jh erkko

J.H. Erkon uusi kilpailukausi on avattu – lajina on runous ja kilpailuaikaa 31.3.2021 asti

J.H. Erkon kilpailu järjestetään 65. kerran. Kilpailulajina on runous ja kilpailuun voi osallistua 31.3.2021 klo 23:59 saakka. Osallistua voivat vuonna 1991 syntyneet tai sitä nuoremmat kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan tai tehneet kustannussopimusta. Lehdissä, sosiaalisessa mediassa, omakustanteissa tai antologioissa julkaistut tekstit eivät ole este osallistumiselle.  

Palkinnot ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan raadin valitsema määrä kunniamainintoja. Rahapalkinnon lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan palkinnoksi kirjoittajakurssi Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä alkuvuodesta 2022. Palkintokurssilla voittajatekstejä kehitetään eteenpäin asiantuntevassa ohjauksessa. 

Raadissa vaikuttavat puheenjohtajana runoilija Pauliina Haasjoki sekä raadin jäseninä runoilija ja sanataideohjaaja Juho Kuusi, Annikin Runofestivaalin pitkäaikainen tuottaja Simo Ollila sekä opiskelija Deria Kurkan Kallion lukion KirjaKalliosta. Esiraadin puolestaan muodostavat Nuoren Voiman Liiton puheenjohtaja, runoilija Reetta Pekkanen sekä varapuheenjohtaja, runoilija Tuukka Pietarinen.  

Kilpailuohjeet 2021

Toimita tekstilähetyksesi 31.3.2021 klo 23.59 mennessä tällä lomakkeella:
https://ilmoittaudu.nuorenvoimanliitto.fi/erkonkilpailu2021.  

1.Täytä tietosi lomakkeelle 
Tietojasi ei käytetä tai tallenneta muuhun tarkoitukseen kuin kirjoituskilpailun osallistumisen kirjaamiseksi.  

2.Tallenna kilpailutyösi  
– Maksimisivumäärä kilpailutyössä on 15 sivua, mahdolliset kansilehdet lasketaan mukaan 
– Yksi runo per sivu. Jos lähetät useita erillisiä runoja, asettele jokainen runo omalle sivulleen. Jos runo jatkuu seuraavalle sivulle, myös toinen sivu lasketaan mukaan sivumäärään. Mikäli tekstisi on esimerkiksi visuaalinen kokonaisuus, josta ei ole erotettavissa yksittäisiä runoja, asettelu on vapaa. Huomaathan, että kaikissa tapauksissa tekstilähetyksen maksimimitta on 15 sivua. 
– Sivu tarkoittaa yhtä A4-arkkia  
– Fontti, fonttikoko ja riviväli voivat olla mitkä tahansa. Huomioi kuitenkin luettavuus. 
– Tiedostomuoto PDF 
– Tiedoston nimeksi nimimerkkisi 
– Älä merkitse tiedostoon oikeita yhteystietojasi vaan itse keksimäsi nimimerkki ensimmäisen sivun ylälaitaan.  Nimimerkki voi olla mikä tahansa sana/sanoja. Nimimerkin tarkoitus on varmistaa, etteivät raadin jäsenet tiedä kenen töitä lukevat. Nimimerkkejä ei julkaista. 
– Ohjeista poikkeavat tekstit hylätään 

3. Liitä kilpailutyösi mukaan lomakkeelle 

4. Lähetä lomake, saat automaattisen vahvistuksen sähköpostiisi 

Ongelmatilanteissa voit olla yhteydessä erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi

Kilpailutekstejä ei palauteta. Voittajatekstien mahdollisesta julkaisusta tiedustellaan palkituilta erikseen.  Palkinnot jaetaan lokakuussa 2021. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syyskuun 2021 aikana. Kilpailun kaikki tekstit talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistoon. 

Jos haluat tekstistäsi maksullisen palautteen NVL:n arvostelupalvelusta, voit merkitä sen erilliseen kohtaan lomakkeella. Kilpailun yhteydessä tilatut arvostelut voi tilata poikkeuksellisesti alennettuun hintaan 40€. Hinnat ovat samat kaikenpituisille teksteille. Tarjous on voimassa vain kilpailutyötä palautettaessa ja tilaus myös maksetaan samalla kertaa. Jos haluat myöhemmin tilata arvostelun tai lukea lisää arvostelupalvelusta, voit katsoa lisätiedot täältä: https://nuorenvoimanliitto.fi/arvostelupalvelu 

Lisätietoja kilpailusta:
http://erkonkilpailu.net
J.H. Erkon kirjoituskilpailua on järjestetty vuodesta 1957. Järjestäjinä toimivat Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto.

Kolme voittajaa J.H. Erkon kilpailussa – voittajat esittäytyvät

Perinteikkään J.H. Erkon kirjoituskilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle ovat sijoittuneet Pihla Lappalainen Espoosta, Emma Röntynen Turusta sekä Sonja Arstio Oulusta. Lisäksi kunniamaininnan saivat Rae Aiemaa Helsingistä, Saija Liukonen Helsingistä, Ruusu Roitto Kaarinasta, Rosa Aphalo Turusta ja Ella Paija Helsingistä. Kilpailulajina oli tänä vuonna proosa ja kilpailuun osallistui yli 200 kirjoittajaa.

Raati päätti palkita useita tekstejä, sillä tekstien yleinen taso oli korkea. “Halusimme nostaa kärkeen tekstejä, joissa kuului kaikkein vahvimmin kirjoittajan oma ääni, sanomisen palo ja taito luoda kielen avulla syvä, monitasoinen maailma”, kertoo raadin puheenjohtaja, kirjailija Elina Hirvonen.

Alla kilpailun voittajat esittäytyvät.

Emma Röntynen

1. Kuvaile itseäsi kirjoittajana
Kirjoittajana olen ikuinen viivyttelijä ja inspiraation odottelija, mutta onneksi yliopiston luovan kirjoittamisen opinnoissa minua on potkittu kirjoittamaan tehtävänantojen ja deadlinejen avulla. Haluan teksteissäni tarttua rankkoihinkin aiheisiin ja tabuihin, ja tuoda sellaisia ääniä kuuluviin, jotka usein jäävät kuulematta.

2. Tuomariston perusteluissa todetaan, että tekstisi Pahaa verta ammentaa vaikuttavuuttaan novellistiikan keinoista ja pahaenteinen tunnelma rakennetaan ”dramaturgisella yhdistelmällä, jossa eleetön kerronta yhdistyy lapsen tiedollisesti ja ymmärryksellisesti rajalliseen aisti- ja havaintokulmaan”. Kerro tekstisi syntyprosessista. 
Tekstini Pahaa verta sai ensimmäisen kipinänsä dokumentista Mommy Dead and Dearest, joka kertoo tarinaa tytöstä, jonka äiti diagnosoi tälle valheellisesti erilaisia, vakavia sairauksia. Satuin törmäämään aihepiiriin samoihin aikoihin muissakin yhteyksissä, ja päätin tarttua siihen eräällä luovan kirjoittamisen kurssilla. Teksti lähti syntymään, kun sain päähäni ensimmäisen lauseen: ”Isosiskoni sai pyörätuolin, kun täytti kuusi vuotta.” Siitä eteenpäin novelli tuntui kirjoittavan itse itsensä, toki jouduin tekemään jonkin verran taustatutkimusta esimerkiksi tekstissä esiintyvistä sairauksista. 

3. Millaista kirjallisuutta luet? Mitkä kirjat tai ketkä kirjailijat ovat kirjallisia innoittajiasi?
Olen aina lukenut paljon fantasiakirjallisuutta sekä historiallisia romaaneja, mutta omaan kirjoittamiseeni suurimman vaikutuksen on tehnyt ehkä Stephen Kingin tuotanto. Vaikka Kinginkin teksteissä on usein yliluonnollisia elementtejä, löytyy suurin pahuus yleensä ihmisen sisältä.  Tämä psykologinen puoli puhuttelee minua hänen teoksissaan paljon, ja se inspiroi minua myös omassa kirjoittamisessani.  

Sitaatti tekstistä Pahaa verta:
“Sisko ei herännyt enää seuraavana aamuna. Äiti tuli kertomaan sen minulle, ja sanoi että saan nukkua pitkään, jos haluan. Hänellä oli paljon asioita järjesteltävänä. Kun tajusin, mitä oli tapahtunut, itkin niin kauan kunnes kyyneliä ei enää tullut ja hengittäminen oli vaikeaa. Sitten nukahdin uudelleen, enkä nähnyt unia ollenkaan. Kun heräsin, kuulin, että talossa oli muitakin ihmisiä, ihmisiä jotka keskustelivat äidin kanssa hiljaisella äänellä.”

Pihla Lappalainen


1. Kuvaile kirjoittamistasi
Kirjoittaminen merkitsee minulle ajattelemista – tapaa jäsennellä irrallisia palasia, havaintoja ja kokemuksia merkityksellisiksi kokonaisuuksiksi. Se on aikaa ja tilaa vaativa, hetkittäin kaoottinen prosessi, jossa vähintään yhtä tärkeitä ovat ne hetket ja kaudet, jolloin en kirjoita. Kirjoitan sekä proosaa että runoja ja yhdistelen tekstiä myös visuaaliseen materiaaliin kuten valokuviin. Minua kiinnostavat ihmismieleen, nykyaikaan, ihmisten välisiin suhteisiin ja vierauteen tai ulkopuolisuuteen liittyvät aiheet. Tarinoiden kertomisessa viehättää tilaisuus leikitellä todellisuudella.

2. Tuomariston perusteluissa Närhet-novellistasi kirjoitetaan seuraavasti: ”Tarkkuus ja kauneus ovat Närhet-novellin kielen piirteitä, joilla syväluodataan ja ohjataan novellin aistillista havaintoa, paikoitellen teksti liukuu eteenpäin kirjain kirjaimelta. Persoonallinen ja kokeileva kieli, kuten “nauhua ja nakahduksia kna kna kna” kaltaiset kuvailut, sekoittaa ja kietoo toisiinsa lintujen ja ihmisten maailmat.” Mikä rooli kielellä ja sen ominaisuuksilla on kirjoittamisessasi?

Kiinnostus kieleen on yksi syy, miksi kirjoitan. Kielen eri tasot ja yksiköt ovat väline ja resurssi, jonka ilmaisuvoiman rajojen ja mahdollisuuksien tutkimista kirjoittaminen on. Kauneimmillaan tekstin luominen tai lukeminen voi olla esteettinen, aisteihin vaikuttava ja syvästi nautinnollinen kokemus. 

Minua kiehtoo monimerkityksisyys ja kielten sekoittuminen. Esimerkiksi Närhet-novellin nimi kurottaa kohti kahta merkitystä: ruotsiksi sana närhet merkitsee läheisyyttä.

3. Millaista kirjallisuutta luet? 

Kiinnitän myös lukiessani paljon huomiota kieleen. Nautin psykologisista ja vakavista kirjoista, joissa todellisuus tai henkilöt saattavat olla jollakin tapaa nyrjähtäneitä tai käsittämättömiä. Esimerkiksi Sjónin teokset puhuttelevat minua. 

Sitaatti tekstistä Närhet:
“On ihme, etteivät marjat lopu. Ruosteiset linnut riipivät nokkiinsa yhden kerrallaan. Maahan pudonneet ovat jo niin kypsiä, että ne värjäävät asfaltin, käyvät ja mätänevät ennen kuin linnut ehtivät tarttua niihin. Kaadan herukoita pakkasesta, puuro sulattaa kohmetta marjojen pinnalta ja marjat värjäävät ympärilleen läiskiä.”

Sonja Arstio


1. Kuvaile kirjoittamistasi
Ihmisen ajattelua ja toimintaa ohjaa usein silkka spekulaatio, jossittelu siitä, mitä tulee tai mitä olisi voinut olla. Sekä minun itseni että kirjoittamiseni syvin olemus on juuri siinä spekulaatiossa, mitä jos -ajattelussa, mikä näkyy J. H. Erkko -tekstissäni varsin konkreettisesti. Minulle kirjoittaminen on työkalu ymmärtää maailmankaikkeutta tai pikemminkin mahdollisuus hyväksyä, ettei niin käy. Ehkä siksi kirjoittaessani sydäntäni lähellä ovatkin juuri sellaiset asiat, jotka eivät kuulu meille tuttuun todellisuuteen. Tuosta todellisuudesta pakeneminen niin lukemalla kuin kirjoittamallakin on minulle elinehto.

2. Tuomariston perusteluissa tekstiäsi Mitä jos -maailmat kuvataan seuraavasti: ”Kokonaisuuden toisiaan heijastavat tekstit piirtävät dystooppisen maailman, jossa ihmisen, ja erityisesti naisen, mahdollisuudet ovat rajatut. Maailman viimeiseksi syntyvän tytön tarina viittaa tihein havainnoin sekä vieraaksi koettujen ihmisten historialliseen esineellistämiseen, että tämän hetken epätasa-arvoisiin rakenteisiin, ja niitä taiteen keinoin tutkiviin, esimerkiksi Margaret Atwoodin Handmaid’s Talen kaltaisiin teoksiin.” Millaisista lähtökohdista käsin kirjoitat?
Me elämme maailmassa, jossa pakolaisia jätetään hukkumaan, jossa vähävarainen ei saa terveydenhuoltoa, jossa homous voi johtaa kuolemantuomioon, jossa nainen ei saa päättää kehostaan, jossa ihonväri määrittää elämän arvon, jossa jatkuva taloudellinen kasvu voittaa kestävyyden ja vastuullisuuden. En kirjoittanut maailman viimeinen tytön tarinaa tietoisena kannanottona, vaan sen lähtökohtana ovat inhimillinen suru ja pelko, omakohtainen sekä kollektiivinen esineellistämisen, vääränlaisuuden ja samaan aikaan riittämättömyyden kokemus.

3. Mitkä kirjat tai ketkä kirjailijat ovat kirjallisia innoittajiasi?
Samanlaisesta lähtökohdasta olen päätynyt lukemaan hyvin paljon Leena Krohnia, joka käsittelee teoksissaan ympäristön, ihmisyyden ja olemassaolon teemoja juuri spekulatiivisen fiktion kautta. Olen aina pitänyt paljon fantasiasta ja scifistä, mutta vasta kirjallisuuden opinnoissani rakastuin ja lopulta myös erikoistuin juuri kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon. Leena Krohn on yksi tärkeimmistä esikuvistani ja olen hänelle kiitollisuudenvelassa kaikista hänen teoksistaan sekä omasta gradustani. Arvostan myös erittäin paljon Johanna Sinisaloa, joka on niin ikään toiminut esikuvanani juuri spekulatiivisen fiktion kirjoittajana, sillä Finlandian voittaminen spefillä ei ole mikään läpihuutojuttu. Listani ei kuitenkaan olisi koskaan täydellinen ilman Siiri Enorantaa, joka kirjoittaa ilmiömäistä kieltä ja sydänjuuriin tunkeutuvia tarinoita. Jo nämä kolme kirjailijaa teoksineen todistavat, että spefillä on paikkansa kotimaisen kaunokirjallisuuden keskiössä – nyt ja tulevaisuudessa.

 Sitaatti tekstistä Mitä jos -maailmat:
“Juontaja: Nyt odotetaan, että mikä valo sieltä syttyy. Aivan pian. Äh! Punainen valohan se sieltä paistaa! Mikael. Tilanne on nyt se, että me siirrymme kahdeksannelle kierrokselle ja sinun on pakko nostaa tässä vaiheessa kortti Suuren Sattuman pakasta. Kyllä, samasta pakasta, joka koitui Oliverin kohtaloksi. Olet tässä vaiheessa kerännyt 79 000 euroa. Odotetaan, että kortit ilmestyvät siihen näytölle. Noin! Nyt kaikki pidetään peukkuja pystyssä ja odotetaan ihan hiljaa, että Mikael valitsee.
Mikael: Otan sen kortin, jota en yleensä valitsisi eli tämän.
Juontaja: Lukitaan se. Oletko valmis, Mikael? Olemmeko me valmiit? Entä kotikatsomo? Tämä kortti saattaa ratkaista Mikaelin kohtalon. Tai oikeammin: hänen siskonsa!
Mikael: Huh. Olen valmis.
Juontaja: No, ei se sitten auta. Käännetään kortti! AIJAI! Ei voi olla totta! Vankila-kortti! Kaikista korteista juuri Vankila-kortti, ei voi olla totta!”

Lisätietoja kilpailusta:
http://erkonkilpailu.net
J.H. Erkon kirjoituskilpailua on järjestetty vuodesta 1957. Järjestäjinä toimivat Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto.

J.H. Erkon kirjoituskilpailu on käynnissä

J.H. Erkon kirjoituskilpailu uudistuu, sillä vuoden 2020 kilpailuun voi osallistua sähköisesti. Kilpailulajina on proosa ja aikaa osallistua on 31.3.2020 saakka. Raadin puheenjohtajana toimii kirjailija Elina Hirvonen ja jäseninä vaikuttavat kirjailija Jyrki Vainonen, informaatikko ja kirjabloggaaja Tuomas Aitonurmi, Kallion lukion opiskelija Ansa Kurola sekä Nuoren Voiman Liiton tuottaja Anna Borgman.

J.H. Erkon kilpailun järjestävät Suomen Nuoriso-opisto, Suomen Nuorisoseurat sekä Nuoren Voiman Liitto.

Kilpailun yhteystieto on muuttunut: kysymyksiä kilpailusta ja kilpailuosallistumiset voi lähettää osoitteeseen erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi.

Kilpailuohjeet 2020

Kilpailu järjestetään 64. kerran. Kilpailulajina on proosa. Osallistua voivat vuonna 1990 syntyneet tai sitä nuoremmat kirjoittajat, jotka eivät vielä ole julkaisseet omaa esikoisteostaan. Lähetettävän tekstin maksimimäärä on 15 liuskaa. Päivitys ohjeisiin 7.1.2020: riviväli 2 ja fontin koko 12.

Palkintosummat ovat 1 000 euroa, 700 euroa ja 500 euroa. Lisäksi jaetaan kunniamainintoja. Palkintosumman lisäksi kilpailussa sijoittuneille ja kunniamaininnan saaneille tarjotaan mestarikurssi Suomen Nuoriso-opistolla Mikkelissä marraskuussa 2020. Mestarikurssilla voittajatekstejä kehitetään eteenpäin asiantuntevassa ohjauksessa.

Toimita tekstilähetyksesi viimeistään 31.3.2020 osoitteeseen erkonkilpailu@nuorenvoimanliitto.fi pdf-muodossa. Mainitse sähköpostiviestissä nimimerkkisi, oikea nimesi, syntymäaikasi ja yhteystietosi. Sähköpostia lukee henkilö, joka ei ole tekemisissä kilpailun valintojen kanssa.

Tekstin voi lähettää myös postitse osoitteeseen Nuoren Voiman Liitto, J.H. Erkon kirjoituskilpailu, Fredrikinkatu 23 D 4, 00120 Helsinki. Viimeisen päivän postileima riittää. Ohje postitse lähetettäviin tekstilähetyksiin: Sulje tekstit isoon (A4) kirjekuoreen. Laita niiden mukaan myös pienempi kuori, jonka sisällä ovat nimesi, syntymäaikasi ja yhteystietosi. Pienet kuoret avataan vain, jos olet palkittujen joukossa. Merkitse lähettäjäksi itse keksimäsi nimimerkki, ja kirjoita oikeat yhteystietosi vain pienemmän kuoren sisällä olevalle lapulle. Nimimerkki voi olla mikä tahansa, ja sen tarkoitus on ainoastaan taata kilpailutöille nimetön ja tasapuolinen käsittely. Nimimerkkejä ei julkaista.

Jos haluat tekstistäsi maksullisen palautteen, kirjoita sähköpostin viestikenttään tai kuoren päälle sana ”Arvostelupalvelu”. Tarkemmat tiedot Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelusta löydät täältä: https://nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/

Kilpailutekstejä ei palauteta. Voittajatekstien mahdollisesta julkaisusta tiedustellaan palkituilta erikseen.  Palkinnot jaetaan lokakuussa 2020. Voittajiin otetaan yhteys henkilökohtaisesti elo-syyskuun 2020 aikana. Kilpailun kaikki tekstit talletetaan SKS:n kirjallisuusarkistoon.