmcvMWFpWndydjliOFFjeTZpVWZaUT09
Meeting ID: 650 9423 8156
Passcode: 400103

5.11. klo 12-16.40 Keskustakirjasto Oodissa kuullaan avausluentona kirjailija Matti Kangaskosken ”Ei savua ilman tulta — miten yhteisö luo uutta”. Lisäksi professori Risto Turunen luennoi NVL:stä suomalaisen modernismin kehtona, sekä lisäksi Päivi Koivisto haastattelee Anja Snellmania Nuoren Voiman Liiton toiminnasta 70- ja 80-luvuilla.

19.11. klo 12-15.15 Metsätalon salissa kuullaan emeritusprofessori H.K. Riikosen luento Olavi Paavolaisesta, Kati Launiksen luento Tulenkantajien ja koskenniemeläisten suhteesta ja NVL:stä 20-30-luvuilla nähtynä koskenniemeläisiin kuuluneiden Hiiskun sisarten kautta. Lisäksi runoilija, kääntäjä ja tutkija Pauli Tapio pitää luennon Martti Haaviosta, P. Mustapäästä ja Nuoren Voiman Liitosta. Luennolle voi osallistua vain etäyhteydellä.

26.11. klo 12-15.15 Metsätalon salissa kuullaan emeritusprofessori Jyrki Nummen luento suomalaisen ja ranskalaisen kirjallisuuden yhteyksistä, väitöskirjatutkija Reeta Holopaisen luento 1950-luvun runouskeskustelusta sekä yliopistonlehtori Anna Hollstenin luento NVL:n kuohuvasta 60-luvusta. Luennolle voi osallistua vain etäyhteydellä.

3.12. klo 12-16.40 Oodin Maijansalissa kuullaan kirjallisuustieteen dosentin Teemu Ikosen luento tradition merkityksestä NVL:lle ennen ja nyt, tutkija Sanna Nyqvistin luento Nuori Voima -lehdestä kirjallisuuskritiikin kehittäjänä, kirjailija Laura Lindstedtin ja Eino Santasen luento 2000-luvun kokeellisuudesta ja runon ja proosan murroksesta sekä kirjan ulkopuolisesta kirjallisuudesta. Lisäksi tutkija Vesa Haapala haastattelee Helena Sinervoa toiseuden ilmiöistä 1990-luvulla

Kaikki luennot tarkempine otsikoineen:

5.11. 

Maijansali, Oodi

Klo 12.00-12.10 Avaus (Reetta Pekkanen & Johanna Osváth)
Klo 12.10-13.00 Matti Kangaskoski: Ei savua ilman tulta — miten yhteisö luo uutta 
Klo 13.00-13.15 Keskustelu
Klo 13.15-13.30 TAUKO / Keskustelu jatkuu
Klo 13.30-14.15 Risto Turunen: Nuoren Voiman Liitto – Suomalaisen modernismin kehto?
Klo 14.15-14.30 Keskustelu 
Klo 14.30-15.00 TAUKO
Klo 15.00-15.45 Päivi Koivisto: Myrskyä ja Kiimaa. Anja Kauranen-Snellmanin muistoja NVL:n toiminnasta.
Klo 15.45-15.55 Keskustelu 
Klo 15.55-16.00 Lopetuspuheenvuoro
 
19.11. Metsätalo, etäyhteydellä 
Klo 12.05 H.K. Riikonen: Olavi Paavolaisen tie Kivennavan taiteilijaseurasta Nuoren Voiman Liittoon 
Klo 13.05 Kati Launis: Hiiskun sisaret ja NVL 20-30-luvuilla – tulenkantajat ja koskenniemeläiset 
Klo 14.10 Pauli Tapio: Martti Haavio, P. Mustapää ja Nuoren Voiman Liitto 
 
26.11. Metsätalo, etäyhteydellä 
Klo 12.05 Jyrki Nummi: Ranska ja Suomen kirjallisuus. Yhteyksiä ja kerrostumia. 
Klo 13.05 Reeta Holopainen: Näkökulmia 1950-luvun runouskeskusteluun 
Klo 14.10 Anna Hollsten: Nuoren Voiman Liiton kuohuva 1960-luku 

3.12. Maijansali, Oodi 
Klo 12.05  Teemu Ikonen: ”Taide on lyöty teoriojen, käsitteiden kahleisiin: vapauttakaa se!” Tradition merkityksestä NVL:lle 100 vuotta sitten ja nyt 
Klo 13.05 Laura Lindstedt ja Eino Santanen: ∞ Mouto / Muotö / Muuto / Mootu / Motou / Outom / Utoom / Tuomo / Toomu / Tmuoo ∞  Laura Lindstedt ja Eino Santanen keskustelevat 2000-luvun kokeellisuudesta, runon ja proosan murroksesta sekä kirjan ulkopuolisesta kirjallisuudesta 
Klo 14.20 Sanna Nyqvist: Nuori Voima kirjallisuuskritiikin kehittäjänä 
Klo 15.20 Vesa Haapala: Toiseuden ilmiöitä 1990-luvulla – Helena Sinervon haastattelu 

Luentosarjaa tukee Otavan kirjasäätiö.

Nykyaika-tapahtuman kiinnostavat keskustelut kuunneltavissa podcasteina – aiheina yhteiset perustat

| Nuoren Voiman Liitto

Tervetuloa Nykyaikaan! Nykyaika on ajattelutapahtuma, joka on toteutettu korona-ajan poikkeusoloissa etänä. Tapahtuma koostuu keskusteluista, Ylioppilasteatterin esityksestä sekä filosofi Jussi Backmanin jälkisanoista, ja nämä kaikki osiot löydät linkkeinä alempaa tältä sivulta.  

Ensimmäisen keskustelun aiheita ovat tanssi, evoluutiobiologia ja zen – mitä yhteisiä perustoja näillä aloilla on? Keskustelussa aiheina ovat esimerkiksi henkisyys, maailmassa olemisen verkostomaisuus ja materiaalisuus, yhteisöjen merkitykset – sekä invividualismi. Mikä oikeastaan on omaamme, vai onko kaikki perimmäisellä tasolla yhteistä? Keskustelemassa ovat evoluutiobiologi Aura Raulo, koreografi Valtteri Raekallio ja zenpappi Mitra Virtaperko. Keskustelua luotsaa esseisti Silvia Hosseini.  

Toisessa keskustelussa aiheina ovat kielen, oikeustieteen ja taiteen perustat. Keskustelussa käsitellään esimerkiksi kielen vallan, luokan, monikielisyyden ja saavutettavuuden kysymyksiä niin oikeussalissa kuin taidegalleriassakin. Tarvitaanko yhteisiä perustoja ja onko niitä? Tai oliko ennen paremmin – vai eivätkö vain erilaiset äänet tulleet kuulluiksi? Keskustelemassa ovat oikeustieteen tutkija Kristiina Koivukari, taiteilija Kaino Wennerstrand ja kielitieteilijä Silva Nurmio. Keskustelun vetäjänä on toimittaja Jari Hanska.   

Tapahtumaan kuuluvat myös Ylioppilasteatterin videolla nähtävä esitys “aika niin tätä” sekä Jussi Backmanin kirjallinen jatkopuheenvuoro keskustelujen herättämistä aiheista. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Nuoren Voiman Liitto, Kriittinen korkeakoulu, Ylioppilasteatteri ja Tutkijaliitto. Tapahtumaa tukee Helsingin kaupunki. Tapahtuman keskustelut on nauhoitettu Artlab-studiossa.   

Kuuntele keskustelu 1 täältä
Kuuntele keskustelu 2 täältä
Keskustelut löytyvät myös esimerkiksi Spotifysta Nuori Voima -lehden podcasteista.

aika niin tätä
2021, Ylioppilasteatteri
Työryhmä: Iiris Laisi, Oona Jama, Leena Kuusisto 
Leikkaus ja äänisuunnittelu: Iiris Laisi 
Katso esitys tästä

Lue Jussi Backmanin jälkisanat Tutkijaliiton blogista

Esiintyjien esittelyt:

Valtteri Raekallio 
Raekallio on sukupolvensa keskeisiä suomalaisia koreografeja. Hän on tullut tunnetuksi suurimittakaavaisista immersiivisistä ja paikkasidonnaisista teoskokonaisuuksista. Viimeaikaisia teoksia ovat Kehys (2020), Muistikuvia (2019), Yleisö (2018), Oneiron (2018), Frigid (2017), Neuromaani (2016). Hänen taiteellinen työskentelynsä liikkuu useiden taiteenlajien ja medioiden rajapinnoilla. www.raekallio.fi. 

Sitaatti keskustelusta: “Taiteella pyritään kurottamaan kohti toista ihmistä.”  

Mitra Virtaperko  
Mitra Virtaperko on Helsinki Zen Centerissä toimiva zenbuddhalainen pappi ja cembalisti. 

Sitaatti keskustelusta: “Kaksi kankkua tyynyllä on konkreettinen meditaation perusta.”  

Aura Raulo 
Aura Raulo on evoluutiobiologi, kuvataiteilija ja körtti, joka työskentelee tutkijana Oxfordin ja Turun yliopistoissa. 

Sitaatti keskustelusta: “Tiede, taide ja henkisyys pyrkivät tiedon reunalle.” 

Kristiina Koivukari 
Kristiina Koivukari on OTT, joka on erikoistunut rikosoikeuteen. Hänen vuonna 2020 valmistuneen väitöskirjansa aihe on “The crumbling narrative of modern European criminal justice”. Koivukari on myös mukana muun muassa Tampereen ja Helsingin yliopistojen yhteisessä, poikkitieteellisessä Viha ja julkisuus -tutkimushankkeessa, jossa hän tutkii mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnallista keskustelua häiritsevään vihapuheeseen rikosoikeuden näkökulmasta. Lisäksi Koivukari on aiemmin tehnyt juristin töitä ulkomaalaisasioihin, erityisesti paperittomuuteen liittyen.  

Sitaatti keskustelusta: “Oikeus on paljon enemmän kuin lait.”

Silva Nurmio 
Silva Nurmio on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Nurmio tutkii historiallista kielitiedettä erikoisalanaan kelttiläiset kielet sekä kielitypologiaa eli kielten vertailua ja luokittelua rakenteellisten ominaisuuksien perusteella. Hän väitteli Cambridgen yliopistossa aiheenaan kymrin luvut (kuten yksikkö, monikko, duaali). Tämänhetkisessä projektissaan hän tutkii singulatiivien typologiaa.  

Sitaatti keskustelusta: “Kielet yhdistävät ihmiset lajina.”

Kaino Wennerstrand 
Kaino Wennerstrand on pääkaupunkiseudulla asuva taiteilija ja äänisuunnittelija, joka kirjoittaa taiteesta ja on osa Biitsi-duoa. 

Sitaatti keskustelusta: “Toivoisin että mahdollisimman moni kokisi olevansa itseilmaisun arvoinen.” 

Tietoa

Tervetuloa mukaan NVL:n toimintaan! Järjestämme kirjallisuustapahtumia, seminaareja, kirjoittajakursseja ja kustannamme Nuori Voima -lehteä. Meillä kokoontuu kirjoittajaryhmiä, ylläpidämme Villa Sarkia -residenssiä ja järjestämme suosittua arvostelupalvelua. Lisäksi olemme mukana monenlaisissa hankkeissa. Kirjoittajaryhmiämme ovat 13-19-vuotiaiden Saniainen, 18-25-vuotiaiden Ikaros ja yli 25-vuotiaiden Daidalos.

Tavoitteemme on auttaa harrastajakirjoittajia kehittymään ammattilaisiksi, muodostaa kirjallisuusalan verkostoja sekä tarjota kohtaamispaikkoja kirjailijoille ja lukijoille sekä yleisesti edistää kirjallisuuden, kirjoittajakoulutuksen ja sanataideopetuksen asemaa Suomessa. Jaamme tietoa kouluttamalla ja auttamalla muita kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistyksiä pyrkimyksissään.

Palvelulupauksemme heijastelee liiton arvoja: toimimme avoimesti, saavutettavasti, vastuullisesti ja moniäänisesti.

Ollaan yhteydessä! Yhteystietomme löydät täältä
Yhdenvertaisuussuunnitelmamme löydät täältä
Nettisivujemme saavutettavuusselosteen löydät täältä

Meille on myönnetty Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekokompassi-seritikaatti. Ympäristölupauksemme on ”Nuoren Voiman Liitto painaa lehdet hiilivapaasti, käyttää 100 % tuulisähköä ja minimoi kansainväliseen toimintaan liittyvästä lentämisestä aiheutuvan hiilidioksidikuorman.”

Viisi faktaa NVL:n historiasta ja nykypäivästä

  1. Liitto perustettiin 1921. Varhaisia jäseniä olivat mm. Olavi Paavolainen, Lauri Viljanen, Elina Vaara, Uuno Kailas, Katri Vala ja Erkki Vala. Tulenkantajat-ryhmän toiminta syntyi ryhmän ympärille. Liiton logon suunnitteli Martta Wendelin. Tällä hetkellä liiton jäsenmäärä on noin 1300 henkilöä ja liiton hallitus koostuu kirjailijoista ja tutkijoista.
  2. Liitto oli alkuvaiheissaan sangen monialainen. Harrastuspiireiksi määriteltiin ”teknillinen, kemistien, säveltaiteen, esperantistien, kirjallinen, mehiläishoitajien, urheilijain, valokuvaajien, kuvaamataiteilijain, näyttelijäin ja lausujain, ongelmanharrastajien, kotiseutututkijain, postimerkinkerääjäin, pikakirjoittajien ja luonnontieteellinen harrastajapiiri”. Harrastajille myönnettiin suorituksien mukaan kupari-, hopea- ja kultamerkkejä. Nykyisin NVL on kirjallisuusjärjestö, mutta yhteistyötä tehdään säännöllisesti myös muiden taiteenlajien kanssa.
  3. NVL on onnistunut säilyttämään puolueettomuuden vaikeissakin tilanteissa. Esimerkiksi Pentti Haanpään erottamista liitosta esitettiin vuonna 1927, koska hän oli pukeutunut Nuoressa Voimassa sotilaspukuun, mikä muutamien upseerijäsenien mielestä häpäisi Suomen armeijaa. Seuraavana vuonna häntä esitettiin erotettavaksi siitä syystä, että hänen Kenttä ja kasarmi-teoksensa (1928) kritisoi armeijaa. Haanpäätä ei kuitenkaan erotettu. Nykyäänkään liitto ei ota puoluepoliittista kantaa suuntaan tai toiseen – mutta taidepolitiikasta sen sijaan keskustelemme mielellämme.
  4. Mika Waltarin ajatuksista syntyneestä Kerho 33:sta tuli suomalaisen kulttuurielämän merkittävä keskustelufoorumi vuonna 1933. Sotavuosina kerho ei kokoontunut, mutta myöhemmin 40-luvulla kerhon tilaisuuksissa esiintyivät eturivin kirjailijat kuten F. E. Sillanpää, V. A. Koskenniemi, Aale Tynni, Aila Meriluoto, Lauri Viita, Väinö Linna ja Aino Kallas. Tilaisuuksissa keskusteltiin taiteesta ja kulttuuri-ilmiöistä vapaasti, mutta painokkaasti. Sama keskustelevuuden perinne jatkuu mm. liiton Runokuu-festivaalien ohjelmistossa sekä muissa tapahtumissa.
  5. 80-luvulla alettiin jakaa Reiman päivän palkintoa ”vuoden nuorekkaasta ja voimallisesta kulttuuriteosta”. Nykyisin NVL jakaa Nuori Voima -palkintoa sekä Nuoren Voiman avustajapalkintoa vuosittain.